Tampere
26 Nov, Thursday
2° C

Proakatemian esseepankki

Mikä on suuntani?



Kirjoittanut: Ville Pajala - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

No nyt osui omaan elämäntilanteeseeni aivan täydellisesti sopiva kirja! Torfinn Slåenin kirjoittama Vähemmän suorituksia, Enemmän saavutuksia on mainio opas kaikille niille, jotka haluavat luoda itselleen tavoitteita, tehostaa toimintaansa ja parantaa ajankäyttöään.

Tiesin jo viime syksynä aloittaessani opinnot Tamkin toimipisteellä, että opiskeluni tulee olemaan hankalaa, jos en opi rytmittämään elämääni ja kehitä toimivaa oppimistyyliä. Olen peruskoulusta lähtien ollut liian välinpitämätön koulunkäyntiä kohtaan. Opin jo varhaisessa vaiheessa joskus ala-asteella itselleni oppimistyylin, jolla suoriuduin melko vähällä työmäärällä ”ihan ok” arvosanoin aina ylioppilaaksi asti. Minulle riitti aina se, että kävin tunneilla, kuuntelin ja kirjoitin tärkeimmistä asioista muistiinpanot, jotka kertasin vihosta koetta edellisenä iltana. Läksyjä tein ala-astetta lukuun ottamatta vain harvoin. Tykkäsin kyllä koulusta ja monet aineet olivat minusta todella mielenkiintoisia. En vain koskaan löytänyt itselleni palavaa halua saavuttaa enempään kuin sen mikä oli tarpeen. Olen siis aina ollut koulunkäyntini suhteen alisuorittaja. Oikeastaan perusluonnettanikin voisin kuvailla sanoilla laiska ja mukavuudenhaluinen.

Lukion jälkeen pidin useamman välivuoden miettien mitä haluan isona olla ja jaksanko vielä hakea johonkin korkeakouluun opiskelemaan. Yrittäjyys on kiinnostanut minua jo lukiosta asti. Jossain vaiheessa ajattelin, että rupean vain tekemään ja opiskelemaan yrittäjyyttä itsenäisesti, kunhan keksin hyvän liikeidean. Kauppakorkeakoulukin oli yksi vaihtoehto, mutta pääsykokeisiin tarvittava lukumäärä hirvitti minua. Ja koska tiesin, että haluan nimenomaan yrittäjäksi, enkä johonkin tavalliseen kaupallisen alan työhön, pidin epämukavana ajatusta, että joutuisin opiskelemaan paljon muutakin kuin itse yrittäjyyttä. Ehkä jopa pääaineena. Sattuman kautta katsellessani televisiosta Ylen A2 yrittäjyysillan keskustelua, kuulin ensimmäisen kerran Proakatemiasta. Nopean googlettelun jälkeen tiesin sen heti. Tänne minä haluan! Ensimmäisen hakukerran jälkeen pettymys oli valtava, kun sain tiedon, ettei minua valittu. Kesä pyyhki onneksi epätoivon tulevaisuudesta mielestäni ja päätin, että vuoden päästä syksyllä olen Proakatemialainen. Ja täällä sitä ollaan.

Ensimmäinen vuosi kuntokadulla meni totutellessa korkeakoulussa opiskeluun. Tavoitteenani oli saada luotua kunnollinen elämänrytmi ja oppia minulle sopivia opiskelutekniikoita. Olen aina ollut todella huono rytmittämään nukkumistani. Osa syynä on se, että valtavan intohimoni urheilun seuraamiseen takia olen monesti löytänyt itseni väärältä aikavyöhykkeeltä. Monet maailman parhaat urheilusarjat, kun pelaavat pelinsä pääsääntöisesti silloin kun Suomessa suurin osa kansasta nukkuu. Väsymyksen kierre päivisin on väistämättä näkynyt jaksamisessa opinnoissani. Liikunnan harrastaminenkin on viime vuosina jäänyt liian vähälle. Viime vuonna tapahtui kyllä jonkin verran haluamaani kehitystä etenkin oppimistekniikoiden luomisessa, mutta ei vielä tarpeeksi. Siksi akatemiamatkan alkaessa olin rehellisesti sanottuna vähän huolissani, miten tulen pärjäämään.

Alkusyksy meni suurelta osin ihmetellessä uutta ja sitä mitä täällä akatemialla oikein pitäisi tehdä ja miten. Päätin kuitenkin, että nyt hoidan elämänrytmini kuntoon, jotta on pohjaa mille alkaa rakentaa tavoitteellisempaa etenemistä. Ja nyt päästäänkin itse kirjan sisältöön.

