Tampere
28 Mar, Tuesday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Mikä ihmeen markkinointi?



Kirjoittanut: Katri Silván - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sissimarkkinointi
Jari Parantainen
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Kirjoittanut: Marianne Kuosa, Katri Silván

 

1 JOHDANTO

Markkinointi, tuo tuttu sana, johon jokainen on väistämättä törmännyt joko sitä itse tehden tai sen alaiseksi päätyen. Markkinointia tapahtuu joka puolella, eikä sitä aina edes itse välttämättä tajua. Moni on varmasti päätynyt ainakin joskus markkinoinnin “uhriksi”, jolloin voi todeta markkinoinnin onnistuneen tehtävässään. Toisinaan markkinointi on herättänyt keskustelua sen raakuudestaan, ja joskus taas markkinointi on onnistuttu pilaamaan täydellisesti sen huonolla tilannetajullaan.

Suunnitellessamme esseen kirjoittamista markkinoinnista, koimme erityisen tärkeäksi avata markkinoinnin käsitettä tarkemmin. Monille markkinointi tarkoittaa mainontaa, tai markkinointiviestintää, mutta todellisuudessa markkinoinnissa on kyse paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Mistä markkinoinnissa on siis kyse ja mitä kaikkea se pitää sisällään? Entä mitkä markkinointikeinot toimivat parhaiten nykyaikana, jossa markkinointi on myös jatkuvan muutoksen alla? Mitä kaikkea yrityksen on huomioitava onnistuakseen markkinoinnissa?

Tulemme avaamaan tässä esseessä markkinoinnin käsitettä laajemmin ja mistä kaikesta markkinointi itseasiassa koostuu. Avaamme myös tarkemmin markkinoinnin osa-alueiden sisältöä, sekä käymme läpi eri markkinointikeinoja ja niiden hyödyntämistä yrityksen markkinoinnissa. Keskitymme erityisesti markkinointikeinoista sissimarkkinointiin, ja lopussa pohdimme sen toimivuutta ja hyödyllisyyttä Proakatemialla ja sen kontekstissa.

 

2 MITÄ MARKKINOINTI ON?

Wikipedian mukaan markkinoinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yritys, tai muu organisaatio pyrkii edistämään tuotteidensa tai palveluidensa myyntiä. Brittiläinen Chartered Institute of Marketing (CIM) on määritellyt markkinointia syvemmin: CIM määrittelee markkinoinnin johtamisprosessina, joka vastaa asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta, ennakoimisesta ja tyydyttämisestä – kannattavasti. (Puranen n.d) Markkinoinnin tärkeimpänä tehtävänä on rakentaa suhteita asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa. (Contenta n.d) Markkinoinnissa on siis todellakin kyse prosessista, joka vaatii niin osaamista kuin tietotaitoakin, jotta yrityksellä on mahdollista saada siitä kaikki taloudellinen hyöty irti liiketoiminnan kehityksen kannalta.

 

2.1 Markkinoinnin osa-alueet

Markkinointi jakautuu kolmeen osaan:

  1. Markkinatutkimus
  2. Strategia
  3. Markkinointimix, taktinen markkinointi

 

 

 

 

 

(Puranen n.d)

 

2.1.1 Markkinatutkimus

Markkinoinnin yksi suurimmista osa-alueista on markkinatutkimus. Jotta yritys pystyy tuntemaan niin markkinat kuin asiakkaatkin mahdollisimman laajasti, on markkinatutkimus tässä kohtaa tarpeen. Markkinatutkimuksen pohjalta yrityksen on mahdollista segmentoida markkina, asettaa niin budjetti kuin strategisetkin tavoitteet, sekä positioida oma asemansa kilpailijoihin nähden. Markkinatutkimusmetodi on aina yksilöllinen yrityksestä ja sen liiketoiminnasta riippuen. (Puranen n.d)

 

2.1.2 Markkinointistrategia

Toinen laajempi osa-alue markkinoinnissa on markkinointistrategia. Puranen (n.d) yksinkertaistaa markkinointistrategian vastaamaan siihen, missä pelataan ja miten voitetaan – Se kohdistaa niukat resurssit sinne missä on paras tuotto. Markkinointistrategian voi laatia seuraavia vaiheita noudattaen:

