Tampere
02 Dec, Wednesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Mikä ihmeen scrum?



Kirjoittanut: Tina Uusitalo - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Mikä ihmeen scrum?

Esseen tarkoituksena on käydä läpi mikä on scrum ja miten se toimii. Sekä lopussa pohtia miten scrum toimii Kajossa ja kertoa hieman omia kokemuksia scrumista ja scrummasterin roolista, jossa olin ensimmäisenä vuonna tietojenkäsittelyn peliprojektissa.

”Scrum on yleisin tällä hetkellä käytettävistä ketteristä menetelmistä. Se tarjoaa muutamia sääntöjä, jotka keskittyvät ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön.” Scrumia käytetään yleisesti ketterässä ohjelmistokehityksessä, mutta sitä voidaan soveltaa myös normaalisti projektinhallinnassa.

Prosessi

Scrumissa tuotetta kehitetään vähitellen sprinteissä, jotka ovat yleensä 1-4 viikon mittaisia. Työtehtäviä hallinnoidaan iteraation eli sprintin kehitysjonolla sekä tuotteen kehitysjonolla, josta työtehtävät valitaan sprintteihin. Sprintiin kuuluu erilaisia palavereita joissa tiimi tapaa ja suunnittelee tuotetta. Päivittäinen tilannepalaveri, jossa tiimi kertoo toisilleen, mitä on tehty ja jos ongelmia on ilmennyt, tiimi ratkaisee ne. Jokaisen sprintin alussa on suunnittelupalaveri, jossa tiimi valitsee tehtävät, jotka se sitoutuu tekemään sprintin aikana. Sprintin lopussa on katselmointipalaveri, jossa esitellään toimiva tuote sprintin aikana tehtyjen ominaisuuksien kautta. Jokaisen sprintin lopussa pidetään myös retrospektiivi, jossa tiimi käy läpi mitä on sprintissä tehty ja miettii, kuinka tiimin työskentelytapoja voidaan kehittää.

Tiimit ja roolit

Scrum-tiimi työskentelee itsenäisesti ja itseorganisoituvasti.” Tiimi työskentelee itsenäisesti ja voi itse päättää miten ja kuka tiimistä toteuttaa asiakkaan vaatimukset. Scrum-tiimissä ei ole normaalia hierarkiaa, mutta siinä kuitenkin on kolme oleellista roolia.

Tuoteomistaja on yksi yleensä täysipäiväinen henkilö, joka on vastuussa tuotteen arvon maksimoinnista ja kehitystiimin työstä. Tuoteomistaja voi olla myös asiakas. Tuoteomistaja on mm. vastuussa tuotteen kehitysjonon luomisesta, ylläpidosta sekä priorisoinnista.

Srummaster on yksi tiimin jäsenistä ja toimii fasilitoijana. Scrummaster pitää tiimin puolia ja huolehtii, että tiimi noudattaa scrumin periaatteita sekä käytäntöjä. Hän myös organisoi tiimin päivittäiset pikapalaverit, iteraation katselmointi- ja suunnittelupalaverin sekä retrospektiivin.

Scrum-tiimin jäsen on tasa-arvoinen muiden jäsenten kanssa ja he saavat rauhassa keskittyä kehitystyön tekemiseen. Tiimi on lupautunut tekemään iteraation kehitysjonossa yhdessä sovitut tehtävät.

Miten scrumia pystytään soveltamaan Kajossa?

”Vanhoissa projekteissa projektinhallinnan kannalta suurin ongelma oli vaikeus nähdä projektin edistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Scrumia käytettäessä projektin tila on jatkuvasti selvillä. Scrum on helposti omaksuttava paketti, joka kuitenkin pakottaa miettimään ja kehittämään toimintatapoja tilanteeseen sopivaksi. Se edellyttää myös, että tiimin jäsenet ovat osaavia ja työhön sitoutuneita. On myös huomattu, että työskentely scrum-tiimissä on erittäin motivoivaa, koska tiimillä on selkeät tavoitteet sprinteissä ja tiimi pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä ja työskentelytapoihin.” (Levo, 2011).

Päätin ottaa lainauksen kokonaan mukaan, koska siinä on hyvin tiivistetty scrum-menetelmän käyttö yrityksessä. Kajossa kun teemme yli 3 hlö projekteja, koen että scrumista olisi paljon hyötyä niin oppimisen kuin projektinseurannan kautta. Scrumia arvostetaan nykyään aina vaan enemmän yrityksissä ja olisi hienoa, jos kaikki oppisivat menetelmän käytön ja näkisivät sen hyödyn. Kun osaamme käyttää scrumia, voidaan sieltä saada paloja myös yrityksen arkeen ja palaverikäytäntöön.

Omat kokemukset scrumista tulevat ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn peliprojektista, mitä teimme puolivuotta. Meillä oli 4 hlö tiimejä, joissa oli kaksi koodaria, graafikko ja scrummaster eli minä. Scrumin toteuttaminen ei sujunut niin kuin ajattelimme, koulussa kun tehtiin lähes kaikki saman pöydän ääressä koko päivän ajan, tiesimme missä toiset menivät projektin suhteen näin ei ollut enää ideaa tai innostusta päiväpalaverien pitoon. Sprintit olivat kuitenkin hyödyllisiä, tiesimme mitä tulee kahden viikon aikana tapahtumaan ja kuinka paljon projekti etenisi. Retrospektiivit sekä katselmointipalaverit antoivat meille myös todella paljon ja kehityimme projektin edetessä. Olisin itse voinut hoitaa scrummasterin roolin paremmin, mutta menneitä ei voi muuttaa. Nyt ainakin tiedän mitä kuuluu tehdä ja mitä ei missään nimessä kannata skipata (päiväpalaverit). Kaiken kaikkiaan suosittelen scrum-menetelmän käyttöä. Jos siitä ei pidä niin seuraavassa projektissa ei sitä ole pakko enää käyttää.

Lähteet:

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close