Tampere
29 Jun, Wednesday
22° C

Proakatemian esseepankki

Mielen suorituskyky



Kirjoittanut: Ollimatti Aikio - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Karhuryhmä
Harri Gustafsberg
Heidi Holmavuo
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tein ensin esseen Karhuryhmä kirjasta liittyen tiimityöhön ja nyt pohdin mielen suorituskykyä, yksilön henkistä voimavaraa ja stressitilanteiden hoitamista. Harri Gustafsberg on itse mielen suorituskykyä tutkiva ja valmentava filosofian tohtori (FT, HTM) sekä palkittu tietokirjailija ja yrityspuhuja. Harrin kehittämä ja käyttämä valmennusmenetelmä painottuu mielen suoritus- ja palautumiskykyyn, stressinhallintaan, johtamiseen ja tiimityöhön erilaisissa työyhteisöissä. Kirjassa on kertomuksia karhuryhmän toiminnasta ja tapahtumista niin kirjoittajan kuin kollegoiden muistista. Karhu on erikoiskoulutettu ja erikoisvälinein varustettu poliisiyksikkö, joka operoi poikkeavissa tilanteissa ja olosuhteissa. Tässä esseessä käsittelen jännitystä, pelkoa, stressiä, mielen mentaalisia malleja.

 

Jännitys ja pelko

Kun mieli tulkitsee tilanteen uhkaavaksi eikä siihen löydy välittömästi selkeää toimintamallia tai ratkaisukaavaa, reaktiona on usein pelko. Pelontunne voimistuu, kun hormonitoiminta vahvistaa tulkinnan uhasta tai vaarasta ja keho lähettää aivoille tunnetta vahvistavan signaalin. Pelko on luonnollinen tunne, joka nostaa vireystasoa ja saa aistit valppaiksi. Kun vireystaso kohoaa, keskittymiskyky paranee. Mutta kun pelon tunne kasvaa ja ottaa vallan, voi käyttäytymisessämme tapahtua mitä tahansa.

Pelko on erittäin voimakas käyttäytymistä ohjaava tunne, ja kun kysymys on konkreettisesta vaarasta hengelle tai terveydelle, pelko astuu aina jossain muodossa ihmismielen näyttämölle. Korkea paikka herättää lähes jokaisessa luonnollista pelkoa, koska putoaminen korkealta tietää varmaa kuolemaa. Kuolemanpelko on voimakas ihmismieltä ohjaava pelkokokemus.  Pelon kaava noudattelee usein samaa määrämuotoista toimintamallia: aluksi jännittää, sitten kuvaan astuu pelko, ja jos pelko kasvaa, tila muuttuu paniikiksi.

Onneksi akatemialla ei tarvitse pelätä henkensä puolesta, mutta erilaiset ihmiset voivat kokea tai tuntea pelkoa esimerkiksi esiintymisen, konfliktien, puhumisen tai toiminnan kautta. Itse myönnän, että jännitän esiintyessä ja toimintaa epävarmoissa tai -selkeissä olosuhteissa, missä ei ole varmuutta, miten tulisi toimia. Tämän kaltaisissa tilanteissa ehkä avainsana on toimintamallin tai ratkaisukaavan puute, joka aiheuttaa suurta epävarmuutta ja jopa lamaantumista toiminnassa.

Pelkkä oletus riittää aiheuttamaan pelkoa

Joskus teemme itsellemme myös hallaa rakentamalla oletuksia jo valmiiksi epäonnistumisesta. Jos mielessäsi teet itsestäsi epäonnistujan tai kuvittelet epäonnistuvasi valmiiksi, niin kaivat enemmän maata vain omien jalkojesi alta. On eri asia pohtia ja miettiä epäonnistumisen ehkäiseviä tekijöitä, kuin miettiä miksi epäonnistut jo valmiiksi.

 

Stressireaktio

Stressireaktio on luonnollinen reaktio. Reaktio vaikuttaa myös tilannetajuun ja kun olemme tarpeeksi stressaantuneita, emme välttämättä ymmärrä, mitä ympäristössä tapahtuu tai mitä meille puhutaan, emmekä hahmota näkemäämme. Jopa aistien signaalit kehon tasapainoelimessä hämärtyvät. Tämän kaltaisia stressireaktioita tapahtuu äärimmäisen harvoin normaalin ihmisen elämässä, mutta esimerkiksi onnettomuuden, tapaturman tai muun loukkaantumisen osallisena tai todistajana olo voi aiheuttaa vastaavan reaktion. Ainoa keino vaikuttaa omaan toimintaan tämän kaltaisissa tilanteissa on pyrkiä hallitsemaan omia stressireaktiotaan. Se on mahdollista vain ja ainoastaan valmistautumalla huolellisesti ja harjoittelemalla niin, että taidot ja resurssit vastaavat tilanteiden tuomiin haasteisiin. Niinpä stressin hallinta ja henkisen suorituskyvyn kehittämine ovat keskeisen tärkeitä taitoja operatiivisessa työssä, jotta vaikeissa tilanteissa kyetään toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla

Vastaavan kaltaisia tilanteita voi tapahtua missä vain yrittäjänä tai palveluammatissa, asiakas voi rikkoa lasin käteensä ja siitä voi syntyä vuotava avohaava tai sitten joku voi kompastua lasioveapäin ja loukkaantua vakavasti. Tämän kaltaiset tilanteet ovat äärimmäisen harvinaisia mutta on tärkeää myös osata toimia tilanteessa, jossa ihminen tarvitsee apua. Erityisesti jos toimit ryhmän oppaana, auktoriteettisena hahmona tai johtajana on hyvä pyrkiä rauhallisuuteen ja ripeään, mutta selkeään toimintaan ja tilanteen johtamiseen.