  1. Markkinatilanteen kartoitus
  2. Kilpailijoiden analysointi
  3. Kohderyhmän määrittäminen (segmentointi ja targetointi)
  4. Yrityksen arvot ja lupaukset (positiointi)
  5. Yrityksen markkinoinnin tavoitteet

Markkinatilanteen kartoituksessa tulee analysoida yritystä, sen markkinointia ja kiinnittää huomiota niin mahdollisuuksiin kuin uhkiinkin markkinoilla. Kartoitus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja parhaimmassa tapauksessa juuri sen yritykselle sopivan markkinaraon. (Venermo n.d)

Kilpailijoita analysoidessa taas on hyvä jakaa kilpailija-analyysi omiin osa-alueisiin: Liiketoiminta, tuotteet, kokonaistarjonta, vahvuudet sekä heikkoudet. Siten on mahdollista saada mahdollisimman kattavasti tietoa jokaisesta osa-alueesta helpottaakseen omaa vertailua, heikkouksien ja mahdollisuuksien löytämistä, sekä huomioidakseen kaikki yritykselle kriittiset aspektit. (Venermo n.d)

Kohderyhmää määrittäessä on nykyisten asiakkaiden lisäksi hyvä huomioida myös potentiaaliset tulevaisuuden asiakkaat – Ajatus on hyvä laajentaa siitä kenelle voit myydä, siihen kenelle haluat myydä. Kohderyhmän määrittäminen on siitä syystä erityisen tärkeää, että osataan tuottaa juuri kyseiselle kohderyhmälle sopivaa ja arvokasta sisältöä. Kohdennetun kohderyhmän inspiroituessa, oppiessa ja nauttiessa sisällöstä, muuttuu myynti myös helpommaksi ja todennäköisemmäksi. Kaikkea kaikille on ei mitään kenellekään -sanonta toimii tässäkin tapauksessa – Lähtökohtaisesti markkinoinnissa tarkalla kohderyhmän määrittämisellä on pidempikantoisemmat tulokset. (Venermo n.d)

Yrityksen arvojen ja lupausten tulee vastata yrityksen toimintaan ja asiakkaiden tulee pystyä ja haluta samaistua niihin. Ne ovat myös yksi keino erottua muista kilpailijoista ja mahdollistaa pidempiaikaisemmat asiakassuhteet. Hyvin määritetyt arvot ja asiakaslupaukset antavat tilaa myös korkeammalle hinnoittelulle tuotteessa tai palvelussa. (Venermo n.d) Brändin tuomalla lisäarvolla on iso vaikutus asiakkaiden ostokäyttäytymiseen.

Markkinointistrategia pitää STP- mallin (segmentointi-targetointi-positiointi) lisäksi sisällään myös yrityksen markkinoinnin tavoitteet, joissa voi hyödyntää SMART-periaatetta:

S – Selkeästi määritellyt

M – Mitattavissa

A – Aikaan sidottuja

R – Realistisia

T – Tavoittelemisen arvoisia

sekä budjetin, joka on perusteltu tavoitteita mukaillen (Puranen n.d).

 

2.1.3 Markkinointimix

Kolmas ja viimeinen osa-alue, markkinointimix (4P malli), varmistaa markkinointistrategian käytäntöönpanon ja keskittyy markkinoinnin kilpailukeinoihin. Se pitää sisällään tuotekehityksen, jakelukanavat, hinnoittelun sekä markkinointiviestinnän. Markkinointimixissä siirrytään siis jo strategisesta ajattelusta taktiseen tekemiseen. Aiemmin laadittu strategia on se, mikä määrittelee kaikki ne toimenpiteet, joita markkinointimix pitää sisällään. (Puranen n.d)

Kuten huomata saattaa, on markkinointiviestintä vain pieni osa (8%) markkinointia, mainonnasta puhumattakaan. Markkinointiviestintään kuuluu mainonnan lisäksi myös myynninedistäminen, suhdetoiminta, tiedottaminen ja myyntityö. (Puranen n.d) Yllä oleva kuva havainnollistaakin hyvin sen, miten laajasta kokonaisuudesta markkinoinnissa on oikeastaan kyse.

 

2.2 Markkinointisuunnitelma

Siinä missä mainonta ja markkinointiviestintä mielletään helposti kattavan koko markkinoinnin, on markkinointistrategian ja markkinointisuunnitelman ero myös monelle hämärän peitossa. Nämä eivät vastaa kuitenkaan samaa asiaa, ja sen vuoksi paneudumme nyt markkinointisuunnitelmaan hieman tarkemmin.

