Lähdin tutustumaan unen ihmeelliseen maailmaan noin vuosi takaperin, 2018-2019 taitteessa. Tilasin loppuvuodesta itselleni kotimaisen startupin innovaation Oura-sormuksen. Oura-sormus lienee monille vielä tuntematon, vaikka kyseessä on toinen, uudistettu malli tästä älysormuksesta. Syksyllä 2018 olin havainnut unen laatuni heikenneen, sekä nukahtamisen vaikeutuneen, joten päätin tilata Ouran, jolla pystyisin seuraamaan uneni vaiheita tarkemmin.

Unta käytetään usein sanana nukkumisen ja levon vastikkeena. Unta on mahdollista nähdä läpi lepovaiheen, mutta useimmiten REM-unen aikaiset unet jäävät parhaiten mieleen. Muita unen vaiheita ovat syvä uni ja kevyt uni. On sanomattakin selvää, että ihminen tarvitsee unta jaksaakseen ja ollakseen kykenevä suoriutumaan päivän askareista. Keskimäärin ihminen tarvitsee noin kahdeksan tuntia unta ja lepoa, mutta tämä on yksilöllistä. Hetkellisen väsymyksen voi huomata mm. keskittymisvaikeuksista ja vireystilan laskusta. Kun väsymyksen kierre jatkuu, voidaan puhua univajeesta. Univajeella on jo suurempia haittavaikutuksia elimistöön. Univaje vaikuttaa mm. kasvuhormonin tuotantoon vähentävästi, kun taas puolestaan stressihormonin eritys kasvaa ja vastustuskyky heikkenee. Moni tiedostaakin, että univaje liikenteessä vastaa humalatilaa ja näin ollen altistaa helposti liikenneonnettomuuksille.

Univaje, väsymys ja uupumus ovat länsimaisessa yhteiskunnassa yhä suuremmin kasvavia ongelmia. Suomen Mielenterveys ry. kertoo, että unessa aivot käsittelevät tunteita ja tietoa. Uni on oppimisen ja muistamisen kannalta oleellista, mutta myös hyvin nukutun yön jälkeen ihminen usein pysyy paremmalla tuulella. Univaje ja väsymys ovat monien opiskelijoiden ja työssäkäyvien ongelma. Jatkuva univaje vaikuttaa oleellisesti työssä tai opiskelussa suoriutumiseen, joka taas johtaa heikentyneeseen työtehoon ja töistä tai koulusta stressaamiseen. Stressin seurauksena nukahtaminen vaikeutuu ja uni saattaa olla katkonaista. Henkilö on ikään kuin oravanpyörässä, josta on vaikea päästä pois. Stressin takia uni ei tule, mutta toisaalta huonosti nukutun yön jälkeen työnteko stressaa.

Proakatemialla työuupumus ja burnout on isossa roolissa, vaikka siitä ei suuremmin käytävillä huudella. Uskallan väittää, että jokaisesta tiimistä löytyy aina joku, joka on pienellä lomalla selättääkseen uupumista. Myös Promisiassa väsymys on ottanut isoa roolia tiimiläistemme hyvinvoinnista. Promisiaa näkyy yhä vähemmän akatemialla, poissaolojen Slack-kanava täyttyy päivittäin ja pajoissa ollaan todella uupuneita. Syitä on varmasti monia, mutta omalla kohdallani diagnosoisin väsymykseni johtuvan osittain koulun ulkopuolisesta elämästä ja osittain koulusta ja siihen liittyvistä asioista, kuten Aglista. Proakatemian myyntipäivät antoivat paljon, mutta myös verottivat hurjasti, erityisesti hyvinvoinnin osalta. Viikkojen valmistautuminen ja usean pitkän tauottoman päivän tekeminen ajoi myyntipäivätiimiä kohti uupumusta. Myös Aglin oli tarkoitus pitää pientä taukoa, mutta sukkien lähettäminen, inventointi ja laskuttaminen vei pitkään. Näiden ollessa lopulta vähenemään päin, oli meillä edelleen RBA, eli Red Brick Accelerator -niminen startupkiihdyttämö, johon suuntasimme 2-3 kertaa viikossa aina koulun jälkeen. Päivät olivat siis pitkiä, usein 8-20 asti. Varsinaista palautumista ja rentoutumista ei päässyt tapahtumaan oikeastaan missään vaiheessa, edes tähän päivään mennessä.

