Tampere
29 Mar, Friday
1° C

Proakatemian esseepankki

MIKÄ MENEE BRÄNDÄYKSESSÄ PERILLE? 



Kirjoittanut: Jonna Leiniö - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Tämän soluesseen on kirjoittanut Jonna Leiniö, Tea Kivinen, Mikko Mäki sekä Juha Kankaanpää. 

 

JOHDANTO 

 

Olemme tiiminä Wauren kanssa siinä pisteessä projektiemme kanssa, että brändääminen puhututtaa kovin. Olemme lähteneet rohkeasti luomaan jotain aivan uutta sen sijaan, että turvautuisimme johonkin vanhaan ja turvalliseen. Päätimme hiljattain tiiminä kokeilla testimielessä kolmen päivän intensiivistä jaksoa aiheesta brändäys ja siten tiiminä laajentaa osaamistamme sillä saralla. Huomasimme heti alkumetreillä tiimissämme, kuinka meidän jokaisen mielikuvamme eroavat toisistaan puhuessamme samoista brändeistä. Brändin luomisessa johdonmukaisuus ja brändistrategia ovat avainasemassa. Aihe on erittäin laaja ja mielenkiintoinen, johon sisältyy lukemattomia seikkoja.  

 

Meidän mielenkiintomme herätti se, kuinka erilaisia mielikuvia yksikin brändi voi herättää pienessä porukassa. Pohdimme myös sitä, että millaista kuvaa yritys haluaa itsestään luoda ja miten nämä seikat kohtaavat, vai kohtaavatko? 

 

Halusimme tässä esseessä perehtyä siihen, kuinka omat mielikuvamme kohtaavat valitsemamme yrityksen toimintaan. Valitsimme mahdollisimman tunnetun brändin, johon meillä kaikilla on kosketuspintaa sekä mielikuvia, näin yritykseksi valikoitui Ikea. Tutkimme Ikean brändistrategiaa sekä sitä, miten luodaan onnistunut brändi. Lopuksi kasaamme yhteen sen, missä kohtaa Ikea on brändäyksessään onnistunut ja kuinka onnistumiset näkyvät meille kuluttajille asti, vai onko brändiviesti ehkä katkennut jossain kohtaa? 

 

 

TÄLLÄISET OVAT MIELIKUVAMME IKEASTA 

 

Kasasimme yhteen mielikuvia sekä asiakaskokemuksiamme Ikeasta brändinä, ennen kuin lähdimme tutustumaan siihen sen tarkemmin. Ensimmäinen asia, joka jokaisen meidän suustamme putkahti heti alkuun, oli mielikuva Ikean edullisuudesta sekä laajasta valikoimasta. Ne ovat siis vahvimmat mielikuvat Ikeasta brändinä meidän keskenJokaisella meillä on kuitenkin omat toisistaan eroavat käyttökokemuksemme siitä, millaiseksi koemme tuotteet laadun kannalta, mitä sieltä ostamme ja millaiseksi koemme myymälät asiakaskokemuksen kannalta.  

 

Koemme, että Ikean hintalaatusuhde on kunnossa, vaikkakaan se ei tarkoita sitä, että mielestämme Ikean kalusteet olisivat aina hyvää laatua. Ikeasta saa hyvinkin edullisia tuotteita, joissa laadun huomaa olevan heikompaa, mutta mitä muutakaan toisaalta voisi olettaa? Ikeassa on siis valinnan varaa laadunkin osilta, mikäli on valmis satsaamaan enemmän euroja. Totesimme, että se edullisinkin voi yllättää positiivisesti. Esimerkkinä kokemus siitä, että Ikean viiden euron paistinpannu toimii paremmin, kuin Fiskarsin useamman kympin, jonka voisi olettaa olevan huomattavasti laadukkaampi hinnan ja brändin kannalta. 