 

Vipuvoimarutiini

Torfinn Slåen esittää kirjassa teorian niin sanotusta vipuvoimarutiinista. Se tarkoittaa sitä, että luomalla itselleen jonkin uuden tavan voi saada aikaan ketjureaktion, joka muuttaa levitessään monia tapoja ja käytäntöjä. Pienillä muutoksilla voi saada pysyvää vaikutusta kerralla moneen asiaan. Tärkeää muutosta tehdessä onkin, ettei yritä luoda kerralla liian isoa muutosta. Muutoksen lähtökohta on muuttaa omia pieniä valintojaan ja toimintatapojaan, jotka luovat onnistumisen tunteita ja ruokkivat muutosta. Vähitellen pienistä onnistuneista muutoksista kasvaa isompi ja pysyvämpi muutos. Tavoitteita kannattaa itselleen asettaa, mutta ne eivät saa olla kerralla liian vaativia tai tarkkaan kiveen hakattuja. Itselleen pitää olla tavoitteiden saavuttamisessa armollinen. ”Tavoitteiden suurin tehtävä on ennen kaikkea antaa suuntaa toiminnalle ja luoda kehittämisjännitettä” (Slåen, 2015, s.24). Kun tietää koko ajan mihin suuntaan on pyrkimässä, on oman toiminnan kehittyminen jatkuvaa.

Kirjaa lukiessa oivalsin, että minähän olen itseasiassa onnistunut luomaan itselleni vipuvoimarutiinin. Tärkeimpänä asiana omassa muutoksessani on ollut kunnollisen unirytmin luominen. Tiesin, että akatemialla työmäärän lisääntyessä minulla tulee olla enemmän energiaa jaksaakseni. Ratkaisu olisi siis enemmän ja paremmin ajoitettua unta. Pakotin itseni menemään nukkumaan vähintään tuntia aikaisemmin kuin normaalisti. Alkuun satunnaisesti, lopulta säännöllisesti. Yölliset valvomiset ja liian myöhäiset urheilun katsomiset jätin pois. Urheilua pystyy onneksi seuraamaan viikonloppuisinkin ihan ihmisten aikoihin. Myös herääminen on tuottanut minulle aina suuria vaikeuksia. Torkku, torkku, torkku jne. Lähdin hakemaan heräämisen helpottamiseksi konkreettista apua ja päädyin tekemään ehkä elämäni parhaimman ostoksen. Olen monta kertaa hehkuttanut tiimiläisilleni elämäni uutta valoa. Nykyään herään joka aamu siihen, kun aurinko nousee hiljalleen sänkyni vieressä ja linnut visertävät kaunista lauluaan. Ei, en nuku ulkona vaan kyseessä on Phillipsin herätysvalo. Kuulostaa myyntimiesten höpinältä, mutta herääminen on oikeasti nykyään helppoa ja kivaa! Entistä herätystäni eli puhelimen rääkäisyä pimeässä huoneessa pidän joka aamuisena pahoinpitelynä.

Toinen asia mihin olen halunnut muutosta, on liikunnan harrastaminen. Minulla on pitkä koripallo tausta ja myös perus kuntosaleilua on tullut harrastettua säännöllisen epäsäännöllisesti aina lukiosta alkaen. Ennen opiskeluja liikuin vielä suhteellisen säännöllisesti. Tampereelle muuton jälkeen liikuntamääräni kuitenkin romahti. Syynä oli varmasti suuri elämänmuutos, joka tapahtui uuteen kaupunkiin muuttamisen ja opiskelujen alkamisen johdosta. Tarkoitus oli aloittaa liikkuminen taas alkuhässäköiden jälkeen, mutta tauko vain venyi ja venyi. Korjattuani unirytmin olikin vuorossa liikunnan lisääntyminen. Onnistuneista aamuheräämisistä innostuneena lähdinkin kokeilemaan, jaksaisinko liikkua heti aamulla, kun muutakaan tekemistä ei ole. Ratkaisuksi ostin kuntosalikortin kotini lähellä olevalle kuntosalille, menin vielä vähän aikaisemmin nukkumaan ja laitoin elämäni valon töihin jo aamu viiden aikoihin. Jo ensimmäisistä kerroista alkaen kokeilu sujui yllättävän hyvin. Aamuisin salilla rehkiessä todella tajusin, kuinka paljon sitä olin kaivannut. Ehkä pitääkin jatkossa kaivaa myös koristossut kaapista.

Ratkaisut ovat lisänneet hyvinvointiani huomattavasti. Olen oppinut, että kehoni ja mieleni todellakin tarvitsevat säännölliset ja tarpeeksi pitkät yöunet palautuakseen. Saan aamuliikunnasta mahtavan virtapiikin, joka kantaa pitkälle läpi päivän. Onnistunut muutos lisää myös halua korjata muutkin elämässä vinksallaan olevat osa-alueet. Liikunnan lisääntyessä myös ruokailun laatuun on kiinnittänyt enemmän huomiota. Kaiken kaikkiaan siis todellinen win-win tilanne. Ei sitä aina edes ymmärrä kuinka paljon perusasiat voivat vaikuttaa omaan hyvinvointiin ennen kuin asioille tekee jotain. Seuraavaksi aion panostaa mieleni hyvinvointiin ja tutustua meditaation ihmeelliseen voimaan. Vipuvoimarutiini todellakin toimii!

