Mielen mestareiksi

Kirjoittajat: Juha Hyytinen, Annika Äijälä, Henna Koivula

Johdanto

“Useimmat meistä toimivat automaattiohjauksella. Kuin turisti,  joka toistaa yhä äänekkäämmin sanojaan paikallisille, jotka eivät ymmärrä, myös me ajattelemme ja käyttäydymme totutulla tavalla, vaikka emme siten pääsisikään tavoitteeseemme. Kun tiedostamme urautuneet toimintatapamme, voimme muuttaa ne.” (Mindgym, 2005)

Kuinka moni meistä saa oikeasti parhaan potentiaalinsa käytäntöön? Tyydymme helposti tekemiseemme ja elämäämme, välillä kehitymme, mutta emme kuitenkaan ole parhaita versioita itsestämme.

“Kenestä tahansa voi tulla voittaja. Kenestä tahansa voi tulla paras.” (Bertrand Larssen, 2014)

Voittamisen mindset on saavutettavissa, kunhan vain uskaltaa kyseenalaistaa omat, vanhat ajattelumallinsa ja kohdata uudet haasteet mieli avoinna. Tässä esseessä löimme kolme voitonjanoista päätämme yhteen, ja syvennyimme pohtimaan mielen mestaruutta, ja muutokseen vaikuttavia tekijöitä ajattelun kehittymisen kautta. Kun ymmärrämme paremmin oman mielemme aaltoliikettä, ymmärrämme syvemmin omaa toimintaamme ja olemme kykeneväisempiä vaikuttamaan elämämme suuntaan.

Valpas optimismi

Positiivinen ajattelu mielletään usein naiiviksi. Sinisilmäisyys on ensimmäinen ajatus, mikä herää, kun joku mainitsee olevansa optimisti. Kaikki me tiedämme sanonnan “pessimisti ei pety”, mutta voiko onnistumisen kokemuksia kokea aidosti, jos ei ikinä odota mitään posiitivista tapahtuvan?

”Optimistit ovat yleensä sinnikkäämpiä ja peräänantamattomampia ja saavat enemmän aikaan (tai parempia tuloksia) kuin muut.” (Mindgym, 2005, s.27)

Ollaksesi optimisti, ei sinun tarvitse olla naiivi tai sinisilmäinen. Kirjassa “Mindgym” käsiteltiin aihetta “Valpas optimismi”. Valpas optimismi on mielenlaatu, joka auttaa saavuttamaan enemmän elämässään. Tämä ei tarkoita, että kaikella pitää olla hopeareunuksensa. Valpas optimisti hahmottaa tilanteen realistisesti, mutta onnistuu löytämään jokaisesta tilaisuudesta uuden, hyödyllisen näkökulman jolla pääsee viemään itseänsä eteenpäin. Virheistä otetaan oppia, eikä anneta niiden lannistaa toimintaa. Rationaalinen ajattelu esittää myös vahvaa osaa tässä ajatusmallissa: valpas optimisti ei piiloudu pilvilinnojensa taakse, vaan uskaltaa katsoa myös myrskyn silmään.

Jokainen meistä pystyy tunnistamaan oman suhtautumismallinsa asioihin. Mieti vaikka, jos kohtaat jonkun uuden, haastavan tilanteen. Miten reagoit?

Tutkimalla omia reagointimalleja ja ratkaisuja, joihin tilanteissa on päätynyt, pystymme hahmottamaan oman ajattelumallimme. Tähän syventymällä ja miettimällä ongelmaa monesta eri näkökulmasta, meille aukeaa ovi valppaan optimismin vaikutuspiiriin.

Kuvitellaan tilanne, jossa olemme menossa tärkeään yritystapaamiseen. Itselläni henkilökohtaisesti nousee mieleen Ideaparkin 12H:n ratkaisun esittely, kun menimme muutaman Promisialaisen kanssa Ideaparkille tapaamaan toimeksiantajaa.

