Mikä tulee jatkossa olemaan luovaa liiketoimintaa? Maailma kehittyy tällä hetkellä niin nopeasti, että monet luovat keksinnöt ovat niitä vain hyvin lyhyen aikaa. Tämän hetken ihminen on tottunut uudistuksiin ja on innokas kokeilemaan uusia tuotteita ja palveluita. Innokas ja utelias ihminen on oiva alusta uusien innovaatioiden luomiseen ja testaamiseen, elämme siis hyvää aikaa yrittäjälle jos miettii tältä kannalta.

Luovuus koetaan varsinkin ennen olevan taiteeseen sidonnainen, tai musiikkiin, yleensäkin itsensä toteuttamiseen jonkin instrumentin avulla. Onneksi näkemystä luovuudesta on laajennettu, ja ymmärretään, että luovuus ei vaadi taiteellista silmää tai musikaalisia lahjoja. Luovuus määritellä änkin nykyään kyvyksi luoda jotain uutta. Yrittäjälle luova ajattelu luo kilpailuetua, kun on mahdollista nähdä uusia toimintamalleja ja uskallusta toteuttaa niitä.

Hektinen arki ja suorittamisen kulttuuri eivät ruoki luovuutta. Luovuus vaatii aikaa, ja tilaa ajattelulle. Usein sanotaankin, että tylsyys on luovuuden paras lähde, toinen sitten on uteliaisuus. Näin ollen kalenteriin merkatut vapaa-ajat ajattelulle, uudet elämykset ja arjen rutiinien rikkominen herättää luovuutta tarjoamalla mahdollisuuksia nähdä uusia toimintatapoja. On hyvä pitää mukanaan itselle sopivia muistiinpanovälineitä. Kun uusia ajatuksia syntyy, niiden kirjaaminen ylös vapauttaa ajatusten lentoon lähdön. Jos ajatusta ei kirjaa, se saattaa unohtua tai jäädä ensimmäisenä mieleen tulleeseen muotoon.

Onneksi luovuutta voi harjoitella ja oppia. Järvilehto viittaa artikkelissaan Talebin ”punttistrategiaan”, joka tarkoittaa päivittäin 20 % ajasta ja resursseista käyttämistä uuden kokeiluun ja loput 80 prosenttia vanhan toteuttamiseen. Näin luodaan kehä, joka kehittää uutta ja vanhaa samanaikaisesti. Tärkeää on jättää joka päivä edes hieman tilaa luovuudelle. Onneksi on myös työkaluja, joiden avulla voidaan harjoittaa luovuutta. Yksi esimerkki niistä on nimeltään Kutsumuskartta. Tässä sen tekemiseen yksinkertaiset ohjeet:

Ota A4 kokoinen paperi, ja pyri täyttämään se kokonaan

1. Kirjoita ylös kaikki sellaiset toimet, joita teet niiden itsensä takia.
2. Pisteytä toimet yhdestä kolmeen: 1: toimet, joita et saa tehdä juuri lainkaan tällä hetkellä 2: toimet, joita saat tehdä mutta tekisit mielelläsi lisää 3: toimet, joita saat tehdä juuri niin paljon kuin haluat

Tämän tehtävän avulla saat avattua itsellesi mitä teet, ja mitä tahtoisit tehdä, jos ei olisi minkäänlaisia rajoitteita. Se myös kertoo, että millainen ihminen olet. Näitä tietoja apuna käyttäen voi pohtia elämääsi ja mihin suuntaan se on menossa, ja oletko tyytyväinen siihen suuntaan. Harjoitus ennen kaikkea auttavaa kertomaan sinulle mistä oikeasti pidät. Kun teet asioita, joista pidät, on sinulle enemmän mahdollisuuksia päästä flow-tilaan ja kehittää uusia ajatusmalleja ja toimintatapoja.

Vento kuvaa artikkelissaan jo pitkään käytettyä luovuuden prosessia. Prosessissa on 4 vaihetta, jotka ovat;

1. Ongelman löytäminen
2. Hautominen eli kypsyttelyvaihe
3. Kuningasidean oivaltaminen
4. Todentaminen

Kuulostaa yksinkertaiselta, ja sitä se onkin, tavallaan. Alkuun tarvitaan motivaatiota, jonka jälkeen tietenkin paneutumista työhön. Ongelman löytämisessä on tärkeää rajata se, ja jos työskennellään tiimissä, tehdä selväksi jokaiselle ongelman ydin. Hautomisvaihe on kaikista raskain ja aikaa vievin. Tässä vaiheessa kaikki ideat otetaan huomioon, ja voidaan käyttää erilaisia menetelmiä niiden synnyttämiseksi. Kuningasidea vaihe nimensä mukaisesti on vaihe, jolloin ideoista valitaan yksi ja hiotaan se entistä loistavammaksi timantiksi. Todentaminen tarkoittaa idean viemiseen käytäntöön.

Jokainen meistä voi olla ja onkin jo luova, tulee vain antaa aikaa ajatusvirralle.

Lähteet:

Vento, T. 2019. Luettu 29.11.2021. Mitä luova ajattelu on – Viritä aistisi luovaan ideointiin. https://www.blinkhelsinki.fi/blogi/mita-luova-ajattelu-on-virita-aistisi-luovaan-ideointiin

Elo. 2021. Luovuus on yrittäjän voimavara. Luettu 29.11.2021. https://www.elo.fi/elomedia/2021/luovuus-on-yrittajan-voimavara-–-3-vinkkia-luovuuden-ruokkimiseen

Järvilehto, L. 2020. Luettu 29.11.2021. Luovuus kuuluu kaikille. https://filosofianakatemia.fi/blogi/luovuus-kuuluu-kaikille/