Elämää postdigitaalisessa maailmassa

Digivälineiden käyttäminen, sekä sosiaalisessa mediassa oleskelu päivän mittaan on yhä enemmän sääntö ja rutiini, kuin poikkeus. Eikä pelkkä sosiaalisen median kuluttaminen, sillä yhä useampi käyttäjä on yhä enemmän myös itse sisällön tuottaja. Eli jos postdigitaaliselle elämälle tulisi jonkin näköinen viitekehys antaa, se on tämä normi, joka määrittää digilaitteiden ja -kanavien läsnäoloa jokapäiväisessä elämässä jatkuvasti.

Vaikka digitaalisuus terminä liitetään ensisijaisesti elektroniikkaan ja sähköiseen datan siirtoon, on se itsessään huomattavasti vanhempi keksintö. Tiesitkö, että helmitaulu on perinteinen digitaalinen laskin, jossa tankojen väliin ripustetut helmet edustavat numeroita ja mahdollistavat yksinkertaisten laskusuoritusten tekemisen. Toinen, kenties yllättävä digitaalinen järjestelmä on morsekoodi, joka koostuu kuudesta muuttujan arvosta eli morseviivasta, joita käytetään vaihtelevissa järjestyksissä viestien lähettämiseen, esimerkiksi lennättimellä tai taskulampulla. Wikipedian määritelmän mukaisesti Digitaalisuus on datan syöttämisessä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä.

Tämän päivän arki on ylläolevien esimerkkien käyttöä huomattavasti kompleksisempaa. Harva varmaankaan totesi helmitaulun vaikuttavan negatiivisesti mielenterveyteen, ellei sitten todella syvältä vihannut matematiikkaa. Toista on älylaitteiden ja näyttöpäätteiden keskellä, jotka kaikessa loputtomuudessaan tarjoavat ei-konkreettisen paikan johon paeta. Kännykkä on helppo kaivaa esiin jokaisen tylsän hetken, tai ikävän tunnetilan saavuttua. Mikä kuitenkin haluat laittaa kampoihin omalle luonnollesi, joka helposti etsii viihdykettä tämän oikeasti ihmeellisen elämän keskeltä, jatka lukemista. Mikäli kuitenkin tilanteesi on eskaloitunut pidemmälle ja koet riippuvuutta sosiaalisesta mediasta, tutustu myös esseeseeni Älylaiteaddiktoitunut: vieroitusohjelma juuri sinulle.

Digielämän rajattomuus

Digitaalisuuden hyödyntäminen elämässä on rajatonta, oli kyse sitten liiketoiminnan boostaamisesta, tai oman henkilökohtaisen henkilöbrändin luomisesta sosiaalisessa mediassa. Tämä rajattomuus kohtaa myös varjopuolensa, sillä nykymaailman meno vaikuttaa meihin myös fyysisesti. Kaikista edistysaskelista huolimatta jotkut tämän päivän piirteistä ovat meille haitaksi, kenties juuri sen koukuttavan rajattomuuden kautta. Tieto usein toimii äärimmäisenä vipuvartena yhteiskunnan kampeamiseen uudelle tasolle, mutta harvoin se tapahtuu lisäämättä myös tuskaa. Tuntuisi äärettömän konservatiiviselta väittää että tekninen edistys on yksinomaan huono asia. Sitä se ei sitä tietenkään ole, mutta tässä jatkuvasti kehittyvässä maailmassa kaipaamme useinkin muistutusta siitä, mistä elämässä on todella kyse näyttöpäätteemme ulkopuolella.

Rajattomuus median kautta tarjoaa loputtoman valinnanvapauden. Vaikka vaihtoehdot tuntuvat rajattomilta, meidän elämämme ei sitä ole. Emme voi elää jokaista mahdollista elämää, katsoa jokaista elokuvaa, lukea jokaista kirjaa tai matkustaa jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Meidän täytyy tehdä jatkuvia valintoja, karsia tarjolla olevia vaihtehtoja, jottemme lamaantuisi niiden runsaudesta. Meidän täytyy ottaa selvää siitä, mikä tekee meille hyvää, ja jättää muu sikseen. Meillä on jo kaikki mitä tarvitsemme, jos luovumme siitä luulosta, että meidän tulisi käyttää nämä loputtomat mahdollisuutemme jatkuvasti. Miten onnistumme tässä? Luomalla omat käyttöohjeemme digitaalisessa maailmassa selviytymiseen. Kirjoitin oman vinkkilistani Matt Haigin kirjassa vilisevistä ohjeista kooten:

Kuinka pysyä järjissään digitaalisessa maailmassa

Älä murhehdi mistä kaikesta jäät paitsi. Taistele fomoa vastaan.

