Minä olen todella mielikuvituksellinen kaveri se on todellinen voima jos sitä käyttää oikein ja se saa oikean laista tukea on todellinen taito osata käyttää sitä oikein kkoska eipä kukaan halua työpaikkalleen ihmistä joka vain haahuilee omissa ajatuksissaan eikä osaa hyötykäyttää mielikuvitustaan.

Itse herättelin omaa todella vahvaa mielikuvitusta lukemalla kirjaa pikku prinssi myönnän että minusta tuntui että kirjassa oli joku syvempi tarkoitus jota en vielä ymmärtänyt mutta nautin kirjasta paljon silti. Kerron tämän jälkeisessä osiossa vähän omasta tulkinnastani.

Oli hienoa mennä oman mielikuvituksen mukana samalla kun kuuntelin kirjaa kuvittelin miltä jumbo pallon kokoinen planeetta näyttäisi ja miltä eri planeetat joilla pikku prinssi kävi. Kirja oli erittäin miellyttävää kuunnella myös sen takia että myös Ylen luonto ohjelmista tutun matalan silkinpehmeän äänen omistava Jarkko Heikkinen luki kirjaa. 

Kirjan alussa puhuttiin sitä miten paljon vanhemmat voivat vaikuttaa siihen miten lapsi näkee omat lahjansa ja taitonsa. Kirjan kirjoittaja kertoi miten hän oli piirtänyt kuvan käärmeestä ja oppi sen kautta tunnistamaan kelle kannattaa ja voi jakaa luovia ja mielikuvitusta vaativia asioita. Ei minunkaan super luovan ja haaveilevan ihmisen kannata kertoa ideoitani ja ajatuksia ihan kaikille koska pääosin vastaan otto niille voi olla hyvin kova ja vaikka yritän sitä välttää muiden ihmisten puheet vaikuttavat silti aina vähän siihen mitä ajattelen. Siksi teen alitajunnallista työtä aina ihmisten kanssa siitä että mitä tälle henkilölle kannattaa jakaa. 

Tarinassa kerrotaan kuinka pienellä omalla tähdellään Pikku-Prinssi eleleskelee mutta haluaa lähteä tutkimaan muitakin tähtiä. Kun sanon että hänen tähtensä oli pieni se on oikeasti pieni. Pikku.Prinssin töhdellä on kolme polven korkuista tulivuorta ja yksi vaativa kukka joka puhuu. Pikku-Prinssi reippaasti hoivaa kukkaa mutta hänestä rupesi tuntumaan siltä että hän haluasi nähdä muutakin. Niinpä hän lähtee kiertämään eri tähtiä ympärillään. Hän tapasi erillaisia asukkeja tähdillä Juopon, Kuninkaan, Lampun sytyttäjän, ja Maantieteilijän. Muista hän ei niin piitannut mutta maantieteilijän kanssa hän tuli hyvin toimeen. Maantieteilijä kertoi mitä hän tekee ja keksi antaa Pikku-Prinssille tehtävän. Nimittäin tutkimusmatkailijan tehtävän! Pikku-Prinssi otti tehtävän vastaan ja hänen ensimmäinen tähti oli suuri tähti! Ainakin omaan tähteensä verrattuna. Nimittäin maa.

Maalla hän tipahtaa ensimmäisenä aavikolle jossa hän törmää käärmeeseen. Pikku-Prinssiä ihmetyttää miksei näe ihmisiä missään ja käärme selittää että maa on niin suuri että Pikku-Prinssin pitäisi kävellä pitempi matka löytääkseen ihmisiä. Niinpä Pikku-Prinssi jatkoi matkaansa ja törmäsi Pudonneseen lentokoneeseen ja sen omistajaan. Koneeseen oli tullut vika ja hän yritti korjata konetta. Pikku-Prinssi uteliaasti kyseli outojakin asioita lentäjältä ja lentäjää ihmetytti kovasti mistä Pikku-Prinssi on yhtäkkiä ilmestynyt ja puhui aivan outoja. Tähdestä pudonnut, Oma tähti? Vaikka näitä oli vaikea uskoa lentäjä kuunteli ja he olivatkin yhdessä useamman päivän. Lentokonetta katsos on hyvin vaikea korjata aavikolla. Usean korjailu päivän jälkeen lentäjä sai vihdoin koneensa kuntoon ja Pikku-Prinssi päätti että hänen on nyt aika lähteä takaisin omalle tähdellensä. Vaikka kyse oli vain muutamasta päivästä lentäjälle jäi tästä hyvin tyhjä ja surullinen olo. Pikku.Prinssi osasi puhua muustakin kuin isojen ihmisten asioista. 

Kirjasta napattavaa akatemialaiselle tässä on mielikuvituksen käytön lisäksi myös Pikku-Prinssin innostuvuus ja mielenkiinto asioita kohtaan joita hän ei ymmärrä. Pikku prinssi käy kirjassa useita keskusteluita erillaisten hahmojen kanssa ja mielenkiinto outoja asioita kohtaan oli aina sama.

Kirjan sisältö oli hauskaa kuunneltavaa ja oli virkistävää vaihtelua isojen ihmisten kirjoille. Oli myös hauska leikkisästi reflektoida tätä omaan ajattelutapaan.