Tampere
26 Jan, Tuesday
0° C

Proakatemian esseepankki

Mikä muutti maailmaa?



Kirjoittanut: Veli-Matti Kolari - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sapiens
Yuval Noah Harari
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Olin kuullut paljon puhuttavan Jerusalemin yliopiston arvostetun professorin Yuval Noah Hararin Sapiens kirjasta. Ajattelin, ettei kirjassa nousisi juurikaan uusia näkökulmia ja ajatuksia, koska intohimoisena historian harrastajana olen peruskoulun ja lukion kaikkien mahdollisten kurssien lisäksi ahminut lisää tietoa historiasta lukuisista eri lähteistä. Ajattelin, että mukava palautella mieleen asioita. Kuten arvata saattaa, olin aivan väärässä. Kirjassa käydään läpi ihmiskunnan koko historia tiivistettynä. Kerronta on tehty niin, että kuka tahansa voi ymmärtää ja silti esille nousee näkökulmia, joita syvällisinkään harrastaja ei varmasti ole edes tajunnut ajatella. Kirja keskittyy merkittäviin käänteisiin ja vallankumouksiin sekä näiden juurisyihin ja vaikutuksiin.

Sapiens – Ihmisen lyhyt historia kirjassa aluksi käydään läpi, että noin 70 000 vuotta sitten ihminen ei ollut kovin merkittävä eläin niin kuin ei nykyäänkään. Ihmiset ei ole erityisen kyvykkäitä yksilöinä verrattuna muihin eläimiin. Harari kertoo ihmisten voiman perustuvan joukkona toimimiselle heimokulttuurin myötä. Evoluutiosta johtuen ihminen nousi kävelemään kahdella raajalla, esimerkiksi parempi näkyvyys savannilla oli tässä taustalla. Hararin mukaan kävely vaikutti lantion leveyteen kaventavasti, mikä edelleen johti aiempaan synnyttämiseen, jolloin lapsi ei ollut vielä kovin kehittynyt. Kirjan mukaan kaikki tämä loi pohjan heimokulttuurin synnylle, jolloin ihmiset joutuivat huolehtimaan jälkikasvustaan pitkään, ennen kuin tulokas voisi toimia itsenäisesti. (Harari 2018.)

Harari muistuttaa, että pelkkä joukkovoima ei kuitenkaan tehnyt eroa esimerkiksi ampiaisiin ja muurahaisiin, jotka voivat toimia valtavissa joukoissa ja rakentaa isojakin yhteiskuntia. Ihmisen kannalta ehkä suurin ja nykymaailmaa eniten määrittelevä tekijä on kyky kertoa ja uskoa tarinoita. Eilen keksitty uusi tarina voi olla tänään koko heimon jaettu uskomus. Hararin mukaan valtiot, yritykset, raha, uskonnot ja ihmisoikeudet ovat kaikki tarinoita, joihin olemme päättäneet yhdessä uskoa. Kaikki tämä yhdessä uskominen on mahdollistanut luoton tuntemattomiin, tähän muut eläimet eivät kykene. (Harari 2018.)

Hararin mukaan apina ei suostu, vaikka kuinka yrität vakuuttaa luovuttamaan banaanin vastapalvelukseksi taivaaseen pääsystä. Apina ei osaa luottaa tuntemattomaan, yhteisestä tarinasta puhumattakaan. (Harari 2018.) Meille kaikille ihmiselle taas on tuttua, että jos raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa. Luulen, että meidän Homo sapiens laji on myös jollain tavalla altis tällaisille uskomuksille. Tarinoiden kertomisen ja niiden uskominen voima oli iso kolahdus. Olen jotenkin aina ollut sellaisessa käsityksessä, että Homo sapiens laji oli fiksumpi ja filmaattisempi, jonka ansiosta se syrjäytti muut ihmislajit. Miten olen voinut tällaisen asian ennen sivuuttaa vai onko siitä edes puhuttu koulun historian kirjoissa?

Harari nostaa kirjassa myös moneen kertaa esille yrityksien merkityksen maailman muutoksille. Mielenkiintoinen nosto oli esimerkiksi löytöretkien aikaan. Tällöin moni haaveili rikkauksista ja kunniasta, mitä uusia maailmoja löytämällä voi saada. Perustettiin yritys ja mahdollisille rahoittajille pitsattiin suunnitelmaa, miten ja mistä uusia rikkauksia löytyy. Saatiin retkikunnan rahoitus kuntoon ja lähdettiin toteuttamaan suunnitelmaa. (Harari 2018.) Olen ollut aina siinä käsityksessä, että valtiot ovat retkikuntia organisoineet. Hararin tietojen pohjalta ymmärsin, että retkikunnat olivat sen verran kalliita, ettei valtioilla yksinään ollut resursseja rahoittaa niitä. Pakko oli saada yksityistä rahaa. Valtioiden rooli monesti retkikuntien suhteen saattoikin olla vain yhtenä rahoittajana ja hyötyjänä. (Harari 2018.)