Pysy ihmisenä & vastusta algoritmeja. Kytke ponnahdusikkunat pois päältä. Älä anna anonyymiyden muuttaa käytöstäsi niin, että häpeäisit käyttäytyä samoin netin ulkopuolella.

Älä vertaa itseäsi muihin. Teodor Rooseveltin mukaan vertaaminen vie ilon. Hyväksy oma todellisuutesi, ole ihminen, tee virheitä ja riitä itsellesi.

Harkitse tarkkaan, kuka teeskentelet olevasi. Kurt Vonnegut sanoi kymmeniä vuosia ennen ainuttakaan sometiliä: “Ihminen on se miksi tekeytyy ja niimpä on syytä olla tarkkana miksi tekeytyy.”

Ymmärrä, että maailma ei ole niin väkivaltainen, miltä uutiset saavat sen vaikuttamaan. Vaikka huonot uutiset saavat helpommin julkisuutta, hyviä asioita tapahtuu silti. Niitä tapahtuu kaikkialla, juuri nytkin.

Älä käytä älylaitteita makuuhuoneessa. Ollaan edistämättä maailmanlaajuista unikriisiä ja karsitaan sinivalon saantia ilta-aikaan.

Painota niitä asioita, joista tulee hyvä olo ja karsi niitä asioita joista tulee huono olo. Tiedät kyllä itse mitä tarvitset, jos kuuntelet mieltäsi rehellisesti.

Älä kuvittele että sinun tulee olla läsnä koko ajan.

Suorita minimalismia myös sovellustesi suhteen. Suuri määrä applikaatioita ja erilaisia toimintoja johtaa uusiin valinnan vaikeuksiin, jotka lisäävät stressiä.

Säätele infotulvaa ja vähennä infoähkyä jolle itsesi altistat.

Hengitä. Syvään, puhtaasti ja tasaisesti. Se on elämäsi rytmi skrollaamiseen tahdin sijasta. Tämä on perustavanlaatuisin ja yksinkertaisin asia, jonka osaat tehdä. Tämä on keino päästä takaisin itsesi keskipisteesseen, silloin kun maailma haluaa viedä sinua kaikkiin muihin suuntiin.

Rakasta epätäydellisyyttä, se erottaa sinut androideista ja roboteista. “Jos täydellisyyttä alkaa tavoitella, niin ei koskaan voi olla tyytyväinen,” sanoo Lvovin vaimo Natalie Anna Kareninassa.

Plug out. Moni tuskailee haluten pois netistä – poistumatta netistä. Jos tiedät, että sitä nyt tarvitset, tee se vaikks se olisi haastavaa.

Aseta omat rajasi, – ja pidä kiinni niistä. Koe tiettyjen vuorokaudenaikojen, ja päivien rajaamisen pois digilaitteilta välttämättömäksi oikeudeksesi.

Sinä synnyit ilman puhelintasi

Kyllä, ja elämä oli silti aika ihanaa. Fyysisen terveys ja mielenterveys ovat toisistaan erottomattomissa oleva kokonaisuus, joten pystyt toiminnallasi vaikuttamaan vahvasti siihen, kuinka mielesi voi, -ja toisinpäin. Silloin kun tuntuu että joudut juoksemaan arkeasi läpi pää kolmantena jalkana erilaisten teknologisten taklausyritysten keskellä, – pysähdy ja katso taivasta. Tutkimukset ovat osoittaneen, että se rauhoittaa meitä, ja taivaan näkeminen parantaa todella mielenterveyttä. Kun katsomme taivasta, emme katso jotain itsestämme ulkopuolista, vaan omaa syntykotiamme. Fyysikko Carl Sagan kirjoitti Cosmos-mestariteoksessaan: “DNA:mme tyyppi, hampaittemme kalsium, veremme rauta ja omenapiirakoidemme hiili on luotu luhistuvien tähtien ytimessä. Me olemme tähtipölystä tehtyjä.”

Taivas voi ankkuroida meidät elämään viestien, että kaikki on hyvin. Silloin kun etsimme tuota samaa vastausta loputtomasti päivittyvien uutisvirtojen keskeltä, voimme löytää vastauksen lähempää kuin kuvittelemmekaan. Olemme osa jotain todella suurempaa kuin oma pieni elämämme piippauksien keskellä. Et ole mitään ja olet kaikki. Yksi hetki ja iankaikkisuus. Olet maailmankaikkeus liikkeessä.

Lähteet: 

Haig, M. 2019. Huomioita neuroottiselta planeetalta. Aula & CO. Helsinki. 

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/aivotutkija-heli-isomaki-ei-seuraa-uutisia-eika-ole-somessa-nama (Luettu 28.4.2019)

https://areena.yle.fi/1-4512537 (Kuunneltu 28.4.2019)