Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Mielikuvien maailma



Kirjoittanut: Eetu Kamppuri - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Maksaisitko älypuhelimesta tuhat euroa? Tai henkilöautosta 100 000 euroa? Riippumatta siitä, onko vastauksesi kyllä tai ei, kysynkin seuraavaksi, että miksi? Tarkoitukseni ei näiden kysymysten perusteella ole moralisoida rahankäyttöä tai sen järkevyyttä. Itsekin olen todella huono hallitsemaan rahankäyttöäni järkevästi. Kaikkihan me tiedämme, että edellä mainitun älypuhelimen valmistus ei kustanna tuhatta euroa, eikä auton sataa tuhatta. Tottakai, ajattelet, ihan normaalia liiketoimintaa. Katetta pitää olla, jos meinaa pärjätä. Näinhän se onkin. Mutta mistä kate koostuu? Pääasiassa tietysti kulujen kattamisesta ja liiketoiminnan kehittämiseen tarvittavista resursseista, sekä tavoitellusta liikevoitosta. Mutta mistä muusta?

 

 

Maailma muuttuu

 

Mielikuvista. Siinä vastaus edellisen kappaleen päättäneeseen kysymykseen. Maailma on edennyt historiassaan siihen vaiheeseen, että yhä useammalla ihmisellä on mahdollisuus ostaa kulutustavaran mukana mielikuvia. Tämä mahdollisuus on luonut myös ihmisille halun siihen. Me haluamme alitajuisesti hankkia ostamiemme tuotteiden ja palveluiden kautta itsellemme mielikuvia ihanneminästä. Haluamme saada aineetonta omaisuutta. Miksi sähköautoa hankkimassa oleva henkilö hankkii lopulta Teslan sähköauton? Automarkkinat ovat tällä hetkellä jo väärällään eri merkkien sähköautoja. Hän ostaa Teslan siksi, että hän haluaa samaistua Teslan markkinoinnissaan luomiin mielikuviin mm. luksuksesta, puhtaudesta ja ajamisen hauskuudesta.

Aikaisemmin ihmiset hankkivat asioita pääasiassa järkiperusteisesti. Tämä näkyi myös yritysmaailmassa kilpailuna ominaisuuksissa. Vielä 2000-luvun alussa matkapuhelinmarkkinoiden ”big bangin” aikoihin matkapuhelinvalmistajat kilpailivat puhelimiensa ominaisuuksilla. Alettiin lisätä värinäyttöjä, parempia pelejä, multimediaominaisuuksia, kameroita, lähes kaikkea mahdollista. Ominaisuuksilla oli myös suuri rooli laitteiden julkistamistilaisuuksissa ja mainonnassa. Nykyään kärkipään matkapuhelinvalmistajat kilpailevat luoduilla mielikuvilla. Ominaisuuksilla ei juurikaan kehuskella, vaan niidenkin kautta luodaan mielikuvia. Uutta puhelimen kameraa esitellessä ei ensimmäisenä kerrota teknisiä yksityiskohtia, vaan näytetään tyylikkäitä maisemakuvia tai teräviä videoita nopeatempoisista urheilutapahtumista. Luodaan mielikuva siitä, että jokainen voisi olla urheilutoimittaja ainoastaan oman puhelimensa hieno uusi kamera työvälineenä.

Tulevaisuudessa mielikuvilla tulee olemaan vielä suurempi merkitys kuluttajalle hänen tehdessään jokapäiväisiä valintojaan. Tämä tulee ottaa huomioon yrityksissä niin sisäisessä viestinnässä, kuin ulosannissakin. Nykyään valintoja tehdään yhä enemmän tunnepohjaisesti.

 

Radikaali brändi

 

Kirjassaan Radikaali Brändi Nando Mandelin ja Jukka Hakala esittelevät ideaa radikaalista brändiajattelusta. Heidän mukaansa brändin aika on ohi sellaisena kuin se on aiemmin tunnettu. Yleisesti sanaan brändi yhdistetään yrityksen ulkoasu ja muu ulosanti. Radikaalibrändiajattelu haastaa ajattelemaan brändiä koko yrityksen asiana. Mandelinin ja Hakalan mukaan yrityksen sisäinen viestintä on äärimmäisen tärkeää edistettäessä radikaalia brändiajattelua, sillä mitä paremmin jokainen yrityksen työntekijä sisäistää brändin ajatuksen, sitä helpompi heidän on ohjata omaa toimintaansa yrityksen sisällä, sekä viestiä yrityksen ajatusmaailmaa eteenpäin. Radikaali brändi elää myös rohkeista ideoista ja niiden esiintuomisesta. Tämä oli itselleni äärimmäisen huojentava uutinen, sillä olen itse kova ideoimaan vaikka mitä mahdottomuuksia. Tämän lisäksi tuon myös todella rohkeasti ideani esille, kuulostivatpa ne miten järjettömiltä tahansa. Olemme myös opiskelutovereideni kanssa perustamassa vaatebrändiä, jossa tulemme käyttämään nimenomaan brändiä ja mielikuvia keihäämme kärkenä. Radikaalin brändin ajatusmaailma kohtaa oman näkemyksemme kanssa todella hyvin. Tärkeää on myös se, miten yritys viestii mielikuvista asiakkailleen. Sillä ei ole enää merkitystä, missä roolissa olet organisaatiossa. Radikaalissa brändiajattelussa jokainen organisaation jäsen viestii sekä ulos- että sisäänpäin.