 

Oli hauska huomata, kuinka yrityksen ruotsalainen tausta herätti erilaisia tunteita. Esiin nousi sekä kateutta että ylpeyttä. Kateutta siitä, että ruotsalaiset keksivät jotain parempaa ja voittavat “tässäkin”. Ylpeys taas siitä, että naapurimaa levittää tietoisuutta pohjoismaista ja siten Suomi pääsee aina paremmin kartalle maailmalla. Yksi näkökulma taas pohjasi sitä, että ruotsi on muotoilun ja designin maa, joka luo mielikuvan siitä, että Ikean tuotteet ovat nykyaikaisia, ellei jopa edelläkävijöitä.  

 

Ostopolku Ikeassa on tehty asiakkaalle helpoksi nettisivuilta lähtien. Ikean ravintola ja sen legendaariset lihapullat houkuttelevat lapsiperheitä sekä aikuisia pariskuntia. Edellä mainittu kertoo siitä, että jokainen kohtaaminen Ikeassa on rakennettu jokaista erilaista asiakasta ajatellen ravintolasta myymälän käytäville sekä pieniin yksityiskohtiin astiIkeassa on mahdollisuus pitkälle inspiraatiokävelylle huonekalunäyttelyn käytävillä, joista totesimme yhdessä, että harvoin sitä kuitenkaan tulee kierrett. Ikeassa nopea suoritus on tehty helpoksi, sillä hyllyvälejä pystyy halutessaan oikomaan. Meidän oli helppo todeta yhdessä, että Ikeaan meneminen ei aina ole sitä mieleisintä puuhaa, sillä käytävät täyttyvät tunkeilevista asiakkaista, joten siksi reissut ovatkin monesti suoritusperusteisia.  

 

Mielikuvien jakaminen oli hauskaa, sillä yllätyimme toistemme ajatuksista ja toimintatavoista. Jos meillä neljällä on näin monia näkemyksiä Ikeasta niin tarkoittaa se varmasti sitä, että jokaisella Ikean asiakkaalla tai pelkästä yrityksestä kuulleella on oma mielikuvansa, joita on siis miljoonia, ellei miljardeja. Seuraavaksi tutustummekin siihen, mitä kuvaa Ikea itsestään luo sekä mitkä seikat tekevät brändäyksestä onnistuneen.  

 

 

NÄIN HYVÄ BRÄNDI LÄHTEE RAKENTUMAAN 

 

Vahvan brändin rakentaminen lähtee yrityksen sisältä. Panu Luukka (2020) toteaa kirjassaan, Yrityskulttuuri on kuningas, että hyvä yrityskulttuuri koostuu neljästä kulmakivestä: organisaation ihmiskäsitykses, yrityksen arvomaailmasta, missiosta ja suunnasta, johon ollaan menossaEnsimmäinen organisaation kulmakivistä on ihmiskäsitys. Luukka on perustanut Suomen ensimmäisen yrityskulttuuritoimiston LeidenschaftinHän luennoi aiheen tiimoilta ja kertookin päättävänsä luentonsa vuosi vuoden jälkeen samalla tavalla kiteyttäen organisaation onnistuneen ihmiskäsityksen tyhjentävästi yhteen lauseeseen: ”If you treat people like they make a difference to your companythey will.” Lyhyesti sanottuna sillä, kuinka kohtelet työntekijöitäsi, on väliä. Yrityksen toiseksi kulmakiveksi Luukka nostaa yrityksen arvomaailman ja toteaa, että suurin osa yritysten ongelmista johtuu näiden perusasioiden huonosta tolasta. Luonnollisesti, jotta organisaation on mahdollista toimia menestyksellisesti, tulee sen määritellä arvot, jonka pohjalta organisaatiossa pitää toimia. Kolmas kulttuurin kulmakivi on missio, syy miksi ollaan olemassa. Yritykset ovat aina olemassa jostain syystä, sillä on siis jokin tarkoitus. Jokaisen henkilöstön jäsenen on tiedettävä mikä on yrityksen tehtävä. Neljännessä kulttuurin kulmakivessä Luukka viittaa suuntaan, johon ollaan menossa eli visioon. Hän painottaa, ettei sen sanallisella muodolla ole niinkään väliä, mutta sen sielu tulee sisäistää ja sen on oltava innostava. (Luukka 2020.) 