Itse en ole vahvimmillani tapaamisissa, koska jännitän niitä todella paljon. Ajatukseni vaihtelivat kymmenien eri epäonnistumisskenaarioiden välillä. Sanoinkin parille tiimiläiselle, että mitä iloa siitä on, jos tulen mukaan, olen kuitenkin vain hiljaa ja punaisena nurkassa.

No, onneksi sain käännettyä ajatusmallini ja rupesin miettimään epäonnistumisten sijaan sitä, kuinka hieno ja tärkeä kokemus tämä olisi. Mietin myös, että kuinka paljon opin neuvottelusta ja tiimidynamiikasta, kun viiden Promisialaisen iskuryhmä myy ratkaisun Ideaparkille. Jälkikäteen,  arvosanan 4- edestä rahaa laskutettavana, voin todeta ajatusten voiman käytöksen muuttajana. Pienet asiat ajattelussa ovat juuri se ratkaiseva ero lopputuloksen kannalta.

Vaikein väittely

Lähes kaikki ihmiset tulevat elämänsä aikana osallistumaan todella tärkeisiin keskusteluihin, joilla on iso merkitys oman tulevaisuutensa kanssa. Oli kyseessä sitten oman start-upin pitchaus, työhaastattelu tai vaikkapa ensitreffit. Hyvän dialogin luominen tämänlaisissa tilanteissa on todella tärkeää, mutta monesti ihmiset unohtavat ja väheksyvät sitä, että kuinka tärkeää on keskustella jatkuvasti itsensä kanssa. Se, miten keskustelemme itsemme kanssa, ohjaa merkittävän paljon meidän jokapäiväisiä askareitamme, valintojamme  ja rutiinejamme vaikka emme sitä suoraan huomaisikaan. Ennen vanhaan erilaisia metataitoja pidettiin turhana ajanhukkana, mutta nykypäivänä on ymmärretty se, että ihminen toimii tunteiden vallassa, ei tiedon. Kun osaa johtaa omia tunteitaan ja kontrolloida ajatuksiaan, pystyt ottamaan niskalenkin tunteista, ja olemaan tilanteen herra. (Bertrand Larssen, 2014)

Erik Bertrand Larssen kirjassaan “Paras”, jakaa sisäisen dialogin kolmeen kulmakiveen: oikeisiin sanoihin, oikeisiin kysymyksiin sekä voimalauseisiin. Ne sanat ja lauseet mitä käytät, ovat loppujen lopuksi avainasemassa siinä, mitä oikeasti tulet tekemään. Jos jatkuvasti pyörittelee negatiivisia ja pessimistisiä fraaseja päässään, niin varmasti epäonnistuu kaikessa mitä tekee. Esimerkiksi kun kysyt itseltäsi, että miksi en saa töitä tehtyä ajoissa. Miksi et kysyisi itseltäsi “miten saan työt tehtyä ajoissa?” Alat miettiä päässäsi, että miten tulen ratkaisemaan tämän ongelman, etkä vain sitä, että miksi et saa mitään aikaiseksi. Bertrand Larssen käytti kirjassaan myöskin esimerkkinä sitä, kun ihminen herää aamulla herätyskellon ääneen. Aamuisin on todella helppo sanoa väsyneenä itselleen, että nousen ylös vasta seuraavalla kerralla, kun herätyskello soi. Tämän sijaan pitäisi olla optimistinen tulevaa päivää kohtaan. Heti kun herää miettii, että mitä hyvää tulee tänään tapahtumaan. On sanomattakin selvää, kun lähtee kohti päivän askareita huonolla asenteella, että päivästä tulee omanlaista selviytymistaistelua. Miksi aina pitää luoda päähänsä huonoimmat mahdolliset skenaariot tulevista töistä tai ajatella, että muut työkaverit tulevat epäilemään taitojasi? Bertrand Larssenia lainaten “täytyy ajatella oikein”. (Bertrand Larssen, 2014)