Sen lisäksi, että radikaali brändi viestii läpi organisaation, on myös tärkeää, että viestintä on erottuvaa, poikkeuksellista. Jotta mielikuvat saadaan asiakkaille saakka, on heidän huomionsa myös saatava. Nykyään tulee silti olla varovainen, sillä sosiaalisen median yleistymisen myötä kuluttajilla on myös mahdollisuus vaikuttaa yrityksen ja sen brändin maineeseen. Vuorovaikutuksen helpottuminen teknologian kehityksen myötä myös lyhentää aikaa, jossa ihmiset vaikuttavat yrityksen maineeseen. Erilaiset keskustelupalstat ja tuotteiden arviointisivut ovat yhä helpommin kuluttajien saatavilla. Tämä johtaa siihen, että yritysten toiminnan tulee olla yhä läpinäkyvämpää, mahdollisuuksien mukaan täysin asiakkaiden tarkasteltavissa. Sen lisäksi, että kuluttajilla on mahdollisuus kasvattaa yrityksen mainetta, on heillä myös mahdollisuus romuttaa se. Minuuteissa.

 

 

Radikaalin brändin johtaminen

 

Radikaalin brändin johtaminen vaatii tietysti radikaalin ajatusmaailman, mutta sen lisäksi myös rohkeutta jakaa ajatusmaailmansa. Radikaalin brändin johtamisessa tulee jälleen kerran esille yksi tärkeä sana: viestintä. Uudenlaisen brändiajattelun taustalla on ajatus siitä, että brändi yhdistäisi organisaation eri osien viestinnän. Tämä tarkoittaa sitä, että minkä tahansa osaston kanssa kuluttaja onkaan tekemisissä, välittyy yrityksen visio hänelle kristallin kirkkaasti. Käytännössä radikaali brändi kääntää perinteisen brändiajattelun katolleen. Radikaalissa brändissä viestintä organisaation sisällä korostuu, minkä avulla kohdennettu ja radikaalin brändin viestintä ulospäin tuottaa enemmän tuloksia ja yhtenäiset mielikuvat yrityksestä kuluttajien keskuudessa. Asia voidaan kuvitella yksinkertaistettuna näin: koko yritys on oman itsensä viestintäosasto. Hyvä esimerkki radikaalista brändiajattelusta voidaan ottaa niinkin läheltä, kuin Tampereen Aleksanterinkadulta. Kyseessä on miesten parturi- ja grooming-liike Dick Johnsson. Dick Johnssonin viestinnässä näkyy selkeästi radikaali brändiajattelu. Sen lisäksi, että yrityksen ulkonäkö ja mainonta on poikkeuksellista alalla, näkyy brändiajattelu myös työntekijöiden toiminnassa yleisesti. Esimerkiksi Dick Johnssonin edustajan vieraillessa Proakatemialla oli helppo yhdistää brändi sen edustajaan.

Radikaalilta johtajalta vaaditaan tekoja. Brändin idean murroksessa tulee hallita todella suuria muutoksia. Radikaali johtajuus on rohkeaa ja hetkittäin jopa häikäilemätöntä. Radikaalin johtajan tulee saada muutokset ja radikaali brändiajattelu sisäistetyksi organisaation sisällä. Tämä on radikaalin johtajan suurin vastuu. Tämän jälkeen, mikäli brändi kulkee läpi organisaation toiminnan, on toiminnan ohjaus paljon helpompaa ja sidosryhmien sitouttaminen yrityksen visioon tehokkaampaa.

 

Paluu tulevaisuuteen

Tulevaisuudessa yritysten tulee ottaa huomioon se fakta, että yritys viestii jatkuvasti. Brändiajattelu pitää olla mielessä kaikilla yrityksen edustajilla jokaisessa hetkessä. Tämä tulee kysymykseen erityisesti erilaisissa brändiprojekteissa, joita meidänkin tiimillämme on useampi tälläkin hetkellä vireillä ja jopa toiminnassa. Valuen tulee kokonaisuudessaankin tulevaisuudessa huomioida mielikuvien ja brändiviestinnän merkitys. Digitaalisten palveluiden pelikentällä on nimittäin todella monta muutakin pelaajaa. Meidän tulee käynnistää valuevaltaus mielikuvien maailmassa!

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close