 

Kirjailija Pekka Ruokolainen (2020) kirjoittaa kirjassaan Brändikäsikirja siitä, että brändin tulee olla merkityksellinen ensin työntekijöillesi, jotta se voi olla merkityksellinen asiakkaillesi. Työntekijöiden roolia yrityksien menestystekijöinä ei osata monestikaan hahmottaa. Yritykset, joissa kokonaisvaltaisen viestinnän rooli ymmärretään, ovat monesti niitä menestyneimpiä. Viestinnän roolia ei useinkaan mielletä kilpailukeinoksi, vaikka se voi olla yrityksen kaikkein vahvin menestystekijä. Työntekijät muodostavat yrityksen ja ovat sen tärkein voimavaraMotivoituneet henkilökunnan jäsenet asiakasrajapinnassa ovat parhaita brändilähettiläitä yritykselle. (Ruokolainen 2020, 5, 8, 48.) 

 

Hyvän brändin salaisuus piilee yrityksen peruspilareissa. Selkeät arvot, strategia, missio, ja visio ovat ratkaisevat neljä ohjenuoraa hyvän työyhteisön taustalla. Yrityksissä, joissa perusasiat ovat kunnossa, on työntekijöillä selkeät sävelet toimia ja he tuntevat tekemisen merkitykselliseksi. Hyvä asiakaskokemus on seurausta aina hyvästä työntekijäkokemuksesta. Yritykset, joissa ymmärretään brändäyksen olevan kokonaisvaltaista tekemistä, ovat myös viestinnässään johdonmukaisia. Jokainen työntekijä toimii näin ollen yrityksen brändilähettiläänä ja on mukana luomassa mielikuvaa yrityksestä. Ikea on oiva esimerkki onnistuneen brändin luomisesta, sen herättäessä meissä tuntemuksia. Tutustuimme Ikean toimintaan ja brändistrategiaan saadaksemme kuvan siitä, mihin mielikuvamme perustuvat. 

 

 

IKEAN OMA BRÄNDISTRATEGIA 

 

Visio & Missio 

 

Ikean visio “luoda parempaa arkielämää monille tavallisille ihmisille – asiakkaiden lisäksi myös työntekijöille ja kaikille tavarantoimittajien työntekijöille ja alihankkijoille” kertoo yrityksen toimintatavasta ja suunnasta. Työntekijän näkökulmasta Ikean ”parempi arki mahdollisimman monelle ihmiselle” on innostava syy olla Ikeassa töissä. Ikea on linkittänyt henkilöstö- ja liikeidean niin, että he mahdollistavat tavallisille ihmisille kehittymisen yksilönä ja ammatillisesti tavalla, jolla voivat ponnistella yhdessä paremman arjen luomiseksi itselle sekä asiakkaalle. (Luukka, 2020.) 

 

Ikean missio on tarjota laaja valikoima hyvin suunniteltuja ja fiksuja kodinsisustustuotteita niin edulliseen hintaan, että mahdollisimman monella olisi varaa niihin. Tämän liikeidean pohjalta Ikea kokee vastuukseen luoda tuotteensa kestävällä tavalla. Kaunista muotoilua, hyviä toimintoja, korkeaa laatua ja edullisia hintoja unohtamatta. Ikea on itse lanseerannut tälle tavalle toimia kutsumanimen “demokraattinen suunnittelu”, sillä Ikea ajattelee hyvän kodinsisustuksen kuuluvan kaikille. Suuri menekki, itse koottavat huonekalut sekä litteät paketit, jotka takaavat edulliset varastointi ja kuljetuskulut ovat avain edullisiin hintoihin.  (Ikea, Visio& liikeidea.) 