Palataan alkuun ja tutustutaan Ouran tarjoamaan dataan. Olen käyttänyt Ouraa nyt siis miltei vuoden joten uskallan vertailla Ouran dataa vuoden eri vaiheissa. Syvän unen määrä keskimäärin per yö on ollut kesällä 1h 50min – 2h välillä. Koulun alkaessa keskimääräinen syvän unen määrä on tippunut 1h 40min tasolle ja syksyn edetessä jopa 1h 15min kohdille. Myös REM-unen määrä seuraa syvän unen trendiä. Keväällä REM-unen määrä yössä keskimäärin on ollut 1h 20min paikkeilla, kun taas kesää kohden käyrä laskee tunnin kohdalle. Syksyn edetessä REM-unen määrä keskimäärin on vain 45 minuuttia yössä. Ennen univaikeuksien alkamista pystyin nukkumaan huoletta 9 tuntia yössä, ilman heräilyjä. Nyt viimeisen vuoden aikana olen Ouran ja oman kirjanpitoni mukaan nukkunut keskimäärin 7 tuntia yössä. Alkuvuonna luku lähentelee 8 tuntia ja syksyllä ollaan lähellä 6 tuntia keskimäärin.

Mitä keinoja unen laadun parantamiseen sitten on?
Monissa lähteissä mainitaan alkuun samoja perusasioita, kuten hyvä sänky, tyyny ja peitto. Oikea makuuhuoneen lämpötila. Kevyt liikunta muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa helpottaa nukahtamista. Säännöllinen nukahtamisrutiini on tärkeää, sillä tällä tavoin aivot ja elimistö tottuu rytmiin. Keho osaa valmistautua nukahtamaan ja heräämään. Säännöllinen rytmi parantaa myös unen eri vaiheiden monipuolisuutta, mm. REM-unen määrän pitäisi lisääntyä kun rytmi on säännöllinen. Kofeiinin ja raskaiden aterioiden välttäminen on tärkeää ennen nukkumaanmenoa, sekä ruutuajan vähentäminen hyvissä ajoin ennen nukahtamista vaikuttaa positiivisesti nukahtamisnopeuteen. Jokaisella meistä on tiettyjä aikaikkunoita, jolloin väsymys on vahvasti läsnä, mutta mikäli tuota aikaikkunaa ei käytä hyväkseen, venyy nukahtaminen usein. Yhtenä havaintona monet lähteet myös kertovat, että mikäli uni ei tule, on tarpeetonta pyöriä sängyssä. Olisi parempi nousta ylös, lukea kirjaa tai kuunnella rauhoittavaa musiikkia hetken aikaa, kunnes uusi aikaikkuna taas tulee ja nukahtaminen helpottuu. Päiväunilla voi myös vaikuttaa väsymykseen kesken päivän. Toisaalta liian pitkät päiväunet vaikeuttavat illalla nukahtamista ja voi saada olon tokkuraiseksi. Optimaalinen torkun pituus onkin usein vain joistain minuuteista muutamiin kymmeniin minuutteihin. Näin aivot saavat hetken levättyä ja mieli virkistyy.

Toivon, että jokainen pyrkii jatkossa kiinnittämään paremmin huomiota unen laatuun, sekä pohtii omaa nukahtamisympäristöään. On tärkeää osata tunnistaa ne tekijät, jotka häiritsevät unta tai nukahtamista ja pyrkiä vaikuttamaan niihin tehokkaasti. Unen laadun ja määrän parantuessa myös mieli pysyy virkeänä pidempään ja työteho nousee. Työ tuntuu paljon mielekkäämmältä ja motivoivalta. Pitkä univaje johtaa helposti burnouttiin, joka meistä harva kuitenkaan toivoo. Mikäli parhaillaan kärsit uupumuksesta, pidä muutaman päivän loma ja tee jotakin, mikä sinua motivoi. Muutamalla pienellä muutoksella saat mielesi taas virkeäksi.

Paranna untasi – Jenni Ahopelto, 2017 Fitra.
https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/ (26.11.2019)
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/unen-merkitys (26.11.2019)
www.oura.fi  (26.11.2019)