Mikä ihmeen toiminnanohjaus? 

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan niitä psyykkisiä prosesseja, joilla henkilö voi toimia tilanteen vaatimalla tavalla kohti päämäärää suunnaten. Siihen sisältyy esimerkiksi kyky toimia suunnitellusti sekä jäsennellysti, kyky säädellä omaa toimintaa ja käytöstä sekä kyky joustamiseen tilanteen vaatiessa. Toiminnanohjauksen taidon avulla meidän on mahdollista toimia itsenäisesti ja asettaen ja saavuttaen asettamiamme tavoitteita. Toiminnanohjauksella on myös olennainen osa kuormittuneisuuden säätelyssä ja toiminnanohjaukseen kuuluu myös kyky torjua tehtävän suorittamiseen häiritsevästi vaikuttavia impulsseja. 

Toiminnanohjauksen haasteita ilmenee erityisesti neurokirjoon eli neuropsykiatrisiiin häiriöihin kuuluvissa diagnooseissa kuten autisminkirjolla, ADHD:ssa, Touretten oireyhtymässä, oppimisvaikeuksissa ja kehityksellisessä kielihäiriössä. Puhekielessä neuropsykiatrisista häiriöistä käytetään yleensä nimityksiä “neurokirjo” tai “nepsy”. Toiminnanohjausta säädellään aivojen otsa- ja ohimolohkoissa ja se kehittyy luonnollisesti aivojen kehityksen mukana. Otsalohko on aivojen viimeiseksi kehittyvä osa, joka kehittyy valmiiksi vasta 25 vuoden iässä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi ADHD:ssa otsalohkon alueen veren virtaus on normaalia heikompaa, joka luonnollisesti vaikuttaa alueen toimintaan ja se ilmenee tehottomampana. Näin ollen esimerkiksi juuri ADHD:ssa toiminnanohjauksen haasteet ovat tyypillisiä. 

Toiminnanohjaus on taitoa toimia suunnitellusti, päämäärätietoisesti ja jäsennellysti kohti tavoitetta. Se on kykyä säädellä omaa käyttäytymistä ja joustaa tilanteen vaatimusten mukaisesti. “Toiminnanohjaus sisältää aloitteellisuuden, joustavuuden, suunnittelun, käyttäytymisen, organisointikyvyn sekä palautteen vastaanottamisen ja sen hyödyntämisen”. Taito on tärkeä, jotta pystymme toimimaan itsenäisesti, asettamaan tavoitteita ja saavuttamaan niitä. Toiminnanohjauksen avulla voimme myös pitää kiinni sovituista asioista ja säädellä omaa kuormittuneisuuttamme.

Aloitteellisuudella tarkoitetaan kykyä ideointiin, suunnitteluun ja toiminnan käynnistämiseen. Henkilöllä voi olla hankaluuksia suunnitella esimerkiksi toiminnan tai leikin kulkua, mutta tämä voi myös onnistua ja esimerkiksi suunnittelun jälkeen itse toiminnan aloittaminen voi olla haasteellista. Joustavuudella tarkoitetaan kykyä sopeutua muutoksiin ja muuttaa omaa toimintaansa tilanteessa. Haasteet voi ilmetä esimerkiksi joustamattomuutena uuden kokeiluun tai vaikeutena sopeutua muutoksiin. Suunnittelulla tarkoitetaan kykyä asettaa tavoitteita sekä kykyä kuvitella toimintoja, joiden avulla asetettu tavoite saavutetaan. Suunnittelun haasteet voi ilmetä esimerkiksi vaikeutena hahmottaa, millä keinoin tavoite saavutetaan. 

Käyttäymisen säätelyllä tarkoitetaan kykyä vastustaa sisäisiä ja ulkoisia ärsykkeitä, jotka häiritsevät toimintaa. Käyttäytymisen säätelyn taito mahdollistaa toiminnan suorittamisen loppuun asti jättäen häiriötekijät huomiotta. Haasteet voi ilmetä esimerkiksi toiminnan keskeytymisenä, kun häiriötekijä vie huomion toisaalle. Organisointikyvyllä tarkoitetaan kykyä toimia järjestelmällisesti. Organisointikyvykkään on mahdollista jäsentää ajatuksiaan, ideoitaan, tunteitaan, toimintaansa ja vastuutaan ja toiminnot on mahdollista viedä loppuu ilman, että niiden toteuttamiseen menee liialti energiaa. Haasteet organisointikyvyssä voi näyttäytyä esimerkiki tavaroiden hukkaamisena, monen asian yhtä aikaisena työstämisenä ja tehtäviän epäloogisena järjestyksenä. Viimeinen eli palautteen vastaanottaminen ja hyödyntäminen tarkoittaa toiminnan muuttamista palautteen mukaan. Haasteet voi näyttäytyä vaikeutena ottaa palautetta vastaan riippumatta sen laadusta. 

Toiminnanohjausta voidaan tukea esimerkiksi tukemalla ajan hahmottamista selkeällä päivärytmillä, jonka kannattaa usein myös olla kuvitettu selkeyden vuoksi. Tukiessa lasta toiminnanohjauksen haasteissa, tulee muistaa toistaminen, järjestelmällisyys sekä ennakointi. Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin voi auttaa tehtävän suorittamisessa. Esimerkiksi aamutoimien pilkkominen selkeiksi erillisiksi toiminnoiksi voi auttaa niiden toteuttamisessa. Tulevien asioiden ja tapahtumien jäsentämistä auttaa ennakointi. Esimerkiksi viikko- tai päiväjärjestyksen avulla lapsen on mahdollista ymmärtää selkeämmin mitä tulevaisuudessa on tulossa ja näin ollen hän ehtii valmistautua tilanteisiin paremmin.

Autismiliitto. Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt. Päivitetty 25.5.2022. Luettu 10.11.2022. https://autismiliitto.fi/autismi/erilaista-autismia/neuropsykiatriset-hairiot/

Autismiliitto. Toiminnanohjaus. Luettu 10.11.2022. https://askelaikuisuuteen.fi/nuorille/autismikirjo/toiminnanohjaus/ 

Hiltunen, H. Lapsen neuropsykiatrinen diagnoosi ja toiminnanohjaus. Julkaistu 13.4.2022. Luettu 10.11.2022. https://www.coronaria.fi/asiakkaana-kuntoutus-ja-terapiapalveluissa/blogi/lapsen-neuropsykiatrinen-diagnoosi-ja-toiminnanohjaus/ 

Närhi, V. & Virta, M. Toiminnan ohjauksen ongelmat ja ADHD. Julkaistu. 25.2.2016. Luettu 10.11.2022. https://www.kaypahoito.fi/nix00963

Toiminnanohjaus. Nepsyarki.com. Luettu 10.11.2022. https://www.nepsyarki.com/toiminnanohjaus/