Tampere
28 Jan, Saturday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Mietteitä johtamisesta



Kirjoittanut: Joel Lauronen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita kirjoittajia
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Mietteitä johtamisesta 

Tämän esseen on kirjoittanut Atte Takamaa, Joel Lauronen ja Taru Ojala. 

Johdanto 

Nuorina tiimiyrittäjinä ja tiimijohtamisen opiskelijoina halusimme lähteä syventymään sekä kirjoittamaan johtamisesta, peilaten sitä nuoren ihmisen näkökulmaan. Johtaminen aiheena kiinnostaa meitä kaikkia, joten lähdimme tutustumaan aiheeseen useiden lähteiden, omakohtaisten kokemusten, sekä kirjallisuuden pohjalta. Esseen sisältöä miettiessämme halusimme nuorena johtamisen sekä tavoitteiden ja strategioiden lisäksi pureutua meille hyvinkin ajankohtaiseen aiheeseen – johtamiseen etänä. Näin koronavuosien jälkeen, tai pitäisikö vielä sanoa koronavuosien aikana, hyvin pinnalle noussut asia johtamisesta puhuttaessa on ollut, kuinka johtaminen onnistuu etänä? Mitä haasteita se tuo, entä mitä hyviä puolia siinä on? Muun muassa nämä ja monet muut kysymykset herättelivät ajatuksia esseetä kirjoittaessamme.  

 

Mitä johtaminen on? 

Lyhyesti ja ytimekkäästi – mitä johtaminen on? Sen luulisi olevan hyvinkin yksinkertainen käsite, mutta sanaan pureutuessa se herättää hyvinkin paljon ajatuksia. Johtaminen on käytännössä toimintaa, jonka tarkoitus on saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa. Käsitettä syvemmällä tasolla miettiessä johtaminen merkitsee varmasti monelle kuitenkin erilaisia asioita. Mitä on hyvä johtaminen? Mitä on huono johtaminen? Kuka tai mikä määrittelee? 

Hyvä johtaminen on arkisia tekoja ja tietoinen valinta. Parhaimmillaan se on palvelevaa johtamista, josta tulee työpaikan yhteinen kulttuuri ja tapa toimia yhdessä; toinen toisiaan kannustaen ja tukien. Kaikkia johtamisessa tarvittavia taitoja on mahdollista kehittää, eikä täydellisyyttä tarvitse tavoitella. Esihenkilön riittävän hyvä toiminta voi edistää merkittävästi työntekijöiden hyvinvointia, työn imua, työhön sitoutumista ja työn tuottavuutta. Kun työyhteisössä yhteistyö on toimivaa ja työ sujuu, helpottuu myös esihenkilön oma työ. (Työterveyslaitos, n.d. viitattu 4.12.2022.) 

Huonon johtajan piirteitä ovat monesti huono palautteen vastaanottamiskyky, sekä huono itsereflektiotaito. Joko näitä taitoja ei osata tai sitten ei haluta osata. Huonon johtajan on vaikea myöntää omia vikoja vaikkapa toimintamallissaan, vaan ajattelutapana toimii ennemminkin klassinen ”tiimin vika, ei minun vikani” -ajatus. ”Tulisi ensin nähdä itsensä, omat heikkoutensa ja haavoittuvuutensa ja sitä kautta nöyrtyä kasvulle ja kehittymiselle.” (Mäenpää, n.d. viitattu 4.12.2022.)  

 

Nuorena Johtaminen 

Johtajuus on harvalle meille luontainen ominaisuus. Se on yhdistelmä kovaa työtä, sitoutumista ja vaistomaista strategiaa, jota on kehitettävä ja vaalittava. Kun ensimmäisen kerran näet jonkun, joka on luonnostaan karismaattisen ja inspiroiva johtaja, jätät luultavasti huomiotta sen valtavan työn, mikä kulissien takana on tehty. Jotta voi kasvaa johtajaksi on ensin ymmärrettävä itsensä.  