Löytöretkien syntymisen myötä oli mielenkiintoista ymmärtää monien isojen konfliktien taustoja. Harari nostaa esille, että välillä nämä yrityksiä olevat retkikunnat ajautuivat konflikteihin. Jos esimerkiksi Espanja oli sijoittanut johonkin tiettyyn yritykseen rahaa, niin tällöin tietysti Espanja pyrki edistämään ja suojelemaan tämän yrityksien intressejä. Konflikti tilanteessa Espanja muiden rahoittajien tavoin käytti mm. omia sotilaallisia ja rahallisia resurssejaan ratkaistakseen konfliktin omien sijoituksien eduksi, mikäli retkikunnan saamat voitot ylittävät lisäinvestointien kulut. Konfliktissa saattoi olla vasta puolella esimerkiksi Portugali, joka oli rahoittanut vasta puolen yritystä ja toimi samoin intressein kuin Espanja. (Harari 2018.)

Harari nostaa esille, että konfliktihan oli saattanut lähteä siitä, että kummatkin yritykset tavoittelivat entistä suurempia rikkauksia. Monesti koetaan, että naapurin puolella ruoho on vihreämpää ja haluttiin päästä osingoille toisen voitoista. Välttämättä mitään konfliktia ei ollut aluksi, vaan tajuttiin oman retkikunnan suunnitelmien epäonnistuneen ja pakko oli keksiä ratkaisu, mistä saadaan tuotto vastinetta rahoittajien rahoille. Välillä retkikuntien suunnitelmat olivatkin ylioptimistisia uusien rikkauksien ja löydöksien suhteen, joten rahoittajille ylilupaaminen ohjasi retkikunnat konflikteihin. Rahoittajien lisäinvestointien turvin pystytään konflikti aloittamaan ja saamaan retkikunnan rahoittajille luvattuja voittoja, vaikka useita kertoja rahoittajat jäivät Hararin mukaan nuolemaan näppejään. Niinhän se mene nykyäänkin, kaikkiin yrityksiin ei kannata sijoittaa. (Harari 2018.)

Valtiot suojelevat omia intressejään ja yritykset hakevat kaiken keinoin voittaja omistajilleen. Kuulostaa ihan nykypäivältä. Nykypäivän kansainvälisessä politiikassa nämä lainalaisuudet olen ymmärtänyt ja nähnyt, mutta en ole osannut ajatella, että näin on toimittu useita satoja vuosia sitten. Mielestäni tämä on yksi merkittävä asia, mikä on jäänyt koulujen historian kirjoissa aika vähälle huomiolle, mutta minkä mielestäni koen olevani erittäin merkityksellinen. Kaikki tietää, että rahaa määrää nykyisessä maailmassa, mutta miksi rahan vaikutusta ollaan historiasta hälvennetty? Onko humanistisista ja ideologisista syistä haluttu luoda ihmisille erilainen maailmankuva?

Olen tyytyväinen, että otin kirjan luettavaksi. Monet Hararin nostamat (provokatiivisetkin) väitteet tapahtumien taustoista ovat jääneet ainakin minulta huomaamatta. Monien näiden väitteiden pohjalta ymmärrän nykyistä maailmaa entistä paremmin ja moni ehkä yllättäväkin tapahtuma vaikuttaa luonnolliselta taustojen takia. Monesti puhutaan, että historia toistaa itseään. Olen ollut samaa mieltä tästä ja nyt entistä vahvemmin. Nykyhetkessä on vain hyvin haastava nähdä kaikkia taustoja varsinkaan tässä nykyisessä data tulvassa. Ehkä Hararin lopussa maalailemista tulevaisuuden näkymistä ja tekoälystä saadaan luotua algoritmeja, jotka laskevat tulevaisuuden todennäköisiä tapahtumia. Tai ehkä sellaisia on jo olemassa?

 

Lähteet:
Harari, Y. 2018. Sapiens: Ihmisen lyhyt historia. Äänikirja. Bazar.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close