Tampere
15 Jan, Friday
-15° C

Proakatemian esseepankki

Mikä ihmeen sosionomi?



Kirjoittanut: Nina Irjala - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ammattina sosionomi
Päivi Mäkinen, Eija Raatikainen, Anne Rahikka, Tuula Saarnio
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Motive on moniammatillinen hyvinvointialan yritys, joka koostuu fysioterapeuttiopiskelijoista sekä sosionomiopiskelijoista. Tai tarkemmin Motive 5.0:ssa on yksi sosionomiopiskelija. Olen yllättävän monta kertaa kahden tutkintovuoteni aikana törmännyt kysymykseen: mikä ihmeen sosionomi? Mitä se tekee? Joten siksi kirjoitin asiasta esseen.

 

Sosionomi on sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto. Laajuudeltaan tutkinto on 210 opintopistettä ja se kestää keskimäärin 3,5 vuotta. Työharjoittelut kattavat tutkinnosta 45 opintopistettä. Tutkinnossa on mahdollista erikoistua varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon, päihde- ja mielenterveystyöhön, perhepalveluihin ja lastensuojeluun, nuoriso- ja aikuissosiaalityöhön, vammaistyöhön, ikäihmisiin ja senioripalveluihin, yrittäjyyteen sekä kansainvälisiin opintoihin ja monikulttuuriseen sosiaalityöhön. Tai sitten voi yhden erikoistumispolun suoritettuaan siirtyä Proakatemialle keskittymään tiimiopintoihin ja yrittäjyyteen, kuten allekirjoittanut teki. Tätä ennen erikoistuin kuitenkin perhepalveluihin ja lastensuojeluun. Sosionomi voi työllistyä julkiselle, yksityiselle tai kolmannelle (järjestö) sektorille ja voi työskennellä mm. sosiaaliohjaajana, yrittäjänä tai johtajana. Asiakkaana sosionomilla ovat yksilöt, ryhmät, yhteisöt ja yhteiskunta.

 

Päämääränä parempi yhteiskunta

Sosionomi pyrkii edistämään hyvinvointia, sosiaalista osallisuutta sekä yhdenvertaisuutta. Sosiaaliala on haastava, sillä yhteiskunnalliset ilmiöt, joiden kanssa työskennellään ovat hyvin monimuotoisia sekä esiintyvät yksilö-yhteisö tasoilla voimakkaina. Asiakastyö vaatii erityistä sensitiivisyyttä. Lähtökohtaisesti sosionomi pyrkii siis parantamaan ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia sekä poistamaan huono-osaisuutta. Työ perustuu asiakaslähtöisyyteen, reflektiivisyyteen sekä eettisyyteen. Asiakastyö perustuu luottamussuhteeseen sekä dialogisuuteen ja sillä tähdätään asiakkaan voimaantumiseen. Adams (2008) määrittelee empowermentin yksilöiden, ryhmien tai yhteisöjen kyvyksi kontrolloida olosuhteitaan, käyttää valtaa ja saavuttaa omia päämääriään. Siihen liittyvät myös prosessit, joiden avulla ihmiset voivat joko yksin tai yhdessä auttaa itseään ja toisia maksimoimaan elämänlaatuaan. (Mäkinen ym. 2009, 132.) Sosionomi auttaa yksilöitä siis auttamaan itseään.

Koulutus tuottaa valmistuneelle seuraavat kompetenssit: sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen, sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen, kriittinen ja osallistava yhteiskunta osaaminen, tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen, työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen. Tutkinnon aikana opiskelija omaksuu laajan laintuntemuksen sekä sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmäosaamisen, mukaan lukien työllistymis- ja asumispalvelut, järjestösektori yms. Tutkinto antaa myös hyvät valmiudet työskennellä moniammatillisissa tiimeissä.

