Mikä on johtajan tehtävä?

Yksilöessee – 2ep

Johdanto

Kun miettii sanaa ”johtaja”, mieleen tulee paljon erilaisia johtajia ja johtamistyylejä. Oikea johtamistyyli vaihtelee johtoaseman mukaan. Esimerkiksi startup-yrityksen toimitusjohtajan ja presidentin johtamistyylit voivat olla todella erilaiset. Mitä suurempaa joukkoa johtaja johtaa, sitä enemmän jokaisella sanalla ja teolla on väliä. Samalla tietenkin suurempi joukko johdettavaksi tarkoittaa yleensä suurempaa vastuuta kannettavaksi. Se mikä on johtajan tehtävä riippuu tietenkin paljon johtotehtävästä, mutta itse kiteyttäisin johtajan tehtävän yleistettynä seuraavanlaisesti: ”Johtajan tehtävä on johtaa tiimiä kohti yhteistä tavoitetta ja hallita johdettavaa kokonaisuutta.”

Miten johtaa organisaatiota?

Kuten aikaisemmin mainitsin, johtamistyylit vaihtelevat johtoaseman mukaan. On tietenkin piirteitä, joita jokainen johtaja tarvitsee johtoasemasta riippumatta, kuten esimerkiksi kokonaiskuvan hahmottamiskykyä ja hyvät vuorovaikutustaidot. Ennen kuin johtaja pystyy johtamaan muita, pitää johtajan pystyä ensin johtamaan itseään. Isojen kokonaisuuksien johtaminen on yleensä monimutkaisempaa, kuin pienien kokonaisuuksien.

Pentti Sydänmaanlakan mukaan organisaation johtamisen voi jakaa 7 seuraavaan osa-alueeseen, jotka ovat organisaation johtamisen perusprosesseja: (Sydänmaanlakka 2012, 80)

1. Suorituksen johtaminen,
2. Osaamisen johtaminen,
3. Tiedon johtaminen,
4. Uudistuksen johtaminen,
5. Arvojen johtaminen,
6. Strategian johtaminen sekä
7. Visionäärinen johtaminen.

Suorituksen johtaminen on tavoitejohtamista. Suorituksen johtaminen yhdistää ohjauksen, tulosten arvioinnin, tavoitteista sopimisen ja kehittämisen yhtenäiseksi prosessiksi. Suoritusta johtamalla pyritään toteuttamaan organisaation strategia ja varmistamaan, että se miten strategiaan päästään on tiedossa kaikilla organisaation jäsenillä. Suorituksen johtamisen tulee vastata kysymykseen mitä. Suorituksen johtamista ohjaa organisaation visio. (Sydänmaanlakka 2012, 87-88)

Osaamisen johtamisen tehtävänä on määritellä tarvittava osaaminen ja keskittyä sen kehittämiseen. On selvitettävä organisaation nykyosaamisen taso ja verrattava sitä tavoitetasoon. Tältä pohjalta laaditaan kehityssuunnitelman yksilöille ja koko organisaatiolle, jotka pyritään viemään käytäntöön mahdollisimman tehokkaasti. (Sydänmaanlakka 2012, 88-89)

Tiedon johtaminen määritellään prosessiksi, jossa luodaan, sovelletaan ja jaetaan tietoa. Tällä prosessilla jokaisen yksilön tiedot pystytään valjastamaan koko organisaation tiedoksi. Tiedon johtamisen tavoitteena on tehokas tiedon soveltaminen päätöksentekotilanteissa, joissa tiedon avulla saadaan todennäköisesti aikaan parempia päätöksiä. (Sydänmaanlakka 2012, 88-89)

Uudistumisen johtaminen keskittyy lähinnä innovatiivisuuteen ja luovuuteen. Uudistumisella tarkoitetaan yksilöiden ja koko organisaation kykyä muuttaa omia toimintatapojaan ja oppimaan nopeasti. Uudistumisen johtamiseen liittyy kokonaisuuden hahmottamiskyky tulevaisuuden muutoksia ennakoivasti silmällä pitäen. Kokeilukulttuuri on uudistamisen johtamisen tärkeä elementti. Muutoksen johtaminen eroaa muutosjohtamisesta siten, että muutosjohtamisessa muutos tulee ulkoapäin, kun taas uudistuksen johtamisessa uudistus lähtee yksilöiden ja tiimin sisältä. Ihmiset eivät yleensä vastusta muutosta vaan sitä, että heitä yritetään muuttaa. (Sydänmaanlakka 2012, 90)