Markkinointistrategian vastatessa kysymykseen siitä, milloin, missä ja miten tulee kilpailla, on markkinointisuunnitelmassa kyse ohjeistuksesta, joka kuvaa tarkat ja konkreettiset toimet – kuinka ja milloin ne siis käytännössä toteutetaan. Markkinointistrategian tulee pohjautua yrityksen strategiaan ja se vastaa yksinkertaisuudessaan siihen, että mitä tavoitteita yrityksen tulee saavuttaa markkinoinnin toimenpiteiden avulla. Markkinointisuunnitelmassa nämä tavoitteet ovat konkreettisesti määritelty aktiviteetteina ja taktiikoina. (Venermo n.d)

Markkinointisuunnitelman tekemiseen on olemassa useita erilaisia pohjia, joihin on helppo täyttää konkreettisesti kaikki tarvittava. Markkinointisuunnitelmassa on määriteltynä markkinoinnin tavoite, kohdennus (asiakas, tuote, tarve, yritys, palvelulupaus), markkinointikanavat ja kanavakohtainen suunnitelma tavoitteista, toteutuksesta, kustannuksista ja seurannasta, sekä aikataulu markkinoinnille. (Niku Creative 2022) Markkinoinnin ollessa jatkuvassa muutoksessa, on jokaisen markkinoinnin parissa työskentelevän henkilön ymmärrettävä pysyä ajan hermoilla ja tarpeen vaatiessa seurattava markkinoinnin tuloksia ja kehitettävä suunnitelmaa jatkuvasti. (Venermo n.d)

 

2.3 Perinteinen markkinointi vs. Digitaalinen markkinointi

Yrityksen pohtiessa tehokkaita keinoja markkinoida, nousee keskiöön jälleen kohderyhmän tärkeys – On tärkeää pohtia, missä kohderyhmän tavoittaa kaikkein parhaiten. Markkinointikeinoja on nykypäivänä useita ja perinteinen markkinointi onkin väistynyt digitaalisen markkinoinnin tieltä. Perinteiseen markkinointiin kuuluvat kaikki muut, paitsi digitaaliset markkinoinnin keinot. On kuitenkin hyvä huomata, että perinteisellä markkinoinnilla, kuten esimerkiksi lehtimainonnalla tavoittaa vanhempaa väestöä huomattavasti paremmin, kuin sähköisesti. Myös ison massan tavoittamisessa perinteinen radio-, tv- ja ulkomainonta toimivat erityisen hyvin. (Suomen hakukonemestarit n.d)

On kuitenkin sanomattakin selvää, että digitaalisesta markkinoinnista löytyy vahvuuksia huomattavasti enemmän perinteiseen markkinointiin nähden. Digitaalinen markkinointi mahdollistaa kohdennetun mainonnan erilaisilla kohderyhmillä, suoran vuorovaikutuksen kohderyhmän kanssa, sekä mainonnan tulokset ovat myös nopeasti mitattavissa. Digitaalinen markkinointi on myös edullisempaa ja kustannustehokkaampaa perinteiseen markkinointiin verrattuna. Digitaalista markkinointia on mm. Mainonta sosiaalisessa mediassa, kotisivut, sisältömarkkinointi, hakukonemarkkinointi, mobiilisovellukset ja podcastit – mainitaksemme vain muutaman. (Suomen hakukonemestarit n.d)

Monet yritykset hyödyntävät markkinointimixissään niin perinteistä- kuin digitaalistakin markkinointia. (Suomen hakukonemestarit n.d) Markkinointisuunnitelmaa laatiessa on järkevää paneutua pohtimaan liiketoiminnan kannalta kaikkein tehokkaimmat markkinoinnin keinot, sekä kanavat missä markkinoida. Kuten edellä kirjoitimme, on markkinointi jatkuvassa muutoksessa. Tästä syystä markkinoinnin parissa työskenteleville on enemmän kuin tarpeen ns. laatikon ulkopuolelta -ajattelu onnistuneen markkinoinnin saavuttamisessa. Nykypäivänä haasteena onkin löytää sellainen markkinointikeino, jolla erottua massasta vaikuttavasti ja yrityksen eduksi. Tässä kohtaa tarvitaan mielikuvituksellisia markkinoinnin keinoja, joita sissimarkkinoijat osaavatkin loistavasti hyödyntää.