Työnä sosiaalityö on kompleksista ja edellyttää vahvaa ammattietiikkaa sekä kypsyyttä reflektointiin ja itsensä sekä ammattitaitonsa kehittämiseen. Sosiaalialan eettiset periaatteet ohjaavat toimintaa. Näitä ovat ihmisen oikeus ilmaista tunteitaan ja kielteisiä kokemuksiaan, arvostava vuorovaikutus ja luottamus, itsemääräämisoikeus ja osallisuus, jokaisen ihmisen ainutlaatuisen kokonaisuuden huomioiminen, ihmisen voimavarojen ja vahvuuksien huomioiminen, oikeus osuuteen voimavaroista, yhdenvertaisuus, epäoikeudenmukaisten toimintatapojen ja käytäntöjen vastustaminen, syrjinnän vastustaminen sekä erilaisuuden hyväksyminen. (Arki, arvot ja etiikka 2017, 7.)

Keskeistä työssä on siis yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen (Mäkinen ym. 2009, 100). Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa lyhyesti sitä, että yksilöllä on voimavaroja ja kykyä selviytyä arjen tilanteista ja hän kykenee olemaan muiden kanssa vuorovaikutuksessa sekä ratkaisemaan arjen ongelmatilanteita ja toimimaan omassa elinympäristössään (Mäkinen ym. 2009, 100.) Koska ihminen on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen sekä henkinen olento tulee sosiaalialan kontekstissa asiakkaita tarkastella holistisesti. Asiakkaan ongelmatilanne tulee kyetä näkemään suuremmassa kaavassa, kuin yksilöstä lähtevänä ongelmana. Se nähdään yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista, ongelma ei ole siis yksilön ominaisuus.

 

Sosiaalialalla työskennellään jännän äärellä

Jo pelkästään asiakastyössä ollaan jännän äärellä, sillä auttajan ja kontrolloijan suhde on aina kompleksinen ja edellyttää eettistä harkintaa. Mutta kun sosiaalityötä tarkastellaan laajemmassa suhteessa, yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ollaan hyvin monimutkaisten asioiden ytimessä.

Politiikka ohjaa hyvinvointivaltiotamme, jossa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pyrkivät huolehtimaan käytännön tasolla meidän jokaisen hyvinvoinnista ja terveydestä. Suomen matka hyvinvointivaltioksi ei ole ollut mikään itsestäänselvyys tai tapahtunut helposti, siksi tulee muistaa, että se voi myös murtua pala palalta. Siksi tarvitaan mm. sosiaalialan ammattilaisten kriittistä yhteiskuntaosaamista ja rakenteellista sosiaalityötä, jonka ajatuksena on tuottaa tietoa kuntalaisten sosiaalisesta yhdenvertaisuudesta ja hyvinvoinnista päättäjille, jotta palvelut kehittyvät oikeaan suuntaan. Rakenteellinen sosiaalityö havainnoi ja analysoi ilmiöitä sekä kehittää toimintatapoja, jotka vaikuttavat ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin. Tavoitteena on ennaltaehkäistä sosiaalisia ongelmia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019). Yhtenä esimerkkinä vammaispalveluiden kilpailutus ja siitä seurannut Ei myytävänä -liike.

Sosionomi on asiakkaan asianajaja. Ammattilaiselta se vaatii empaattisuutta, oikeudenmukaisuutta, rohkeutta, viisautta, hyvinvointia sekä elinikäistä oppimista. Tulevaisuudessa työn perusolemus ei muutu, mutta sosiaalialalla on käynnissä jo uusia tuulia. Hyvänä esimerkkinä digitalisaatio, sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus sekä moniammatillisuuden lisääntyminen, jossa sosionomilla on rikastuttavaa osaamista työyhteisöille. Rikastuttavan työyhteisön (Himanen 2009) ajatus liittyy yhteisöön ja sen voimavarojen hyödyntämiseen. Rikastuttavalla yhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, jossa sen ihmiset innostavat ja innostuvat toisistaan. Siellä asiantuntemusta jaetaan, ympäristö on luova ja ihmiset haluavat yhdessä synnyttää jotakin uutta. (Mäkinen ym. 2009, 202.) Sosionomi on siis sosiaalisen moniosaaja, joka pyrkii työssään asiakaslähtöisesti kohti hyvinvointia ja tasa-arvoa.

LÄHTEET:

Arki, arvot ja etiikka – sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. 2017. Helsinki: Talentia.

Rakenteellinen sosiaalityö. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019. Luettu 6.12.2019. https://stm.fi/rakenteellinen-sosiaalityo

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close