 

Toiminta viime vuosina 

 

Tutustuimme Ikean vuoden 2019 vuosikatsaukseen ymmärtääksemme yrityksen toimintaa viime vuosien ajalta. Vuosi 2019 olikin Ikealle merkittävä, sillä he tekivät pohjoismaiden suurimman investoinnin koskien uusiutuvaa energiaa ja vieläpä tekivät sen ilman valtion tukea, tämä antaa melko positiivista kuvaa Ikeasta yrityksenä. Ikean toiminnassa asiakas on aina keskiössä ja suurista muutoksista huolimatta toiminta pohjautuu aina yrityksen arvoihin ja visioon. Vuosikertomuksessa kerrotaan, että heidän onnistumisensa avaintekijänä ovat heidän työntekijöidensä innostus, rohkeus sekä sitoutuminen yritykseen. Asiakkaiden ostokäyttäytymisen muuttuessa Ikea reagoi jatkuvasti ja muuttaa siten omia toimintatapojaan kohtaamaan asiakkaiden toiveita. Ikea pyrkii jatkuvasti panostaman vastuullisuuteen sekä asiakaskokemukseen. Vuonna 2019 yritys otti käyttöön Click & Collect palvelun sekä noutoautomaatit, josta asiakas voi noutaa verkkokaupasta ostamansa tuotteet. Kotiinkuljetuspalvelu otettiin myös samanaikaisesti käyttöön. Näemme, että Ikea pyrkii pysymään mukana kiireisessä maailmanmenossa ja siten jatkuvasti helpottamaan asiakkaan ostopolkua ja asiointia myymälöissään. (Ikea, vuosikatsaus 2019.) 

 

Maailmalla paljon puhututtanut aihe etenkin viime vuosien ajan on ollut ilmasto. Varmasti jokainen yritys on joutunut enemmän tai vähemmän miettimään omia kulutustapojaan, joilla voisi vähentää ilmastoa haittaavaa kuormaa. Kuluttajat taas ovat entistä tietoisempia valinnoistaan, jotka osakseen pohjautuvat vihreisiin arvoihin. Yrityksen tapojen ja siten brändin päivittäminen on ollut ajankohtaista myös Ikealla. Ikea onkin tehnyt parempia valintoja ilmaston suhteen, he muun muassa tuottavat uusiutuvaa energiaa tuulivoimaloiden avulla, ravintoloihin on lisätty vegaanisia vaihtoehtoja, ruokahävikillä tuotetaan biokaasua, kiertotaloutta tuetaan huonekalujen kierrätyksellä sekä myymälöiden yhteyteen on avattu kaasutankkausasemia. Ikea siis selkeästi tekee asioita, jotka tukevat kestävämpää taloutta ja siten parempaa ilmastoa. Kuinka vahvasti tämä näkyy Ikean brändissä? (Ikea, yhdessä voimme luoda kestävän tulevaisuuden). 

 

Arvot toiminnan perustana 

 