 

3 MITÄ ON SISSIMARKKINOINTI?

Sissimarkkinointi juontaa juurensa jo kauas ajassa taaksepäin, kun yhdysvaltalainen kirjailija Jay Conrad Levinson julkaisi 1984 kirjan Guerrilla Marketing: Secrets For Making Big Profits From Your Small Business. Kirjassa kehotetaan yrittäjiä unohtamaan kalliit markkinointikampanjat ja keskittymään sen sijaan tekemään markkinointia huomattavasti pienemmällä budjetilla. Hänen mukaansa sissimarkkinoinnin avulla tuotettu markkinointi on onnistunut, jos se on innostava ja herättää keskustelua. (Meltwater 2021)

Sissimarkkinoinnilla tavoitellaan julkisuutta herättämällä keskustelua ja tunteita, sekä joissakin tapauksissa jopa järkytystäkin (Meltwater 2021). Kirjassa Sissimarkkinointi (Parantainen 2007, 10-11) kerrotaankin, että yksi sissimarkkinoijan tunnusmerkeistä on se, että hän käyttää enemmän järkeä kuin rahaa. Sissimarkkinoija tavoittelee isojen myyntilukujen sijaan hyvää tulosta.

Parantaisen (2007, 21-22) mukaan sissimarkkinoijalla on useita periaatteita, jotka ohjaavat toimintaa kohti parasta mahdollista tulosta. Yksi tärkeimmistä periaatteista on se, että alussa määritetään tarkasti liiketoiminnan ydin ja pysyttäydytään siinä. Koska rahan sijasta sissimarkkinoija investoi markkinointiin paljon omaa aikaansa, mielikuvitustaan sekä energiaansa, on tärkeää, että markkinointi suuntaa koko ajan kohti parasta mahdollista tulosta.

Sissimarkkinoija opettelee ymmärtämään asiakkaidensa ostokäyttäytymistä ja hänen tavoitteenaan on markkinoinnin avulla hyödyttää asiakasta. Sissimarkkinoija haluaa tuntea asiakkaansa ja löytää heidän ongelmansa, jotka hän voi ratkaista.

Siinä missä tavallista markkinointia hyödyntävä käyttää usein yhtä markkinoinnin työkalua, sissimarkkinoija kokoaa erilaisista markkinointikeinoista tehokkaita kokonaisuuksia. Markkinoinninkeinoista hyödynnetään niitä, jotka ovat helppokäyttöisiä ja edullisia.

 

3.1 Miten sissimarkkinointi eroaa normaalista markkinoinnista?

Perinteistä markkinointitapaa hyödyntävät tavoittelevat markkinoinnillaan lineaarista kasvua hankkimalla uusia asiakkaita jatkuvalla tahdilla. Sissimarkkinoija hakee geometrista kasvua, heille tyypillistä on etsiä tilaisuuksia solmia suurempia kauppoja jo olemassa olevien asiakkaiden kautta.

Kilpailija asetelmakin nähdään hiukan eri tavalla, kun vertaillaan perinteistä markkinointia ja sissimarkkinointia. Perinteistä markkinointia harjoittavat näkevät kilpailijat uhkana, ja pyrkivät etsimään keinoja kilpailijan tuhoamiseksi. Sissimarkkinoija taas pyrkii löytämään tilaisuuksia tehdä yhteistyötä kilpailijan kanssa. Toisin sanoen siis sissimarkkinoija toimii asiakkaan etu edellä. On aivan tavallista, että sissimarkkinoija saattaa jopa suositella kilpailijansa palveluita, jos hän näkee, että se palvelee asiakasta paremmin.

Kuten jo aiemmin kerroimmekin, sissimarkkinoija pyrkii hyödyntämään samanaikaisesti useampia markkinoinnin keinoja löytääkseen parhaiten toimivan kokonaisuuden. Perinteistä mallia noudattava markkinoija taas luottaa sokeasti siihen, että esimerkiksi suoramarkkinointi tai web-markkinointi toimivat sellaisenaan.

