Tampere
23 Jan, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

Mihin valmentava esimies tarvitsee systeemiajattelua?



Kirjoittanut: Emilia Taivainen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Ristikangas puhuu kirjassaan Valmentava Esimies esimiehen kolmesta postiosta tiimissä ja yksi niistä on taustalla mahdollistajana. Kirjaimellisesti sanottuna hänen tehtävänsä on mahdollistaa tiimin onnistuminen. Tähän esimies tarvitsee systeemitaitoja, jotka auttavat häntä havainnoimaan tiimiä ja sen toimintaympäristöä sekä vaikuttamaan niihin tavoitteellisesti. Kaaosteorian mukaan esimiehen on pyrittävä vaikuttamaan systeemiin, ei hallitsemaan sitä. Jos haluat tarkemmin tietää mitä systeemiajattelu terminä tarkoittaa, lue minun edellinen esseeni ”Mitä hittoa on systeemiajattelu?”.

Tässä tapauksessa systeemi eli kokonaisuus, jonka osat ovat riippuvaisia toisistaan muodostuu seuraavasti: tiimin jäsenet ovat riippuvaisia toisistaan voidakseen saavuttaa tavoitteensa, ja tiimi on riippuvainen muista tiimeistä, organisaatiosta ja ulkoisista sidosryhmistä. Riippuvuussuhteiden lisäksi systeemi on kompleksinen. Kompleksisuus tarkoittaa siis sitä, että systeemi koostuu monesta, toisiinsa vaikuttavasta osasta ja nämä osien vaikutukset ovat vaikeasti selitettäviä.

Valmentava esimies käyttää systeemitaitojaan esimerkiksi seuraavasti:

  1. Esimies havainnoi tiimin jäseniä osana systeemiä parantaakseen tiimin yhteistyötä, rakentaakseen luottamusta ja vahvistaakseen sen kykyä saavuttaa tavoitteensa.
  2. Esimies havainnoi tiimin suhteita muuhun organisaatioon ja toimintaympäristöön sekä pyrkii vaikuttamaan näihin mahdollistaakseen tavoitteiden saavuttamisen.

Kuinka sitten voidaan ratkaista ongelmia kompleksisessa systeemissä? Olli-Pekka Heinonen ja Hermanni Hyytiälä kirjoittavat artikkelissaan Viidakon rakentamisen vaikeus siitä, kuinka meillä ihmisillä on tapana lokeroida ongelmat tilannekohtaisiksi ja vilpitön pyrkimys ratkaista ne organisoidun yhteistyön voimin. Myös esimiehet ovat ihmisiä ja luulen, että he sortuvat tähän samaan. Voisinpa väittää, että usein organisaatioissa katsotaan ongelmia tilannekohtaisesti ja määrätään joku tai jotkut ratkaisemaan ne. Kuinka usein siellä ajatellaan ongelman perimmäisiä syitä ja vieläpä yhdessä? Kommentoikaa, jos näin tehdään ja väitteeni on täyttä puuta heinää.

Mitä enemmän kompleksisuus organisaation systeemissä lisääntyy ja tilannekohtaisuus korostuu, sitä suurempi riski on erilaisten hahmotusvääristymien syntymiselle. Esimiesten käyttäessä vanhentuneita hahmotustapojaan yrittäessään ratkaista aikamme ongelmia organisaatioissa ja tiimeissä syntyy hahmotusvääristymiä, jotka ajavat esimiehet tekemään huonoja päätöksiä, jotka eivät ratkaise ongelmia. Systeemissä olevien osien välisestä vuorovaikutuksesta johtuen emme voi keskittyä ratkaisemaan ongelmia tilannekohtaisesti. Aikamme ongelmat organisaatioissa vaativat ratketakseen verkottumisen ja yhteiskehittämisen toimintatapoja. Ne perustuvat yhteiseen ongelman ymmärtämiseen ja niistä oppimiseen. Tähän perustuu myös 3. kohta esimiehen systeemitaitoluetteloon.

  1. Havaitessaan ongelmia esimies pyrkii käymään tilannetta läpi yhdessä tiiminsä kanssa ja selvittämään perimmäisiä syitä ongelman esiintymiseen. Hän pyrkii suuntaamaan ajatuksensa sinne mistä ongelmat juontavat juurensa, eikä pelkästään sinne missä ongelmat havaitaan.

 

Lähteet:

Olli-Pekka Heinonen (Opetushallituksen pääjohtaja) & Hermanni Hyytiälä (Gofore)

https://www.mustread.fi/artikkelit/maailman-muuttumista-ja-monimutkaisuutta-suurempi-haaste-on-se-ettemme-ymmarra-miten-maailmaa-pitaisi-hahmottaa/

Marjo-Riitta Ristikangas & Leni Grunbaum, Valmentava esimies – Onnistumista palvelevat positiot

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close