Kuten aikaisemmista kappaleista huomaaIkean ympärillä tapahtuu paljon. Monen mielestä Ikealla voi olla paljon arvoja, sillä niitä on kaiken kaikkiaan kahdeksan: yhteenkuuluvuus, ihmisistä ja maapallosta huolehtiminen, kustannustietoisuus, yksikertaisuus, halu uudistaa ja parantaa, hyvästä syystä erilainen, halu ottaa ja antaa vastuuta sekä esimerkillä johtaminen.  Ikean toiminnassa nämä arvot kuitenkin näkyvät mm. työntekijöiden arjessa monella tavalla. Heidän ei oleteta muistavan niitä kaikkia, vaan Ikean mukaan merkityksellistä on muistaa niiden henki. (Luukka 2020.) Arvojen määrästä huolimatta, toimii Ikea systemaattisesti laajalla rintamalla niiden mukaisesti. Arvot heijastuvat Ikean kaikkeen tekemiseen ja olemiseen, joka taas synnyttää kuluttajassa luottamustakun kaikki on yhdessä linjassa ja siten brändi luo itse itseään. Brändi on yksinkertaisesti kaikkea sitä, mitä yritys tekee eli se mitä asiakas näkee, kuulee ja kokee yrityksestä. Brändin rakentaminen ei lopu milloinkaan, mikäli haluaa yritystoiminnan jatkuvan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että maailman kehityksessä on pysyttävä mukana ja siten päivitettävä brändiä sen mukaiseksi. (University of Oulu, 2016) Eettisyys ja ekologisuus, jotka ovat suuri osa Ikean toimintatapaa nykypäivän toiminnassa eivät myöskään aina ole olleet Ikean tapa toimia. Ne ovat arvottaneet Ikean toimintaa vasta siinä vaiheessa, kun ihmiset ovat valveutuneet näiden asioiden ympärillä. Käytännössä siis kansa on Ikealta näitä muutoksia vaatinut. (Haimilahti, 2019.) Brändi tuleekin suunnitella ja päivittää aina siten, mihin maailma on muuttumassa ja parhaassa tapauksessa toimia edelläkävijänä. Yritysten onkin oltava entistä tietoisempia asiakkaidensa arvoista ja ajatuksista, jotka ohjaavat ostopäätöksiä. Myös asiakkaat ovat nykypäivänä entistä tietoisempia kuluttajia ja yritysten tuleekin olla mahdollisimman läpinäkyviä toiminnassaan. Arvot muuttuvat osittain vuosien saatossa maailman tilanteen mukaan, mutta yrityksen perusidea tulisi pysyä samana, sillä vaarana on kuluttajan totaalinen hämmentyminen ja sitä seuraava luottamuksen menettäminen.  

 

80 vuoden menestystarina 

 

Ikean brändi on ajan tasalla kuluttajia puhututtavista asioista tehden merkittäviä tekoja niiden eteen ja tämä onkin varmasti osasyy sille, että YouGovin tutkimuksen mukaan vuonna 2020 Ikea sijoittuu yhdeksänneksi maailman kymmenen imagoltaan parhaan tuotemerkin listalla. Ikea erottuu listalla edellisistä siten, että se on ensimmäinen teknologialan ulkopuolelta, joka siis kertoo Ikean onnistuneesta toiminnasta teknologian aikakaudella ympäri maailmaa. 

(Yli-Vainio, 2020.) 

 

Ikeaa voidaan sanoa ja sanotaankin menestystarinaksi, eikä turhaan. Ikea perustettiin pieneen kylään 80 vuotta sitten Ingvar Kampradin toimesta, josta se on noussut globaaliksi kaikkien tietämäksi yritykseksi sekä brändiksi. Ikean juuret kertovat, että sen takana seisoo innovatiivisten ihmisten mutkaton ongelmanratkaisutaito, josta koko brändi saa selityksensä menestykselleen. Yrityksen uuden, kestävää kehitystä tukevan strategian, joka tähtää vuoteen 2030, on tarkoitus auttaa miljardia ihmistä elämään parempaa elämää kamppailemalla ilmastonmuutosta, kestämätöntä kulutusta ja ihmisten eriarvoisuutta vastaan. (Ikea, perintömme.)  

 