Myös tuloksia tulkitaan vastakkaisista suunnista. Sissimarkkinoija laskee kauppoja ennemmin uusien asiakassuhteiden määrän, sillä uudet asiakassuhteet tarkoittavat hänelle useita suuria kaupan mahdollisuuksia. Perinteisen markkinointiajattelun mukaan vain kaupan määrällä on väliä, kun tarkastellaan markkinoinnin tuottavuutta.

Perinteinen markkinoija välttelee uusien markkinointikeinojen testailua, jos sellaista ei ole esimerkiksi mainostoimistoista helposti ostettavissa. Vastaavasti sissimarkkinoja hinkuu kehittämään uusia markkinoinnin keinoja yhdistelemällä jo olemassa olevia ja käyttämällä laajasti mielikuvitustaan markkinointikampanjoita suunniteltaessa. Uuden kehittäminen ja vanhojen keinojen yhdistäminen luovasti on edullista, eli siis juuri sitä mitä sissimarkkinoija tavoittelee.

Usein sissimarkkinointia on vaikeaa erottaa myynnistä, koska sissimarkkinoija työskentelee myynnin sekä markkinoinnin välissä. Parantainen kertookin kirjassaan, että sissimarkkinoijaksi ajautuukin tavallisesti markkinointihenkinen myyjä.

Sissimarkkinoija on valmis odottamaan tuloksia, kun taas perinteisellä markkinoinnilla tavoitellaan nopeita tuloksia. Toisaalta taas sissimarkkinoinnilla on tuotettava todella nopeasti tuloksia, sillä muutoin markkinointi kallistuu perinteisen markkinoinnin tapaan pitkään kestäväksi ja kalliiksi. Pitkäkestoinen ja kallis kun eivät ole sissimarkkinointia ollenkaan. (Parantainen 2007, 15-17)

 

3.2 Konkreettista sissimarkkinointia

Jari Parantainen on kiteyttänyt sissimarkkinoinnin pitämällään nettisivustolla alla oleviin kuuteen kohtaan napakasti:

  1. Markkinoija käytti rahan sijasta mielikuvitusta, aikaa ja vaivaa.
  2. Keinot olivat epätyypillisiä.
  3. Etukäteen hirvitti, mutta jälkikäteen nauratti.
  4. Sissi ei sortunut hinkkaamaan kampanjastaan virheetöntä.
  5. Kampanja ylitti tiedotusvälineiden julkaisukynnyksen.
  6. Sissimarkkinointi johti haluttuun tulokseen.

(Parantainen 2020)

Jotta sissimarkkinoinnin voi konkreettisesti ymmärtää, pyrimme etsimään esimerkin, joka täyttäisi Parantaisen listasta jokaisen kohdan.

 

 

 

 

 

 

(Taloussanomat 2019)

 

Kangasalalainen yritys Tam-Silk näki oivan markkinaraon, kun Ikea ja Finlayson vinoilivat toisillensa lakanoiden markkinoinnissa. Vinoilu alkoi, kun Finlayson julkaisi Helsingin Sanomien etusivulla mainoksen lakanoistaan, ja käyttivät markkinoinnissaan mm. Ikean brändivärejä keltaista ja sinistä. Ikea vastasi Finlaysonille Facebook mainoksellaan.

Liikevaihdoltaan huomattavasti pienempi yritys Tam-Silk vastasi sekä Finlaysonin, että Ikean mainontaan näyttävästi Kangasalan Sanomien etusivulla kertoessaan, että on kyseisistä yrityksistä ainut, jolla on tuotanto Suomessa ja vetosi näin ollen Ikean ja Finlaysonin vastuullisuuteen.

Tam-Silk on käyttänyt kyseisessä markkinoinnissa nokkelasti sissimarkkinoinnin keinoja: Mainos on mielikuvituksellinen ja se on kehitetty nokkelasti nopealla aikataululla. Se on julkaistu Kangasalan Sanomissa, joka on huomattavasti edullisempi alusta, kun esimerkiksi Aamulehti tai Helsingin Sanomat.

Mainos ylitti tiedotusvälineiden julkaisukynnyksen ja siitä tehtiin vuonna 2019 suhteellisen suuri julkaisu Taloussanomissa. Julkaisun kautta Tam-Silkin mainos tavoitti suuren määrän potentiaalisia asiakkaita ja yritys sai näkyvyyttä huomattavasti pienemmällä rahalla kuin, että olisi itse halunnut julkaista tavallisen mainoksen itse esimerkiksi Iltasanomien nettiselaimella.

