Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Mieli kohdattavana



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Niin omassa mielessämme kuin tiimissä tapahtuu jatkuvasti ihmisten keskinäistä kohtaamista. Työskentelemme yksin, pienemmissä porukoissa ja koko tiimin kesken. Olen kiinnittänyt koko kevään erityisesti huomion siihen, että miten kohtaamme toinen toisemme päivittäin ja erityisesti siihen, miten kohtaan itseni näissä tilanteissa.  Sillä jokainen meistä vaikuttaa omalla kohtaamisellaan tai kohtaamattomuudella tiimimme dialogiin tai sen syntymättä jäämiseen. Tässä esseessä jossa pohdin ihmisten kohtaamista, mielemme monimuotoisuutta ja peilaan sitä oman mieleni kohtaamiseen. Lähteeni on Maaret Kallion aiheeseen syvällisesti keskittynyt teos, Inhimillisiä kohtaamisia (2007).

 

Kohtaaminen on ihmisen inhimillinen tarve. Jokaisella on tarve tulla kohdatuksi ja nähdyksi sekä hyväksytyksi omana itsenään. Tarpeemme kuulua johonkin, yhteyteen ja kohtaamisen ovat meissä olemassa eivätkä katoa elämämme aikana mihinkään. Nämä tarpeet selittävät sen, että muut ihmisen ovat meille aina jollain tavalla merkityksellisiä. Omaa ihmisyyttämme ei ole ilman ihmissuhteitamme, inhimilliset kohtaamiset ovat niin sidoksissa omaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme.

 

Näe minut, kuule minut, hyväksy minut, kohtaa minut.

 

Kirjassa tuodaan esiin kohtaamisen kolmio, johon Kallio ilmentää kohtaamisen perusrakenteet.

 

 

Kulmissa kiteytyy se mistä kohtaaminen syntyy. Ilman yhtä kulmaa ei toinenkaan toteudu. Kohtaamisemme koostuu sen hetkisistä ja aiemmin olosuhteistamme. Mielentilanne on muuttuva ja vaikuttaa suorasti ja epäsuorasti kohtaamisen hetkeen. Kohdatakseen toisen tulee ihmisen itse olla kohdannut tärkein ihmissuhteensa, joka on me itse. Tällöin avautuu mahdollisuuteen luode kohtaava suhde toiseen ihmiseen.

 

Mielemme on ensisijainen välineemme kohtaamiselle. Mielemme on usein vaeltava ja eksyy helposti ja toistuvasti tästä hetkestä tulevaan, tekemättömiin asioihin ja täytettäviin velvollisuuksiin. Meidän tulee sallia nämä mielen liikkeet, sillä harhaileva mieli on ihan tavallinen mieli. Kuitenkin muistaa, että kovin suuren kuormituksen alla oleva mieli kykene tekemään aina viisaita valintoja ja harkitsemaan sekä pohtimaan syvällisesti. Tämä tarkoittaa, että kohtaaminen on yhtä lailla vaikeaa, kun mieli on suuresti kuormittunut. Jonkin asteinen kuormitus on kuitenkin hyvä, vaihtelu on luonnollista.

 

Ihmiset eivät ole koneita, jotka jaksavat puurtaa rajattomasti, mutta eivät myöskään laiskiaisia, jotka jaksavat olisivat parhaimmillaan loputtomassa hidastelussa.

 

Ihmiset pitävät mielestäni melko hyvää huolta kehoistaan ja käyttävät sen ylläpitämiseen ja kehittämiseen yllättävänkin paljon aikaansa ja voimavarojaan. Komppaan Kalliota siinä, että silti usein kohtelemme mieltämme pahasti kaltoin. Mielellä on suuri voima ja välitön vaikutus hyvinvointiimme, mutta emme silti käytä sen työstämiseen ja palautumiseen sekä kehittämiseen juurikaan energiaamme ja aikaamme. Mielellämme on todella suuri merkitys elämäämme, mutta miten se näkyy joka päiväisissä valinnoissamme?