Brändisuunnittelu on Ikealla ollut aina päämäärätietoista. Oikeasti ei ole mahdollista olla samaan aikaan halpa, tyylikäs ja kestävä sekä niin, että suunnittelu ja muotoilu olisi lisäksi huipputasoa. Nämä ovat kuitenkin asioita, joista Ikea maailmalla tunnetaan. Kuitenkaan ne kaikki eivät pidä paikkaansa, vaan brändi on luotu sillä tavalla, että ihmiset ostavat mielikuvan näistä tuotteista.  Visla Solutionsin Eeva Haimilahti (2019) kertoo blogissaan siitä, kuinka harvoin kerrotaan, että itseasiassa Kamprad itse on varakkaan perheen lapsi, vaikkakin tarinan kerronnassa niin annetaan olettaa. Syy miksi Ikeasta tuli maailman suurimpia yhtiöitä on brändin rakentamisen huippuosaaminen. Ikean perustaja Ingvar Kamprad osasi tämän asian ja onnistui taidon sekä oivalluksiensa ansiosta kasvattamaan pienen yrityksen Ruotsin maaseudulta valtavaksi koko maailman vastuulliseksi yhtiöksi. Ikealle onnistuttiin luomaan tarina. Siinä samassa kuin myynnissä ylipäätään, myös kalusteiden myynnissä ostopäätökset tehdään tunteella. Piti olla tarina kerrottavana, jolla luodaan mielikuvat Ikean tarjoamasta tyylikkyydestä, hyvinvoinnista, menestyksestä, onnellisuudesta, unelmista ja turvallisuuden tunteesta. Ikea ja Kamprad tiedostivat yleisön, jolle tarinaa kerrotaan. Siksi tarina on lyönyt läpi ja puree edellinen.  Kamprad pystyi hurmaamaan Ikealla myös vähävaraisia ihmisiä, jolloin hekin huomasivat olevansa tarpeeksi varakkaita tyylikkäisiin unelmahuonekaluihin. (Haimilahti, 2019.) Tästä voikin huomata, kuinka tärkeää brändin rakentamisessa on tarina. Tarina, johon voi samaistua, jota voi ihastella tai joka vaikka huvittaa. Sellainen, joka herättää kuulijassaan tunteita ja koskettaaTunteiden herättyä jää brändi paremmin mieleen ja useammat kohtaamiset brändin kanssa vahvistavat mielikuvia. 

 

 

KOHTAAVATKO MIELIKUVAMME IKEAN LUOMAAN BRÄNDIIN? 

 

Mielestämme Ikea on todella onnistunut brändäyksessään, sillä me jokainen tiedämme brändin ja meillä herää siitä mielikuvia, eikös se ole kaikkein tärkeintä? Ikea on tunnettu myös maailmalla vahvana brändinä. Jossakin on siis pakosti onnistuttu. Kuitenkin Ikeaan tutustuessamme tarkemmin, meille heräsi Ikeasta ja sen brändistä uusia asioita, joista emme ole aivan varmoja, näkyvätkö ne meille asti.  

 

Onnistumisia 

 

Ikean suurin onnistuminen mielestämme on se, että sieltä voi jokainen ostaa jotakin, oli kyse sitten miljonääreistä tai vähempivaraisistaVaikka ensimmäinen ajatus Ikeasta on sen edullisuus, tarjoaa se kuitenkin hintavampia ja laadukkaampiakin tavaroita vaativampaan makuun. Moni yritys menee vikaan siinä kohtaa, kun yritetään tehdä kaikille kaikkea, mutta mielestämme Ikea on onnistunut siinä loistokkaasti.  

 

Ikean toiminta on johdonmukaista ja asiakaskokemus on tehty mielestämme oivalliseksi, mihin tahansa Ikean myymälään menetkin, niin tiedät mistä haluamasi tavarat löydät. Tämä luo asiakkaalle turvallisuudentunteen, joka taas puolestaan vahvistaa brändimielikuvaa.  

 

Ikean visio ja strategia pohjaa vahvasti työntekijän hyvinvointiin ja kuten kirjoitimmekin, brändi rakentuu vahvasti työntekijöiden kautta. Koemme, että myyjät eivät itse lähesty asiakkaita, mikä on mielestämme hyvä asia, sillä saamme silloin asioida rauhassa. Ehkä pieni moikkaus tai muu huomiointi olisi joskus paikallaan, mutta lieneekö tämä Ikean tapa toimia, että asiakasta ei häiritä. Koemme kuitenkin, että apua kysyttäessä vastassa on ammattitaitoista ja palvelualtista henkilökuntaa. Ikea on kuitenkin rakennettu vahvasti asiakasta ajatellen niin, että apua harvemmin edes tarvitsee.  