 

5ADAY-periaate

Toinen asia joka kirjassa loi vahvaa muutoksen halua minuun, on Slåenin omien oppien pohjalta kehittämä niin sanottu 5ADAY-periaate. Sen toimintaperiaate on kuvattu kirjassa näin:

  • Poimit kaikista tehtäväkandidaateistasi joka päivälle korkeintaan viisi tärkeintä tehtävää, joilla aiot kyseisenä päivänä edistää päätavoitettasi. Tehtävien ei tarvitse välttämättä olla isoja ja aikaa vieviä, mutta ne vievät omalla tavallaan sinua kohti päätavoitettasi.
  • Kirjaat viisi tehtävää mielellään edellisenä iltana, jolloin alitajuntasi tekee alihankintatöitä jo yön aikana. Jos et ehdi tekemään kaikkia viittä päivän aikana, siirrät tekemättömät luonnollisesti seuraavan päivän listalle.
  • Käytät samaa rutiinia viikon ja kuukauden viiden tärkeimmän tehtävän kirjaamiseen.
  • Kun päivä, viikko ja kuukausi on mennyt, kirjaat, mitä tuloksia valituissa tehtävissä syntyi.

Slåenin mukaan on erityisen tärkeää, että kiinnittää huomiota niihin asioihin mitä on jo saavuttanut. Säännöllisin väliajoin pitäisi miettiä mitä on viime aikoina saavuttanut ja verrata omaa nykyhetkeään siihen, mistä on lähtenyt liikkeelle. ”Ilahdu tehdyistä saavutuksista ja kirjaa ne listaan tai karttaan. Se antaa energiaa. Kaikkien tekemättä olevien tehtävien tuijottaminen masentaa” (Slåen, 2015, s.61).

Minulla on aina ollut vaikeuksia ajankäytön hallinnan ja tehtävien jäsentelyn kanssa. Aiemmin olen vain spontaanisti tehnyt sitä mikä on kullakin hetkellä tuntunut tärkeimmältä. Tämä on johtanut siihen, että moni asia on joko jäänyt kokonaan tekemättä tai sen tekeminen on jäänyt aivan viime hetkille. Olen nyt syksyllä yrittänyt ensimmäisen kerran harjoitella tehtävien listaamista. Yleensä olen miettinyt pari päivää tai maksimissaan viikoksi eteenpäin mitä haluan saada aikaiseksi. Tehtävien tekojärjestys on ollut kuitenkin epäloogista ja olen tehnyt usein sitä mikä on sillä hetkellä kiinnostanut, enkä sitä mikä olisi ollut kaikkein tärkeintä. Isompi ajankohtainen esimerkiksi kuukausittainen tavoite on puuttunut, joten on ollut mahdoton pyrkiä sellaista kohti pienempien tavoitteiden avulla. Olenkin kaivannut jotakin hyvää työkalua avuksi ja aion ottaa 5ADAYN kokeiluun.

 

Mikä on suuntani tällä hetkellä?

Minulla on vielä paljon kehitettävää. Muun muassa kirjaesseiden teko kasautui aivan liikaa viime hetkille. Niiden aiheuttama stressi on hyvä syy tehdä asiat jatkossa paremmin. Kevään esseiden teon aionkin aloittaa jo joululomalla. Projektien suhteen ongelma on ollut, etten ole vielä oikein löytänyt sitä omaa juttuani. Suurimmat tavoitteeni ensimmäiselle akatemiavuodelle ovat vasta ensi kesässä, jolloin aion työllistää itseni yrittäjänä. Sen olen päättänyt jo hyvissä ajoin ja sen eteen aion aloittaa työt heti vuodenvaihteen jälkeen. Roolini tiimissämme on ollut vähän epäselvä, koska jäin alussa jaettujen työroolien ulkopuolelle. Keväällä olen mukana Kajon mavi-tiimissä, joten minulla on ainakin yksi selkeä rooli missä voin omalla panoksellani viedä tiimiä eteenpäin.  Myyntipäiviltä sain hyvän kipinän lähteä opetteleman lisää myymisestä. 5ADAYN avulla aion parantaa ajankäyttöäni ja lisätä tavoitteellisuuttani kaikessa tekemisessäni. Kaiken kaikkiaan tunnen olevani oikealla suunnalla ja vahva perusta kehittymiselle on syntynyt. Akatemia alkaa vähitellen tuntua kodikkaalta ja ilmapiiri ympärillä on innostava. Ja mikä tärkeintä, motivaatiota kehittyä minulla on valtavasti. Sillä pääsee jo aika pitkälle.

Kommentit
  • Samu Lehtola

    Hyvää pohdintaa ja konkreettista opitun viemistä käytännön kokeiluun. Painin syksyllä ihan samojen mietteiden kanssa elämän rytmittämisestä ja siitä miten saa oppimistyylini kehittävämmäksi. Ja tuleehan tuota urheiluakin jonnin verran vahdattua. Inspiroivaa lukea, että joku on saanut muutettua toimintapojaan noiden pikku muutosten kautta. Itse en ole ihan samanlaiseen muutokseen vielä pystynyt mutta pitääpä ottaa tuo kirja lukuun! Kiitos kirjatipsistä ja jatka samalla tiellä!

    14.12.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close