Se, kuka on rohkea ja kuka ei, on hyvin tilannesidonnaista. Ihmisten kyky käsitellä epämiellyttäviä asioita, kuten epävarmuutta tai vaaroja, ja kohdata tunteita, kuten pelkoa, on henkilökohtaista, mutta kun stressimekanismi käynnistyy, se etene kaikilla samalla tavoin ja toimii ympäristöstä riippumatta, oletpa sitten taksiautoilija, opas, valmentaja tai toimistotyöläinen. Kun mieli tulkitsee uhkaa, keho reagoi.

Ensimmäinen ja tärkein asia on ymmärtää, missä kulkevat oman suorituskyvyn rajat: mikä juuri minua stressaa, mikä kuormittaa ja mikä aiheuttaa painetta. Syiden ja seurausten suhteen tulee siis olla selvillä. On myös tärkeä hyväksyä se, että jokainen meistä jännittää ja pelkää joskus, ahdistuu aika ajoin ja kokee stressin aiheuttamia muutoksia niin kehossaan kuin mielessäänkin. Pahinta on, jos asioista ei keskustella, aitoja tunteita ei paljasteta tai omia stressireaktioita tunnisteta. Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä ja keskustella avoimesti tunteista ja tuntemuksista.

 

Mentaaliset mallit

Mentaaliset mallit ovat osa ihmisen uskomus- ja ymmärrysjärjestelmää, jolla hahmotamme itseämme ja ympäröivää maailmaa. Se, mitä olemme oppineet elämämme aikana, vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä teemme joka päivä. Mentaaliset mallit syntyvät kokemuksista, muistoista ja uskomuksista. Ne ovat muokkautuneet ympäristön, kulttuurin ja omien selviytymisstrategioiden mukaisesti. Mentaaliset mallit ovat käsitys- ja ohjausjärjestelmämme, jolla on vaikutusta jopa persoonallisuuteemme. Sosiaalisen statuksen ylläpitäminen ja arvokkuuden kokemus ovat kaikille ihmisille tärkeitä.

Akatemialla ja tiimeissä on paljon erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista, ihmisiä joilla on paljon erilaisia kokemuksia, muistoja ja uskomuksia. Akatemia on myös ympäristönä erilainen ja tiimissä voi olla myös omanlainen kulttuuri ja toimintatavat, jotka vaikuttavat ja muokkaavat tiimiläisten toimintaa. Monesti myös olettamukset aiheuttavat usein haasteita ja epäilyksiä, mikä mahdollistaa väärinymmärrykset ja -käsitykset.

Amerikkalaispsykologi Dan P. McAdams jakaa persoonallisuuden kolmeen tasoon. Ensimmäinen taso, pysyvin ja kiintein persoonallisuuden muoto on temperamentissa ja ydinpersoonassa, kuten piirteet ja taipumukset. Toisessa tasossa persoonallisuuteen vaikuttavat seikat liittyvät yksilöiden keinoihin ratkoa ongelmia ja saavuttaa tavoitteita. Näitä McAdams kutsuu selviytymisstrategioiksi, toisin sanoen kaikki mitä olemme elämän aikana oppineet. Kolmas taso persoonallisuudesta muotoutuu sen käsityksen mukaisesti, miten hahmotamme ja ymmärrämme oman henkilökohtaisen elämäntarinamme. Mentaaliset mallit ovat siis käsitys- ja ohjausjärjestelmä, jolla hahmotamme sisäisen ja ulkoisen maailman olemassaolon ja jonka pohjalta ohjaamme käyttäytymistä.

 

Pohdinta

Jokainen kokee elämässään jossakin kohtaa jännitystä, pelkoa, stressiä ja nämä voivat olla hyviäkin asioita, jotka auttavat suoriutumaan päivästä. Pieni jännitys voi auttaa suoriutumaan esityksestä tai suorituksesta paremmin, pelon voittaminen taas auttaa kehittymään ihmisenä. Stressi on näistä kolmesta mahdollisesti akatemialla yleisin jännityksen kanssa. Jokaista stressaa varmasti välillä, mutta on myös tärkeä tunnistaa, jos stressi jatkuu pidempään. On myös tärkeä tunnistaa, mikä minua stressaa ja mistä se johtuu, voinko vaikuttaa siihen ja kysyä ajoissa apua, jos sitä tarvitset. Tärkeä on myös tiedostaa omat tavat vähentää stressiä, oli se sitten puhumalla ystävän kanssa tai purkamalla stressiä liikunnan tai muun tekemisen muodossa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close