Tampere
16 Apr, Friday
11° C

Proakatemian esseepankki

Mietteitä yhteisöllisyydestä



Kirjoittanut: Sanni Turunen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Olin miettinyt pitkään mitä haluaisin tehdä isona. Oikean koulutusohjelman valitseminen tuntui niin vaikealta ja lopulliselta ratkaisulta. Minulla ei ole koskaan ollut selkeää visiota siitä missä ammatissani itseni näkisin vuosien päästä ja olen joskus tuntenut syvästi ahdistusta tästä. Varma kolkutus takaraivossa on kumminkin kertonut, että elämäni tulee liittymään jollakin tasolla yrittämiseen. Olen mielestäni todella tunnollinen työntekijä ja uurastanut monen firman eteen kovasti hommia. Nautin siitä, että minulla on vapaat kädet toimia ja että saan olla isosti mukana kehittämässä yritystoimintaa. Kuopiossa asuessani selasin ja mietin eri koulutus vaihtoehtoja ja törmäsin todella erilaiseen tutkintoon nimeltä Yrittäjyys-, ja tiimijohtaminen. Wow!

Pääsin kuin pääsinkin opiskelemaan Proakatemialle ja se on ollut sitten menoa! Olemme pyörittäneet yli vuoden tiimiyritystä nimeltä Revena Osk ja se ollut mitä oppirikkain matka. Pajat, kirjaesseet ja projektit ovat pääsääntöiset oppimisen lähteet, mutta on paljon muuta mitä en vielä ole itse päässyt kokemaan. Minulle on selkeästi jäänyt vähemmällä yhteisön yhteiset tapahtumat ja isommat roolit, mitkä ovat merkityksellisiä yhteisön edistämisen kannalta. Yhteisön tapahtumien vähyys on koetellut koko akatemiaa ja epätietoisuus tulevasta tuntuu välillä murskaavalta.

Minua on huolestuttanut pitkään, että pääsemmekö todella koskaan kokemaan koko Proakatemian yhteisön voimaa samalla tavalla kuin aikaisemmat tiimit ennen koronaa? Olemme toki osallistuneet myyntipäiviin mitkä järjestettiin poikkeusoloin tänä vuonna, mutta tarkoitan Vuosigaalaa, pikkujouluja, seminaareja, projektoreita yms mihin kaikki osallistui yhteisönä ennen. Olemme käyneet monta keskustelua aksulaisten kanssa, että yhteisöllisyyden tunne on selkeästi vähentynyt koronan myötä ja pelkään, että pääsemmekö todella koskaan kokemaan sitä? Opiskelijat, minä mukaan luettuna olen käyttänyt monesti tiimin sijasta sanaa vuosikurssi edes tajuamatta, että pienillä sanoilla ja teoilla saattaa olla lumipalloefekti. Kaikki elävät tietokoneen ruutujen läpi elämää, joka olisi oikeasti tarkoitettu jaettavaksi yhdessä.

Kuinka saisin kaiken ilon ja hyödyn irti opiskelusta Proakatemialla? Nyt kun tästä vallitsevasta koronatilanteesta on tullut uusi normi, on vain hyväksyttävä faktat, että tämä voi jatkua vaikka kuinka pitkään. On pyrittävä muuttamaan asennoituminen niin, että voisimme olla edelläkävijöitä uusien toimintamallien ja liikeideoiden luomisessa. Valitus ei auta, vaan on ryhdyttävä tuumasta toimeen. En halua antaa kuukausien ja vuosien valua ohi, miettien mistä saattaisin jäädä paitsi ja voivotella tilannetta vaan pyrin tästä eteenpäin olemaan avarakatseisempi.

On ymmärrettävää, että voimat ovat välillä lopussa ja epätoivo ottaa vallan, mutta niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin niin yhdessä tästä selvitään. Aion muuttaa omaa suhtautumista jatkossa ja osallistua pienempiinkin yhteisön tapahtumiin, oli ne sitten zoomissa tai livenä ja näin olla mukana kantamassa korteni kekoon.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close