 

4 POHDINTA

Perehtyessämme markkinointiin aiheena, koimme molemmat suuren oivalluksen siitä, kuinka laaja kokonaisuus markkinointi oikeastaan onkaan. Olemme monien muiden tavoin ymmärtäneet markkinoinnin tv-mainoksina ja bussipysäkin mainostauluina. Tämän esseen kirjoittamisen myötä olemme ymmärtäneet, kuinka paljon taustatyötä yhden mainoksen tekeminen vaatii, ja miten juuri sen mainoksen tekemiseen on päädytty. Ymmärrämme nyt myös sen, mitä kaikkea muuta markkinointi pitää sisällään näiden tv-mainosten ja bussipysäkin mainostaulujen lisäksi.

Kun markkinoinnin kokonaiskuvan ymmärtää, on myös enemmän tietoa ja taitoa suunnitella markkinointistrategia, johon on valittu sellaiset markkinointikeinot, jotka ovat kaikkein hyödyllisimpiä yritykselle. Jokaisella markkinointia harjoittavalla taholla on mittava valikoima erilaisia markkinoinnin keinoja käytössään, joten on vain taidosta kiinni, kuinka hyvin niitä osaa hyödyntää. Koska myös me Proakatemialaiset harjoitamme opintojemme aikana useaan kertaan markkinointia, pääsemme valitsemaan laajasta valikoimasta tiimiyrityksiemme projekteille sopivimmat markkinointistrategiat ja keinot sekä tutkimaan niiden toimivuutta.

Sissimarkkinointiin tutustuessa se tuntuu oivalliselta markkinointikeinolta juuri tiimiyrityksillemme. Sillä useilla tiimiyrityksillä on lähes olematon budjetti markkinointiin, ainakin ensimmäisissä projekteissa. Sissimarkkinoija tarvitsee luovaa ja laajakatseista asennetta, ja sitähän useilta yhteisömme jäseniltä löytyy. Harjoittaakseen sissimarkkinointia, täytyy kuitenkin olla laaja kuva siitä, mitä markkinointi on. Sissimarkkinointi ei siis missään tapauksessa ole helppo ja yksinkertaisin tapa markkinoida, sillä sissimarkkinoijalla täytyy olla laaja käsitys erilaisista markkinoinnin keinoista, jotta voi yhdistellä juuri parhaista paloista toimivan kokonaisuuden.

 

 

 

 

LÄHTEET

 

Contenta. n.d. Markkinoinnin tärkein tehtävä – suhdetoiminta. Verkkosivu. Viitattu 25.3.2022 https://www.contenta.fi/markkinoinnin-tarkein-tehtava-suhdetoiminta/

Meltwater. n.d. Sissimarkkinointi eli guerilla markkinointi – mitä se on ja miksi se on tehokasta?  Verkkosivu. Viitattu 19.3.2022. https://www.meltwater.com/fi/blog/sissimarkkinointi-eli-guerilla-markkinointi

Parantainen, J. 2007. Sissimarkkinointi. 2.painos. Helsinki. Talentum Oyj.

Puranen, T. n.d. Markkinointi. Verkkosivu. Viitattu 19.3.2022. https://ammattijohtaja.fi/markkinointi/

Pölli tästä. 06.01.2020. Sissimarkkinointi tarkoittaa muutakin kuin oivaltavia mainoksia. Verkkosivu. Viitattu 21.3.2022. https://pollitasta.fi/2020/01/06/sissimarkkinointi-tarkoittaa-muutakin-kuin-oivaltavia-mainoksia/

Suomen hakukonemestarit. n.d. Digitaalisen markkinoinnin ja perinteisen markkinoinnin erot. Verkkosivu. Viitattu 21.3.2022. https://www.hakukonemestarit.fi/blogi/digitaalinen-markkinointi-vs-perinteinen-markkinointi/

Taloussanomat. 21.8.2019. Ikea ja Finlayson nokittelivat, nyt iski lusikkansa soppaan pikkufirma Kangasalta: ”Siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja”. Verkkosivu. Viitattu 21.3.2022. https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000006211450.html

Venermo, A. n.d. Yrityksen markkinointistrategia ja sen toteuttaminen. Verkkosivu. Viitattu 21.3.2022. https://www.folcan.fi/yrityksen-markkinointistrategia/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close