Tampere
30 Nov, Monday
0° C

Proakatemian esseepankki

Mikä muija



Kirjoittanut: Matilda Tistelgren - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Vitsi mikä muija. Veitola kirja oli toisinaan kuin kirja omista ajatuksistani. Aivan kuin jokin olisi hetkeksi päässyt mun päähän kuuntelemaan mun ajatuksia, ja mietteitä itsestäni ja ympäröivästä maailmasta. Suoraa puhetta, kaunistelematta, hupaisan rehellisesti kerrottuna. Ei voi kuin ihailla. Veitola nosti liiankin monta näkökulmaa, joita olen itsekin elämäni varrella usein pysähtynyt pohtimaan. Teki suorastana kipeää valita niistä vain muutama syvempään tarkkailuun.

Työpaikka vai taisteluareena

Veitola puhuu naisten ja miesten tasa-arvosta työelämässä, ja siitä kuinka se on vielä niin vahvasti näkyvillä 2018 -luvullakin. Palkkatasot, kilpailu, toimintatavat, kaikki. Voiko nainen olla hauska, rento ja suurpiirteinen, vai onko hän tällöin vain huolimaton. Minusta ainakin monesti tuntuu siltä, että esimerkiksi miehen heittäessä samaa vitsiä kuin naisen, suosio ja hurraa huudot ovat aivan eri svääreissä. Aivan kuin naiset eivät saisi hassutella ja olla ottamatta itseään vakavasti, aivan kuin he olisivat tällöin epäpäteviä ja taitamattomia hommaansa. En sano, etteikö tämä johtuisi siitä, että me naiset toisinaan vähättelemme itseämme ja osaamistamme, emmekä esimerkiksi hinnoittele itseämme yhtä korkealle kuin miehet. Nämä monet ovat taatusti tapoja joihin olemme kasvaneet ja oppineet. Jälleen kerran tiedostamattamme ja huomaamattamme.

Elämän palapeli

Kun elämässä on kaikki palaset enemmän kuin kohdallaan, on vaikea olla läsnä siinä hetkessä. Sitä alkaa tiedostamattaan hakea mieleensä haasteita ja ongelmia joita murehtia. Olen kokenut sen itsekin liian monesti. Veitola puhuu samasta. Hän miettiikin, että pelkäämmekö olla terveitä ja elinvoimaisia, vahvoja. Pelkäämmekö tosiaan olla sitä mitä haluamme eniten olla? Tämä johtaa siihen, että alamme kutsumaan elämäämme ikäviä asioita, ettei tämä ”toive” missään nimessä täyttyisi.

Koomista. Hän kertoikin esimerkkinä tapauksen tapaillessaan miestä, jonka aikana Marian sairastelu alkoi. Oliko elämällä halu testata pysyykö mies rinnalla, kun Veitola on täysin oma itsensä ja sairas. Pystyykö Maria luottamaan ja turvautumaan siihen, että toinen on ja pysyy kaikesta huolimatta, vai meneekö energia tästä huolehtimiseen ja stressaamiseen, sen ajatteluun, että pysyykö mies rinnalla kaikesta huolimatta. Suurin osa omituisista sairastumisista johtuukin juuri siitä, että kroppamme alkaa reagoida stressin, paineen, ahdistuksen ja suorittamisen käydessä liian rankoiksi. Sinänsä hienoa, sillä mielemme ollessa solmussa ja ymmärtämättä, että nyt mennään liian kovaa, kroppa puuttuu peliin ja koettaa katkaista kierteen. Sitä tulee vain muistaa kuunnella.

Surullisena tosiasiana voimme varmasti myöntää, että kaikki tulevat tämän kokemaan. Maailma on menossa raadollista vauhtia kohti entistä stressaavampaa elämää. Voimme toki yksilöinä päättää haluammeko siihen junaan hypätä, mutta helppoa se ei takulla ole.

Jos ei ole aikaa pitää huolta itsestään sen vertaa, että pystyy liikkumaan, syömää ja nukkumaan hyvin, on syytä ajatella, että hetken päästä tulee olla pidempi tovi aikaa sairastaa, toteaa Veitola.

Rohkeutta olla

Mitä on olla rohkea? Joskus olen mieltänyt itse rohkeuden olevan mielentila tehdä asioita jotka pelottavat ja haastavat sinua epämukavuusalueellesi. Mutta Veitola toi tähänkin armollisen näkökulman. Neljä asiaa jotka ovat hänen mielestään rohkeita.