On opittava hallitsemaan kohtaloaan, kehittämään vahvaa luonnetta ja ymmärtämään, kuinka asettaa tavoitteita ja pysyä johdonmukaisena ja motivoituneena saavuttaakseen ne. Johtamistaitojen kehittäminen lisää nuoren itseluottamusta ja kykyä ajatella itsenäisesti. (Tjäder 2017.) 

Tässä muutamia tärkeitä johtajuuden ominaisuuksia, joita jokaisen johtajaksi haluavan tulisi kehittää: 

 

Ihmissuhteiden rakentaminen 

Kyky muodostaa tehokkaita ihmissuhteita on välttämätöntä, jos haluamme toimia osana tiimiä, joko johtajana tai tasa-arvoisena tiimiläisenä. Luottamuksen ja kommunikointitaitojen kehittäminen on menestyvien ihmissuhteiden kannalta ensiarvoisen tärkeää, ja näitä taitoja on paljon helpompi kehittää nuorena kuin vanhempana. 

 

Rehellisyys 

Suuret johtajat ovat avoimia ja tekevät johdonmukaisesti sen, mitä he sanovat tekevänsä. Heidän tiiminsä toiminta riippuu johtajan kyvystä osoittaa käyttäytymistä, jota hän haluaa kehittää muissa. He haluavat olla omalle tiimillensä läsnä olevia ja osoittaa omalla tekemisellään jokapäiväisen työn tason. Palautteen antaminen on yksi johtamisen tärkeimmistä työkaluista. Rehellinen palaute auttaa tiimiä ja yksilöä kehittymään. (Tjäder 2017.) 

 

Toisten inspiroiminen 

Johtajilla on kyky luoda tulevaisuusvisio, jonka avulla he motivoivat muita saavuttamaan sen. On vaikea innostaa muita kehittämään kykyjään suoriutuakseen parhaalla mahdollisella tavalla, jos et ole itse ensin kehittänyt omia kykyjäsi. Esimerkiksi menestyneet urheilijat, muusikot, opettajat, johtajat… – kaikki ovat käyttäneet paljon aikaa omien taitojensa kehittämiseen. He ymmärtävät sitoutumisen ja intohimon arvon unelmien saavuttamisessa. 

 

Ongelmanratkaisutaidot 

Johtajien odotetaan ratkaisevan ongelmia tavalla, joka ottaa huomioon kaikki tekijät. Heidän on tarkasteltava kaikkia saatavilla olevia mahdollisuuksia, muuttujia ja resursseja, ja löydettävä luova ratkaisu. Itseluottamusta, organisointikykyä ja analyyttisiä taitoja voi kehittää koulun penkillä, mutta parhaiten ne opitaan työelämässä ja ennen kaikkea johtotehtävissä. Työelämässä opitaan ratkaisemaan tosielämän ongelmia, joissa mukana on erilaisia ihmisiä ja resursseja. (currentschoolnews.com) 

 

Itsetietoisuus 

Kaikkien taitojen ja kykyjemme tuntemisen lisäksi itsensä tunteminen on yksi johtajan tärkeimmistä ominaisuuksista. On tärkeää hyväksyä se, että olemme virheellisiä ja inhimillisiä, koska silloin voimme ottaa vastaan ja antaa palautetta rakentavalla tavalla. Ilman itsetietoisuutta johtaja ei voi olla herkkä muiden tunnetiloille, tarpeille ja ympäristölleen. 

 

Tavoitteiden asettaminen johtamistyössä 

Töitä tehdään organisaatioissa ympäri maailmaa ja Proakatemiallakin useimmiten tiimeissä. Tiimityön onnistumisen kannalta, niin etänä kuin läsnä työskennellessä, on tärkeää yhteinen jaettu tavoite, tiivis yhteistyö, jatkumo tapaamisten välillä, tasavertainen vuorovaikutus sekä luottamus tiimiläisten keskuudessa. Edellytykset tuovat myös mukanaan haasteita niiden saavuttamiseksi. Luottamusta estää epäluottamus, reilua vuorovaikutusta kontrolliviestintä ja niin edelleen. (Gassen 2022.) 

