Tampere
27 Nov, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Mielenhallintaa



Kirjoittanut: Jenni Peräinen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Organized mind
Daniel J. Levitin
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tietoinen keskittyminen

Aivomme huomaavat heti muutoksen, ja pyrkivät varoittamaan tästä; esimerkiksi tien muuttuessa rosoiseksi, huomaamme sen heti. Aivot tuottavat uutta tietoa muutoksesta tietoiseen mieleen, joten ihmisen on näin ollen helpompaa keskittyä itse muutokseen. Kun tilanne rauhoittuu, aivot alkavat yleensä toimia jälleen niin kutsutulla autopilotti-vaiheella.

Levitin puhuu teoksessaan havainnollistavasta videosta, jossa katsojan tulee laskea kahdesta urheilujoukkueesta toisen joukkueen kopitusten lukumäärä. Videolla kuitenkin kävelee gorilla-pukuinen mies kuvaruudun toisesta päästä toiseen, mutta vain harva videon katsoneista huomaa itse gorillaa laskiessaan kopitusten määrää. Tämä kertoo siitä, ettemme välttämättä pysty keskittymään kahteen paljon huomiota vaativaan asiaan samanaikaisesti.

Informaation tulvassa käy sama ilmiö, kuin tässä videoesimerkissä. Saadessamme jopa haluamattamme informaatiota joka puolelta, on vaikeaa pitää keskittymistään oikeissa ja merkityksellisissä asioissa. Sometauko on tehokas tapa saada lisää tilaa ajatella ja suunnata aivojen voimavaroja merkityksellisempiin asioihin. Jos päivästä kuluu useita tunteja aikaa vain alaspäin rullaillen, ja päivän ensimmäiset ja viimeiset hetket menee ruutua tapittaessa, on hyvä aika pysähtyä tarkastelemaan omia ”ruututottumuksiaan”.

Jokaisella meistä on Levitinin mukaan sokea piste, jota on vaikea huomata varsinkin jos asioiden tekeminen automatisoituu jatkuvaksi päivästä toiseen. Tämän sokean pisteen voi havaita kysymällä ulkopuolisten näkökulmaa omaan päivittäiseen tekemiseen tai tekemällä asioita yksinkertaisesti eri tavalla. Automaation tarkoituksena on ollut pitää meidät hengissä, jotta meidän ei tarvitsisi jokainen päivä uudelleen harjoitella esimerkiksi ruoan löytämistä tai laittoa, vaan automaation ansiosta hoidamme nämä askareet tutuilla tavoilla juuri kuten eilenkin.

Levitin painottaa teoksessaan myös tavaroiden järjestelmällisyyden tärkeyttä. Silloin mieli ei harhaile siellä täällä lojuvissa tavaroissa. Tavarat löytää sieltä, mistä niiden kuuluukin löytyä ja muistiaan voi käyttää hyödyllisempiin ja merkityksellisempiin asioihin. Olen huomannut tavaroiden järjestämisen ja erityisesti vähentämisen ja minimalistisuuteen pyrkimisen tehostavan luovuuttani ja tehokkuuttani. Ajatukset kulkevat estottomammin, eikä mieli erehdy pysähtymään esimerkiksi lattialla lojuvan vaatekasan päivittelemiseen.

Kirjailija perustelee unen merkityksellisyyttä, ja kertoo kuinka yksikin huonosti nukuttu yö vaikuttaa suuresti seuraavan päivän tehokkuuteen ja vireystilaan. Kiireiset ihmiset usein herättävät itsensä kofeiinilla ja nukuttavat itsensä unilääkkeillä tai esimerkiksi melatoniinivalmisteilla. Kirkkaat valot saavat meidät heräämään, joten kirkkaat valonlähteet tulisi minimoida ennen nukkumaanmenoa.

Eroon multitaskingista

Multitasking ei Levitinin mukaan toimi, vaan tehokkain tapa on antaa aivojen keskittyä tehtävään yksi kerrallaan, eikä poukkoilla tehtävästä ja ajatuksesta toiseen keskittymättä mihinkään kunnolla. Kirjailijan mukaan multitaskaaminen tulisi lopettaa, koska se itseasiassa laskee tehokkuttamme sekä keskittymistä yhteen tehtävään. Todellisuudessa mitään ei saa juurikaan nopeammin aikaan, ja olen ainakin itse huomannut olevani huomattavasti väsyneempi multitaskaamisen jälkeen, kuin yhteen asiaan keskittymisen jälkeen. Kirjailija kertoo multitaskaamisen jopa alentavan älykkyysosamäärää noin 10 prosentilla.