  1. Kieltäytyä jostain mikä ei tunnu itsestä hyvältä, riippumatta siitä saako tempullaan suosiota ja ihailua.
  2. Käyttää aikaa vain ja ainoastaan sellaiseen, jossa tuntee kukoistavansa, ja jättää sivuun asiat joiden kokee kuihduttavan ja lamaannuttavan kokonaan.
  3. Puhua ensisijaisesti hyvää. Pahan puhuminen on osoitus huonosta olosta ja itsetunnosta.
  4. Vastata ilkeilyyn rakkaudella.

En ole tullut ajatelleeksi, mutta sanan “ei” sanominen on todellista rohkeutta. Se, että tiedät ettet halua, jaksa tai pysty on rohkeaa myöntää. Miellyttäminen ei taatusti vie siihen lopputulokseen kuin se, että tekisit homman itsesi takia.

Mites ilkeilyyn vastaaminen rakkaudella? Haastavaa. Se, että sinua kohtaan ollaan ilkeitä ja epämukavia ja koetat kääntää asian niin, että ymmärrät asian ja osoitat rakkautesi ilkeilijää kohtaan ei ole taatusti helppoa. Helppoa on vastaanottaa tunne tämän jälkeen, tunne olla kypsempi kuin ilkeilijä. Olen varma, että tilanteen mentyä olosi on paljon mieluisampi kuin ilkeilyyn ilkeilyllä vastaamisen jälkeen.

Sattuman mahdollisuus

Suunnittelemattomuuden merkitys antaa tilaa sattuman mahdollisuudelle. Tämän muistaisin jo unissani, on Veijo sen verran tätä Hurmalaisten päähän viime aikoina takonut. Sen merkityksen olen todella oppinut ymmärtämään. Toisinaan elämää, matkaa tai projektia on hyvä lähteä rakentamaan ilman sen suurempia suunnitelmia, jää tilaa sattumalle.

B suunnitelman pois jättäminen saattaa luoda tilalle monia parempia ja ihanempia seikkailuja, kuin valmis suunnitelma B, jota toteuttaa A suunnitelman mennessä pieleen. Paine, luovuus, stressi, ympäristö, tilanne, hajut, maut, kaikki siinä hetkessä voivat avata niin hienoja ovia valmiin suunnitelman tilalle. Taatusti kokeilemisen arvoinen juttu.

Enkä usko, että sanonta: ”kun sitä vähiten odottaa” ,on syntynyt turhasta. Tällöin suunnitelmia ei ole tajunnut tehdä ja elämä sekä hetket ovat vieneet mukanaan ja tuoneet jotain käsittämättömän hienoa tullessaan. Epävarmuuden kestäminen kasvattaa, mikään ei ole aina helppoa ja kivaa, mutta haastavalla ja ikävällä voi hyvinkin pidemmällä aikavälillä saavuttaa siistejä juttuja. Siinä piileekin elämän hienouden salaisuus.

Pilarit rakennelman tukena

Elämä ei voi koskaan rakentua yhden pilarin varaan. Älä koskaan käytä kaikkea energiaasi elämässäsi yhteen asiaan. Kun tämä pilari romahtaa tornistasi, koko torni kaatuu. Muihin pilareihin ei ole tällöin käytetty laisinkaan aikaa, ja näin ne ovat lahonneet olemattomiin. Balanssin pitäminen kaikessa on tärkeää. Ei pelkkä työ, ei pelkkä koti, ei pelkät kaverit, eikä pelkkä haaveilu, vaan niiden yhdistäminen. Jokainen osa-alue tarvitsee aikaa ja huolenpitoa pysyäkseen balanssissa. Toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. Toisinaan jokin alue tarvitsee hieman enemmän aikaa kuin toinen. Se on täysin okei, mutta kokonaisuus ei saa koskaan kaatua vain yhden pilarin varaan. Romahtamisen vaarat ovat tällöin liian suuret. Elämämme ei pysty romahtamaan täysin, jos yksi pilari otetaan pois, sillä muut pilarit kannattelevat tällöin kokonaisuutta. Pilarin uupuminen tuntuu kokonaisuudessa, muttei kaada sitä. Se on tärkeintä.

Emme voi rakentaa mitään yhden asian varaan, sillä tällöin tämän pilarin lahotessa, koko elämämme lahoaa, sillä juuri tämä yksi kyseinen pilarimme on ollut meidän koko elämämme.

LÄHTEET:

Veitola. Maria Veitola. 2018. Äänikirja.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close