Yhteisellä tavoitteella ja tiimin siihen sitouttamalla voi kuitenkin rakentaa vahvan perustan muiden tiimityötä uhkaavien esteiden lyömiseksi. Jaettu tavoite tarjoaa tiimille suunnan ja luo edellytykset tiimin luottamuksen rakentumiselle sekä menestykselle. Tiimin puhaltaessa yhteen hiileen, mahdollistaa se myös tiimin oppimisen niin kommunikaation, yhteistyön kuin johtamisenkin kannalta. (Gassen 2022.) 

Millainen sitten on täydellinen tavoite ja miten saada tiimiläiset sitoutumaan siihen yhtäläisesti? Tätä olemme pohtineet myös tiimissämme Roimassa. Isoin haaste jaetulle tavoitteelle ja siihen sitoutumiselle ovat yksilöiden kilpailevat intressit (Gassen 2022). Aten tavoite akatemialla on esimerkiksi rikastua ja Avalle on toisaalta tärkeämpää kokemus huipputiimistä. Kuten Roimassa tätä pohdittua todettiinkin, ei tähän ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. 

Tekniikoita tavoitteenasetantaan on kuitenkin olemassa. Yksi tunnetuimpia näistä on SMART-viitekehys, jota seuraamalla tavoitteista saa tarkkoja (Specific), mitattavia (Measurable), saavutettavia (Attainable), relevantteja (Relevant) ja aikataulutettuja (Time-bound) (Tahdouudistua.fi 2020). Hyviä tuloksia on todettu myös saavutettavan, kun tavoitteenasetanta on tehty esimiehen ja työntekijän kesken yhteistoimin (Kukkola 2015). 

Loppupeleissä oleellisinta on saada työntekijä/työntekijät sitoutumaan tavoitteeseen. Tämän takia onkin kriittisen tärkeää, että tekijät pystyvät myös itse siihen vaikuttamaan (Kukkola 2015). Isommissa organisaatioissa tämän on organisaation menestyksen kannalta pysyttävä tietyissä raameissa ja usein näin myös tavoitteiden asetanta ja mittaaminen tapahtuukin jo ylempänä organisaatiokaaviossa. 

 

Johtaminen etänä 

Yksi suurimpia muutoksia työnteon ja kuluttamisen historiassa koettiin muutama vuosi sitten Covid-19-aallon pyyhkäistyä yhteiskuntamme ylitse. Ennen digitalisaatiota olisi tämä tarkoittanut työnteon loppumista suuressa mittakaavassa, mutta nykyteknologian mahdollistettua etänä työskenteleminen, siirtyivät ihmiset sairasloman sijasta toimistoilta omien kotityöpöytiensä ääreen. 

Työn muuttumisen johdosta oli myös johtajilla uudet haasteet edessä. Tekevätkö ihmiset oikeasti töitä myös kotonaan? Miten mahdollistaa työskentely etänä? Miten varmistaa sujuva yhteistyö etänä? Etätyöskentelyyn siirtyminen herätti lukuisia kysymyksiä. Varsinkin tiimiytyminen ja luottamuksen rakentaminen etänä aiheuttivat päänvaivaa. Tätä auttoi ainakin Kesko Oyj:llä yhteisten pelisääntöjen luominen. Itsenäisen kotoa tapahtuvan työskentelyn lisäksi yleistyvätkin arjessa erilaiset tiimipalaverit, yhteiset kahvitteluhetket, etäpalaverit ja hybridityömallit, missä osa päivistä vietettiin viikosta toimistolla ja osa kotona. Pelisääntöihin tuotiin myös lukuisia käytännön niksejä etätyöskentelyn mukavoittamiseksi koskien kaikkea aina kameran käytöstä Teamsin profiilikuvien asettamiseen. (Takamaa 2022.) 