Voimalauseet kuvailevat sitä, että minkälaisilla sanoilla ja ilmauksilla luonnehdimme itseämme. Kun voimalauseita käyttää positiivisessa mielessä, niillä on iso rooli yksilön itseluottamuksen kasvattajana. Koska se tunne, kun itse luotat itseesi ja omiin taitoihisi, on jotain mitä kaikkien tulisi kokea. Kuitenkin monet käyttävät näitä voimalauseita negatiivisesta näkökulmasta. Olen laiska, myöhästyn aina ja  minusta ei ole tähän, koska en osaa. Nämä kolme esimerkkiä olet varmasti kuullut jonkun sanovan tilanteessa jos toisessa. Ja lähes aina nämä itseluottamuksen puutetta hehkuvat puheet korreloivat jokapäiväiseen tekemiseen. Kun jättää itsekriittisyyden pois ja uskoo itseensä, huomaa sen, että kuinka viisas oikeasti on. Vaikka vastassa olisikin haaste, jonka ratkaiseminen ei ole helppoa, älä lannistu. Usko itseesi. (Bertrand Larssen, 2014)

Monet varmasti ihmettelevät, että miten Usain Bolt pystyi venymään ihme suorituksiin, vaikka sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa katsoivat häntä. Eikö häntä jännittänyt? Bertrand Larssen kirjassaan “Paras”, nostaa esille visualisoinnin tärkeyden. Kun visualisoi päässään valmiiksi tulevan tapahtuman läpikotaisin ja toistaa tämän monta kertaa, toimiminen itse h-tilanteessa helpottuu roimasti. Tilanne tuntuu normaalilta. Ihan kuin tämä olisi jo tapahtunut.  Juuri monet urheilijat visualisoivat kisapäivän aamusta lähtien. Minkälainen on bussikyyti kisapaikalle, mitä sanon toimittajille, missä on tuhatpäinen yleisö odottamassa sinua, missä on palkintokoroke, jossa seison kansallislaulun soidessa. Mitä tarkemmin visualisoi, pystyy olemaan entistä varmempi tulevasta. Ennen 2018 myyntipäiviä, Promisia teki harjoitteen, jossa visualisoimme sen hetken, kun Promisia julkistetaan voittajaksi. Tämän päälle lyötiin kovaa avokämmenin etureisiin. Kyseinen harjoite toistettiin monia kertoja, koska toistojen myötä ihminen saa muistijäljen ja aina kun tämän  toistaa, muistaa sen minkän eteen ollaan tekemässä töitä. Mitä useammin ja mitä tarkemmin visualisoi, sitä paremmat mahdollisuudet on onnistua. Vaikkakin visualisoi, aina kaikki ei mene ihan suunnitelmien mukaan, mutta visualisoinnin myötä sinun on helppo huomata virheiden syy-seuraussuhde ja mitä minun pitää tehdä ensi kerralla paremmin. (Bertrand Larssen, 2014)

Uusi lehti

Kuinka moni meistä kokee, että elämä on juuttunut risteykseen, emmekä ole valmiita lähtemään tiettyyn suuntaan? Mikä pidättelee meitä?

Ihmiset pohjimmiltaan hakevat turvallisuudentunnetta. Juutumme helposti ruutineihimme, olivat ne sitten hyviä tai tuhoisia tulevaisuuden kannalta. Kuinka monta kertaa pysähdymme miettimään pieniä tekoja, jotka muodostavat rutiinimme ja arkemme? Puhumattakaan niistä isoista valinnoista.

Muutokseen tarvitaan vain yksi mullistava ajatus, joka on kirkkaana mielessämme jatkuvasti. Uuden sivun kääntämiseen elämässä liittyy useita epävarmuustekijöitä; mitä jos menetän itselleni tärkeitä asioita, mitä jos minua ei enää hyväksytä, mitä jos… Jossittelun lista on yhtä pitkä kuin jossittelijoita on. Jokaisella on oma epämukavuusalueensa, omat pelkonsa, jotka liittyvät vahvasti epäonnistumisen tunteeseen. Eletty elämä vaikuttaa ajatteluumme ja päätöksiimme. Jos kykenisimme tunnistamaan ja taklaamaan meitä estävät tekijät, millaista elämämme olisi? Uskallan väittää, että varmasti paljon rikkaampaa.