Olen havainnut, kuinka tehtävien samanaikainen edistäminen eli multitasking vain hidastaa ja epätehostaa asioiden aikaansaamista. Aivomme yrittävät pitää kaiken tiedon järjestyksessä, ja multitasking haittaa ja heikentää tätä prosessia. On ihan okei kuunnella musiikkia tai äänikirjaa siivotessa, mutta työsähköpostien selailu ruokaa tehdessä ja samalla puolisolle päivän kuulumisia kertoessa menee jo häiritsevän multitaskaamisen puolelle.

Olen itse sitä mieltä, että nykyaikana teknologian ja median valtakaudella yksilöiden itsejohtajuustaidot nousevat entistä merkityksellisempään rooliin. Meitä vedetään joka suuntaan, ja kokoajan vallitsee sanomaton sopimus siitä, että jokaisen tulisi olla 24 tuntia vuorokaudessa online ja saavutettavissa. Kirjailija Levitinin sanoin esimerkiksi isovanhempamme eivät kokeneet vastaavaa tarvetta olla kokoajan tavoitettavissa, eivätkä siksi pystyneet kasvattamaan meitä yhteistyöhön internetin kanssa. Todellisuudessa maailma kannattelee vielä huomennakin, vaikka ei katsoisikaan puhelintaan tai sähköpostejaan koko päivänä.

Projektin- ja ajanhallintatyökalut käyttöön

Levitinin mukaan on tärkeää siirtää muististaan kaikki tärkeät ja epätärkeät muistettavat asiat vaikkapa muistilapuille tai kalenteriin, jotta aivokapasiteettiaan voi käyttää mieluummin tärkeiden ja välttämättömien asioiden muistamiseen, eikä yksittäisten asioiden unohtamatta jättämiseen. Esimerkiksi projektinhallintatyökalu Trello sekä Google-kalenteri ovat toimineet omassa käytössä loistavasti, eikä asioita tarvitse enää näin ollen muistella, vaan ne ovat visuaalisesti digitaalisessa muodossa ja aina helposti käden ulottuvilla.

Mielenhallinta

Kirjailija sanoo, että meistä jokainen elää ja tekee asioita siten, miten itse ajattelee. Jos ajatukset ovat negatiivisia ja jarruttavia, tulee elämäänsäkin alettua elää siten, ja puolestaan positiivisilla sekä eteenpäin vievillä ajatuksilla elämästäkin tulee sen positiivista. Ohjaamme tekemistämme ja elämäämme mielemme avulla – joskus tiedostaen ja joskus tiedostamatta.

Uudet ja hankalahkot suuret kokonaisuuden hallintaa vaativat tehtävät saattavat aiheuttaa sen, että jahkailu ja erityisesti tärkeiden tehtävien välttely astuu kuvaan. On vaikeaa aloittaa, kun ei tiedä mistä aloittaa. Tässä avun saaminen joltain jo prosessin läpikäyneeltä on tärkeää, jotta tehtävän saa tehtyä. Yhtenä esimerkkinä on ammattikorkeakoulun pakollinen lopputyö eli opinnäytetyö, joka saattaa poiketa merkittävästi muista opetusmenetelmistä. Opinnäytetyössä ei ole mitään väliä sillä, mitä mieltä kirjoittaja itse on, vaan kaikki tieto tulee nojata relevanttiin ja ajantasaiseen faktatietoon. Tällaisen prosessin läpivienti vaatii hyvää itsensä johtajuutta ja asioiden toimeenpanemisen taitoa.

Levitinin mukaan sellainen ihminen, joka omaa korkeamman asteen taitotason jossain asiassa, haluaa tämä myös kehittää lisää taitojaan, eikä ajaudu niin helposti sivuraiteille. Siksi kannattaa kasvattaa ja kehittää omia taitojaan ja subtanssiosaamistaan haluamissaan asioissa, jotta saavuttaa helpommin flow-tilan ja saa tehokkaammin asioita aikaiseksi. Onko tuttua, että jos johonkin asiaan oikein uppoutuu, ja huomaa innostuvansa vielä lisää, mitä enemmän asiasta ottaa selvää? Miksi ei siis hyödyntäisi tätä piilevää voimavaraa jonkun suuremman kokonaisuuden edistämisessä?

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close