Muun muassa näiden keinojen avulla tehtiin Keskosta organisaatio, joka menestyy myös etätyön voimin. Etätyöhön siirtyminen vaati kuitenkin myös lukuisia taloudellisia päätöksiä johtajilta niin itse työntekoon liittyvien päätösten lisäksi. Etätyön mahdollistaminen vaati esimerkiksi investointeja kannettaviin tietokoneisiin, etätyöasemiin ja lukuisiin muihin etätyön mahdollistaviin välineisiin aina sähköisistä työpöydistä lähtien. Myös muun muassa työterveys ja työntekijöiden virkistyspäivät piti ajatella ja järjestää eri tavalla muuttuneiden olosuhteiden takia. (Takamaa 2022.) 

Ei pahaa ilman vähän hyvääkin, toi muutto etätyöskentelyyn mukanaan myös positiivisia asioita. Työn tehokkuus nousi uudelle tasolle työntekijöiden halutessa osoittaa luottamustaan esimiesten seuratessa etätyön tehokkuutta. Suuret toimistotilat pystyttiin myös vaihtamaan pienempiin, tuoden mittavia säästöjä niin vuokra- kuin energiakuluissa. 

Johtaminen etänä on tuonut johtajille paljon haasteita, joihin johtajat eri organisaatioissa ovat vastanneet eri tavoin. Kyseiset haasteet ovat lisänneet entisestään johtamistyön haastavuutta ja se onkin johtanut myös johtajien itsensä uupumiseen. 

 

Johtamisen haasteet ja uupuminen 

Niin kuin missä tahansa työssä, etenkin johtamistehtävissä toimivat henkilöt saavat osakseen tietynlaista silmälläpitoa ja tarkkailua, sillä onhan johtajan rooli monesti näkyvämpi ja kuuluvampi kuin muiden. Johtamistehtävissä toimiviin henkilöihin kohdistuu usein paljon painetta ja odotuksia, minkä vuoksi johtamistehtävät ovat monesti myös kuluttavampia joillekin henkilöille. Johtamisen tuoma suuri vastuu ja edellä mainitut asiat ovat varmasti yksiä isoimmista johtamisen haasteista henkisellä tasolla puhuttaessa. Jos paine pääsee kasvamaan liian suureksi liian pitkään, on vaarana työhyvinvoinnin heikentyminen ja uupuminen, sekä pahimmissa tilanteissa kokonaan loppuun palaminen. 

Työssä suoriutumisen edellytys on hyvä työkyky. Se koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työkunnosta. Työkykyinen ihminen voi hyvin työssään. Huono työkyky johtaa työpahoinvointiin, kuten stressiin tai työuupumukseen. (Viitala & Jylhä 2019.) 

Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työkunnon lisäksi johtaja kohtaa työssään muitakin haasteita, varmasti päivittäin. Haastattelimme lähipiiristämme löytyvää kahta eri johtamistehtävissä työskentelevää henkilöä erilaisista johtamiseen liittyvistä haasteista. Listasimme näistä eniten keskustelua herättäneet ja haastateltavien mielestä hankalimmat asiat. 

 10 haastetta johtamisessa: 

  1. Työntekijöiden ja tiimiläisten motivointi ja innostaminen 
  1. Ihmisten osallistaminen oman työnsä kehittämiseen 
  1. Kaikkien työorganisaatiossa työskentelevien pitäminen ajantasalla ja samalla sivulla 
  1. Työntekijöiden ja kolleegoiden rohkaiseminen omatoimisuuteen 
  1. Toimivan tiimin luominen ja tiimiläisten osaamisen monipuolinen hyödyntäminen 
  1. Erimielisyyksien ratkaiseminen 
  1. Palautteen anto 
  1. Muutosten vieminen käytäntöön 
  1. Työntekijöiden osallistaminen erilaisiin koulutuksiin 
  1. Oman vapaa-ajan ja työn erkaannuttaminen toisistaan 

 

Pohdinta 

Monesti esimiesnimike saattaa olla yksi ilmeisimpiä auktoriteetin lähteitä yrityksissä. Se ei ole kuitenkaan ainoa paikka, missä vaikutusta voi tehdä. 