Mitä jos muutat ajattelumallejasi? Ajatukset ovat kuitenkin käyttäytymisen ja valintojen perusta. Miten ajattelemme, siten teemme. Uuden sivun kääntäminen elämässä ei tarkoita aikaisempien pyyhkimistä tyhjäksi, vaan ennemminkin todellisten tavoitteiden ja intohimojen kirkastamista. Kun näet tavoitteesi ja unelmasi tarpeeksi konkreettisina, on helppo myös innostua niistä uudella tavalla. Hyvä nyrkkisääntö tähän on se, että jos visiosi ei saa sinua innostumaan, todennäköisesti haluat sitä jonkun toisen tarkoitusperän tai ihmisen takia, et puhtaasti itsesi.

Yksi hyvä keino on myös tunnistaa omat, pinttyneet ajatusmallit. Herättääkö joku tietty tilanne aina saman reaktion, vai onko käytöksesi tehotonta esimerkiksi työasioissa?

Mitä haluat saavuttaa muutoksella? Asiat on hyvä laittaa vaakakuppiin, ja miettiä myös sitä, että mistä tarvii luopua saavuttaakseen uuden elämäntilanteen.

Itse haluaisin yli kaiken lopettaa palkkatyöt, ja hypätä täydellä sydämellä yrittäjäksi. Mietin tätä lukua lukiessani harjoitusten kautta, että mikä on oikeasti se estävä tekijä. Olenko vain liian turtunut tähän arkeeni ja elämäntyyliini, etten ole valmis luopumaan siitä? Mikä voi olla ratkaiseva ajatus tästä tilanteesta ulospääsyyn? Punnitsin paljon eri tilanteita ja kartoitin vaihtoehtoja, mutta joskus on vain hypättävä syvään päähän ja opeteltava uimaan. Meidän tulee luottaa omiin kykyihimme ja vahvuuksiimme, sillä ne kantavat yllättävän pitkälle.

Härkää sarvista

“Asioiden lykkääminen on yksi huonoa omaatuntoa aiheuttavaista salaisuuksista”. (Mindgym, s.77)

On hankalaa myöntää oma aikaansaamattomuutensa. On todella yleistä, että asiat hoidetaan vasta silloin, kun ne on ihan pakko tehdä. Deadlinet puskevat päälle, ja tehtävien optimaalisesta suorittamisesta tuleekin vain ja ainoastaan taistelua kelloa vastaan, jolloin seurauksena on laadun tippuminen tuloksessa ja stressi.

Näistä tekijöistä muodostuu helposti noidankehä; stressitasot nousevat tehtävää suoritettaessa, jolloin asenne on lähtökohtaisesti negatiivinen, mikä taas vaikuttaa motivaatioon. Kuinka monta kertaa olet kironnut esseepisterajan lähestymistä?

Vitkastelu on usein tekosyitä, joilla peitetään todellinen syy käytökselle. Tämän “ilmiön” voi jakaa viiteen osaan, jotka voi taklata erilaisilla tekniikoilla. (Mindgym, 2005, s.77)

1. Tyytyväisyys

Tyytyväisyyden tunteeseen liittyy vahvasti ajatus siitä, että on täysin tilanteen tasalla ja tehtävän työn voi hoitaa myöhemminkin, sillä eihän se ole lainkaan haastavaa. Itsevarmuuteen kuitenkin kompastuu helposti, sillä aikataulut alkavat puskemaan muiden projektien kanssa päälle, ja yhtäkkiä huomaakin, että eihän tämä ollutkaan mikään viiden minuutin työ, kuten oli ajateltu.

Ratkaisuna liialliseen tyytyväisyyteen toimii olosuhteiden muuttaminen. Jos olosuhteet eivät motivoi hoitamaan asiaa, niitä on onneksi suhteellisen helppo muuttaa. Tavoitteiden nostaminen, tai ajatus siitä, että saa tehdä jotain ihanaa vasta kun on suorittanut “helpon” tehtävän, saavat laiskimmankin meistä liikahtamaan ja tekemään työn loppuun.