 

Olemme varmasti välillä hyvinkin sekaisin oman mielemme kanssa toistemme mielten kanssa. Harmillisesti ajattelemme usein, että olemme yhtä kuin tunteemme ja ajatuksemme ja tuntemuksemme kehossamme. Samaa ajattelemme muista ihmisistä. Pienen etäisyyden ottaminen omaan mieleemme avartaa jo suunnattomasti ajatuksiamme omasta itsestämme ja toisista. Etäisyyden ottamista voikin harjoitella ja oman mielen havainnointi onkin kykynä hyvä taito oppia.

Usein sanotaan, että emme osaa tai pysty pysähtyä ja olla vain olla hetken. Harmillisesti kuulen tätä erittäin usein ihmisiltä ympärilläni mutta myös toisinaan omassa mielessäni. Kallio kirjoittaa tyynnyttävästi, että ei heti tarvitsekaan osata, koska tätäkin taitoa voi harjoitella ihan kuten mitä muutakin tahansa taitoa. Oman mielen havainnointi ei ole helppoa, ja sen oppiminen vaatii vaivannäkemistä asian eteen. Ihan kuten minkä tahansa muunkin taidon opettelu vaatii toistoja ja taidon ylläpitoa, tulee mielen tyynnyttäminen olla osa harjoitteluasi.

Hyvän huomaaminen on mielen harjoituksessa erittäin hyvä asia. Pienenkin hyvän huomaaminen ja tietoinen ajattelminen toimii mieltä vahvistavana tekijänä. Siksi meidän tulisikin pysähtyä hyvän äärelle, niin pienien kuin isojenkin onnistumisten kohdalla. Emme aina huomaa mutta hyvää tapahtuu ympärillämme ja itsessämmihan jatkuvasti.

Yhtälailla kun oman mielen havainnointia tulee opetella, voi toisen kohtaamistakin harjoitella. Ihan vaikka vain arjen pienissä hetkissä saapuessa ja lähtiessä. Se miten tervehdit tai hyvästelet toisen on yksi päivän kohtaamisista tai kohtaamatta jättämistä. Kannattaakin pysähtyä välillä tarkastelmaan mitä itse tuon mukanani ja mitä sinä tuot tullessasi kohtaamisen hetkiin. Annatka arvon hetkelle vai kiidätkö ohi. 

Kohtaaminen koostuu pitkälti myös hetkeen sisältyvistä tunteista. Se tuleeko tunne kuuluksi vai sivuutetuksi vaikuttaa ihmisen turvalisuuden tunteeseen ja sen myötä henkilöiden kohtaamiseen. Jos tunne joka välittyy on, että tunteillasi on merkitystä ja ymmärrän niitä, on kohtaaminen luultavasti tapahtunut ja turvallisuus taattu. Kun taas tunteiden sivuuttaminen ja arvottaminen johtaa hyvin todennäköisesti kohtaamattomuuteen ja turvattomaan oloo eikä luottamustakaan synny.

Usein kohtaamattomuuden takana syy on siinä että keskitymme omaan itseemme emmekä toisiin ihmisiin. Aidon yhteyden syntymiseksi on välttämättömämpää olla:

 

Ennemminkin kiinnotunut kuin kiinnostava.

 

Aidoissa kohtaamisissa syntyy ristiriitoja ja virheitä. Hetken katkokset ovat hyväksyttyjä, sillä niiden kanssa voidaan työskennellä ja selvittää asiat. Toteutunutta ja hyvää kohtaamista voidaan kuvailla jaetuksi kokemukseksi ja vastavuoroisuudeksi, joka merkitsee sitä että ollaan vuoroin vastassa toista. Kumpikin tekee vuoroin aloitteita ja antaa tarvittaessa tilaa toiselle. 

 

Lähde:

Kallio, M. 2017. Inhimillisiä kohtaamisia.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close