Sinun ei tarvitse olla toimitusjohtaja tai huoneen korkein henkilö vaikuttaaksesi asioissa. Toimivassa tiimissä kaikilla on kuuluva ääni silloin kuin tarvitsee. Vaikutuksen tekeminen ja saaminen organisaatiossa voi vahvistaa omaa ja tiimin kehitystä. Se saa meidät tuntemaan olomme arvostetuksi ja tunnustetuksi, mikä parantaa yksilön ja tiimin suorituskykyä ja kasvua. 

Nuorena johtajana konfliktien välttäminen tuntuisi varmasti monelle helpolle vaihtoehdolle, mutta se ei ole oikea vaihtoehto. Voi olla houkuttelevaa tukahduttaa konflikteja, mutta nämä konflikteja välttävät taipumukset aiheuttavat enemmän haittaa, kun hyötyjä, niin kuin itsekin olemme todenneet omassa tiimiyrityksessämme. Jokainen meistä suhtautuu konflikteihin eri tavalla. Toisen mielestä ne voivat pilata työilmapiirin ja toisten mielestä ne auttavat ihmisiä kehittymään. 

 

Lähteet 

Gassen, R. 2022. Digitaalinen työympäristö – Näin taivutat teknologian yrityksen tarpeisiin. Alma Talent Bisneskirjasto. Viitattu 5.12.2022 https://bisneskirjasto-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/CABBXXBTABHEE#/kohta:Digitaalinen((20)ty((f6)ymp((e4)rist((f6)/piste:tkO 

Currentschoolnews.com. N.d. Ongelmanratkaisutaidot. Verkkosivu. Viitattu 4.12.2022. 

https://www.currentschoolnews.com/fi/artikkelit/uraopas/ongelmanratkaisutaidot/ 

Kukkola, E. 2015. Johtamisen perusperiaate 14: Tavoitteista huolehtiminen. Blogi-kirjoitus. Viitattu 5.12.2022. https://peruspeliajohtaja.com/2015/08/30/johtamisen-perusperiaate-14-tavoitteista-huolehtiminen/ 

Mäenpää, I. N.d. Huono johtaminen tuhoaa hyvän työelämän. WiseConsulting. Verkkosivu. Viitattu 4.12.2022. https://www.wiseconsulting.fi/opi-ja-inspiroidu/huono-johtaminen-tuhoaa-hyvan-tyoelaman/ 

Tahdouudistua.fi, 2020. Työkalu: SMART – Myynnin tavoitteet. Asiantuntijakirjoitus. Viitattu 5.12.2022. https://www.tahdouudistua.fi/tyokalu-smart-myynnin-tavoitteet/ 

Takamaa, T. 2022. Ex-Head of HR Services, Kesko Oyj. Haastattelu 5.12.2022. Litteroitu. 

Tjäder, J. 2017. Hyvä johtaja kysyy, kuuntelee ja kannustaa.  Blogi-kirjoitus. Viitattu 5.12.2022.  

Työterveyslaitos. N.d. Verkkosivu. Viitattu 4.12.2022. https://www.ttl.fi/tyopiste/hyva-johtaja-kysyy-kuuntelee-ja-kannustaa & https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/hyva-johtaminen-on-tietoinen-valinta  

Viitala, R. L. & Jylhä, E. 2019. Johtaminen: keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita. Viitattu 4.12.2022 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close