 

Hämmennystä ja pohdintaa 

 

Ikean suuret muutokset paremman ympäristön mahdollistamiseksi ovat olleet viimevuosien ohjenuora yrityksen toimissa. Yllätyimme Ikean nettisivuja kolutessamme siitä, kuinka paljon he kertovat tekevänsä ympäristön hyväksi. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt meille asti Ikean brändäyksessä. Lieneekö syy siinä, että ympäristöasiat eivät ehkä ole meidän ostopäätöksiemme perusta, ainakaan tässä tapauksessaVarmasti tietoisuus siitä, että Ikea toimii ympäristön hyväksi muuttaa ehkä tästä edespäin ajatustamme yrityksestä. Mutta pohdimmekin sitä, mihin suuntaan se ajatuksiamme muuttaa. Toiset meistä kokee, että Ikean kokoinen yritys ei voi millään tehdä ympäristölle hyvää, vaikka kuinka yrittäisi ja kuinka antaa ulospäin ymmärtää. Toiset taas kokevat niin, että on parempi yrittää tehdä luonnolle edes vähän hyvää, kuin ei tekisi ollenkaan.  

 

Ikea tekee myös paljon hyvää vastuullisen yhteiskunnan hyväksi. Pohdimme sitä, miksi Ikean kestävän kehityksen periaatteet eivät ole näkyneet meille asti tai emme ole ainakaan kiinnittäneet niihin huomiota. On hyvä kertoa niistä hyvistä teoista, joita yritys tekee vastuullisesti, sillä se vaikuttaa monien ostopäätökseen tänä päivänä ja ne, joiden päätöksiin nämä asiat vaikuttavat, varmasti ovat myös kuulleet niistäKoemme, että Ikean brändiin ei ainakaan toistaiseksi kuulu ympäristöasiat, vaan ennemminkin tuotteiden hinta, laatu ja huonekalujen tyylikäs muotoilu 

 

Yhteen brändiin tutustuminen oli mielenkiintoista, sillä se herätti paljon tuntemuksia ja ajatuksia jo mielikuvina ennen yritykseen sen kummemmin tutustumista. Yrityksen luoma brändi kohtaa suurelta osin omiin mielikuviimme, osa vahvistui ja osa ehkä kariutui. Nyt kun olemme tutustuneet brändäykseen ja laajentaneet osaamistamme tällä saralla, oli Ikean tutkailu faktapohjan kannalta mielenkiintoista ja avartavaa. Oli helpompi saada kosketuspintaa brändäykseen esimerkkiyrityksen kautta. Tästä onkin hyvä jatkaa omien projektiemme sekä Wauren brändäykseen! 

 

 

 

Lähteet: 

 

 

Luukka, P. 2020Yrityskulttuuri on kuningas – mikä miksi mitenÄäni– § E-kirja: StorytelViitattu 15.3.2021. 

 

 

Ruokolainen, P. 2020. Brändikäsikirja – Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen! 1. painos. Helsinki: Hansaprint Oy 

 

 

Ikea. Tietoa yrityksestä. Luettu 11.3.2021. https://www.ikea.com/fi/fi/this-is-ikea/about-us/ 

 

 

Visla Solutions. Haimilahti, E. 2019. Miksi IKEAsta tuli jättibrändi, mutta Peräkylän Kalusteesta ei?  Luettu 12.3.2021. https://www.visla.fi/miksi-ikeasta-tuli-jattibrandi-mutta-perakylan-kalusteesta-ei/ 

 

 

Kauppalehti. Yli-Vainio, M. 2020. Maailmalla suosituimpia ovat teknologiabrändit, Suomessa kotimaiset – markkinatutkimusyhtiö listasi imagoltaan parhaat tuotemerkit.  Luettu 12.3.2021. 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maailmalla-suosituimpia-ovat-teknologiabrandit-suomessa-kotimaiset-markkinatutkimusyhtio-listasi-imagoltaan-parhaat-tuotemerkit/b61b79c9-e821-4753-a8ca-567fa4851d12 

 

 

University of Oulu. Törmälä, M. 29.9.2016. Brändi ei ole logo – se on hyvä tarina. Luettu 15.3.2021 https://www.oulu.fi/blogs/node/42508 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close