“Jos tehtävä on melko helppo, se kannattaa hoitaa. Piste.” (Mindgym,2005, s.80)

2. Epämukavuuden välttäminen

Makaisitko ennemmin ihanan pehmeässä ja lämpimässä sängyssä, kuin nousisit ylös ja lähtisit aamulenkille kylmään sateeseen?

Moni varmasti jäisi makaamaan sänkyyn torkuttamaan vielä kymmenen minuuttia. Ajatus asian aiheuttamasta epämiellyttävyydestä saa meidät helposti lykkäämään sitä “syksymmälle”.

Epämukavia asioita kannattaa pilkkoa osiin. Jos tiedät, että esseepisteitä on tehtävä vielä kymmenen, kannattaa aloittaa itseäsi kiinnostavista aiheista. Piste sieltä, kaksi tuolta, ja kolme vielä tuolta. Laadi aikataulu, ja tee vaikka kappalle kerrallaan esseetä valmiiksi. Pienemmissä osissa tekeminen motivoi, sillä aina saavutettuaan välitavoitteen, luvassa on onnistumisen tunne, mikä innostaa jatkamaan homman loppuun. Toinen vaihtoehto epämukaville tehtäville on tehdä niistä yksinkertaisesti mukavampia. Olen huomannut, että ympäristö vaikuttaa paljon motivaatiooni, ja se on asia, mihin voin vaikuttaa.

3. Epäonnistumisen pelko

Epäonnistumisen pelko juontaa usein juurensa epävarmuudesta. Mitä jos epäonnistun, mitä jos minulle nauretaan? Usein epäonnistumisen pelosta kärsivät jättävät asiat kokonaan tekemättä, sillä ennemmin ei edes yritä, kuin yrittää ja epäonnistuu.

“Ongeman ydin ei ole epäonnistumisessa, vaan pelossa.” (Mindgym,2005, s.82)

Mitään ei voi saavuttaa, ellei yritä. Mieti kaikkia niitä mahdollisuuksia, mitkä jäävät saavuttamatta vain pelon vuoksi!

4. Emotionaaliset esteet

On helppoa selittää itselleen, että nyt olen liian väsynyt hoitamaan tätä asiaa. Tunnetilojen käyttö syynä saamattomuudelle aiheuttaa sen “oikean hetken” odottamisen. Tässä vikana on se, että oikeata hetkeä ei ikinä tule, jos aina vain peilaa tunnetiloihinsa.

Tässä tapauksessa kannattaa ajatella seuraksia sille, jos asioita ei hoida ajallaan. Kyllä, saatat olla nyt väsynyt. Mutta kuinka väsynyt olet, kun olet tapellut deadlinejen kanssa?

5. Näennäinen aktiivisuus

Näennäisesti aktiiviset ihmiset väittävät tekevänsä paljon, mutta kuitenkin tosipaikan tullen he ihmettevätkin, mihin kaikki aika on hävinnyt. Näennäisesti aktiiviset ihmiset tekevät jotain täyttäkseen ajan, mitä pitäisi oikeasti käyttää tehokkaaseen työskentelyyn, ja työn jälki on heikkoa, sillä häiriötekijöitä on paljon.

Lääkkeenä tähän on oikean työn, ja puuhastelun välisen eron tunnistaminen. Onnistuneen lopputuloksen määrittäminen auttaa myös tehokkaamman työskentelyn omaksumiseen.

Summa summarum

“Maailma on sellainen, millaiseksi sen muovaat. Saamiesi vihjeiden, menetelmien ja ideoiden avulla voit muokata maailmaasi enemmän itsesi näköiseksi. Matkan varrella voi tulla kömmähdyksiä, mutta kuten Albert Hubbard on sanonut: Suurin virhe elämässä on elää jatkuvasti siinä pelossa, että tekee virheen.” (Mindgym, 2005, s.297)

Uskalla ajatella. Ja tee se vielä uudestaan.

Lähteet:

Mindgym, 2005.The Mindgym- Mielen mestariksi.Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

Bertrand Larssen, E. 2014. Paras. Bazar kustannus Oy. BookBeat-äänikirja