Strategian johtaminen on kausaalista ajattelua sekä kokonaiskuvan hahmottamista ja sen tarkastelua eri näkökulmista. Strateginen johtaminen on pohdiskelua ja kyseenalaistamista, joka on perinteistä hallitustyöskentelyä. Strateginen johtaminen on osaamista, jota edellytetään yhä useammalta työntekijältä. (Sydänmaanlakka 2012, 90-91)

Arvojen johtaminen määrittelee organisaatiokulttuurin toimintatavat. Organisaation arvot ovat yhteisiä uskomuksia, jotka ohjaavat koko organisaation toimintaa. Organisaation arvojen tulee näkyä jokapäiväisessä tekemisessä. (Sydänmaanlakka 2012, 91)

Visionäärinen johtaminen luo tarkoituksen toiminnalle. Visionäärinen johtaminen on organisaation jäsenten ohjaamista yhteiseen vision jahtaamiseen. Jokainen organisaatio tarvitsee vision, joka ohjaa jokapäiväistä toimintaa. Vision on tärkeää olla selkeä, yksinkertainen ja tunteita herättävä. Jokaisen organisaation jäsenen on hyödyttävä konkreettisesti vision tavoittamisesta. (Sydänmaanlakka 2012, 91)

Onko johtajan tehtävä puhua totta?

Yleensä eri organisaatioissa painotetaan avoimuuden tärkeyttä. Avoimuus on osoitus luottamuksesta. Onko absoluuttinen avoimuus kuitenkaan aina paras mahdollinen tapa johtaa? Mietitään esimerkiksi isoja kokonaisuuksia johtavia henkilöitä, kuten esimerkiksi presidenttejä. Heidän ensisijainen tehtävänsä on pitää koko kansa hallinnassa ja puhua asioita, jotka pitävät ihmisten uskon hallintoon voimassa. Heidän tehtävänsä ei ole kertoa totuutta. Koska joskus totuus voi olla (varsinkin isoille joukoille) liikaa käsiteltäväksi. Huonot tai katastrofaaliset totuudet voivat aiheuttaa tilanteen, jossa hallinta katoaa kokonaan ja jäljelle jää ainoastaan hallitsematon kaaos. Hyvä johtaja ei menetä hallintaa ja aiheuta kaaosta. Ei siis ole sattumaa, että poliittiset johtajat antavat yleensä ympäripyöreitä vastauksia, eivätkä he ota suoraan kantaa polarisoiviin asioihin. On tietysti olemassa poikkeuksia, kuten Donald Trump, jota mm. amerikkalainen psykologi Sam Harris on kuvaillut yhdeksi maailman vaarallisimmista johtajista polarisoivan vaikutuksensa vuoksi. Donald Trump on omia mielipiteitä esiin tuova ja liian suorapuheinen johtaja Yhdysvaltojen presidentiksi, jota usein kuvaillaan maailman vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi. Paras mahdollinen johtaja on sellainen johtaja, joka pystyy asettumaan jokaisen johdettavan puolelle ja jokainen johdettava pystyy asettumaan johtajan puolelle. Tietenkin tämä on täysin mahdotonta suurissa kokonaisuuksissa, vaikka se onkin ideaalia.

Pohdinta

Mielestäni johtajan tärkein ominaisuus on kokonaiskuvan hahmottamiskyky. Ainoastaan kokonaiskuvan hahmottamalla on mahdollista tehdä isossa kuvassa viisaita ja kannattavia päätöksiä. Johtajan on osattava ajatella kausaalisesti. Johtajalla on oltava myös hyvät vuorovaikutustaidot. Ideaalissa tilanteessa johtajalla on johdettavien luottamus ja johtaja luottaa johdettaviin.

Minulle itselleni ei ole kertynyt varsinaista johtajakokemusta työelämästä, mutta nelilapsisen yksinhuoltajaperheen esikoislapsena ja koko elämäni joukkueurheilleena esimerkin näyttäminen on ollut osa elämääni lähes aina. Koenkin, että itselleni ominaisin johtamistyyli on empaattinen mutta määrätietoinen johtamistyyli ja niin sanottu ”edestä johtaminen”. Haluan joku päivä johtajana mahdollistaa johdettavieni menestymisen. Johtajalla on oltava kompetenssia tehtäviinsä. Sitä kompetenssia pyrinkin tällä hetkellä keräämään itseäni kiinnostavilta osa-alueilta.

Lähteet

Sydänmaanlakka, P. 2012. Älykäs johtaminen 7.0: Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi? Alma Talent.