Tampere
07 May, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Metsästä vaatekaappiin – Kuinka vaateteollisuudesta saadaan ympäristöystävällisempää?



Kirjoittanut: Anni Minkkinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen
Risto Isomäki
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Ilmastonmuutos on suuri kriisi, joka tulee muuttamaan kaikkien meidän elämäämme, mutta siitäkin muutoksesta voi olla jollain tavalla hyötyä. Nimittäin kun ollaan ison ongelman äärellä, on siihen keksittävä ratkaisuja. Ilmastonmuutos tarjoaa mahdollisuuden uusien innovaatioiden keksimiselle ja sitä kautta myös uusille bisnesideoille. Vihreä bisnes tulee lisääntymään entisestään, kun tulevat olosuhteet vaativat meitä muuttamaan totuttuja käytäntöjä ja keksimään niihin ratkaisuja.

 

Meillä Suomessa on huikean hyvän koulutustason ansiosta hyvät edellytykset uusien innovaatioiden keksimiselle ja onhan meidän pohjoinen sijaintimme sekä vaihtelevat sääolosuhteet haastaneet aina meitä suomalaisia keksimään uusia ratkaisuja elämän helpottamiseksi. Tietokirjailija Risto Isomäki kertoo kirjassaan, Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen monia hyviä tapoja ja keinoja, millä juuri meistä suomalaisista voi tulla ilmastonmuutoksen parhaat vastustajat. Nostan näistä keinoista esille omaan alaani, eli vaatetusalaan, liittyvän nerokkaan ratkaisun, josta todella toivon yhtä ratkaisua ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

 

Vaate- ja tekstiiliteollisuus on yksi saastuttavimmista teollisuuden aloista juurikin sen käyttämien materiaalien saastuttavuuden takia. Vaatteiden pääraaka-aineet ovat tällä hetkellä puuvilla ja polyesteri, jotka ovat molemmat omalla tavallaan ilmastolle haastavia materiaaleja. Polyesteri on tehty muovista, joka valmistetaan öljystä. Kuten kaikki varmasti tietävät, öljy on huono materiaali, sillä se on uusiutumaton luonnonvara eikä se maadu. Öljy on muodostunut miljoonien vuosien saatossa maapallollemme muinaisista eliöistä ja sen pumppaaminen maaperästä, sekä sen prosessointi aiheuttaa päästöjä maaperään, ilmaan sekä vesistöön. Itse polyesterin valmistaminen öljystä vaatii suunnattoman paljon erilaisia vaarallisia kemikaaleja ja se vie myös suuren määrän energiaa. Käytössä polyesterisista vaatteista irtoaa mikromuovia, joka päätyy pesuveden mukana vesistöihimme ja sitä kautta esimerkiksi kaloihin ja muihin vesieliöihin. Tätä kautta myöskin pahimmassa tapauksessa omalle lautasellemme ja omaan juomaveteemme, ja sitä kautta myös meidän elimistöömme. Ei siis yhtään hyvä juttu.

 

Polyesterin hyvä puoli on se, että se kestää hyvin kulutusta ja on hyvä materiaali esimerkiksi työvaatteisiin. Polyesterin valmistus ei myöskään kuluta paljoa vettä. Se on kuitenkin synteettinen materiaali, joka luontoon kulkeutuessaan jää sinne ikuisiksi ajoiksi haittaamaan luonnon ekosysteemiä. Puuvilla taas on luonnonmateriaali ja se valmistetaan puuvillakasvin pumpulisista kukinnoista. Luonnollisuudestaan huolimatta puuvilla on yksi epäekologisimmista materiaaleista, sillä sen kasvatus kuluttaa järkyttävän suuret määrät vettä ja lannoiteaineita. Puuvillapellot ovat lähes aina valtavia tehoviljelmiä, joiden takia maaperän hedelmällisyys kärsii ja luonnon monimuotoisuus vähenee. Yhteen puuvillaiseen t-paitaan kuluu vettä noin 2700 litraa, joka vastaa yhden ihmisen kolmen vuoden juomaveden tarvetta. Suurin osa puuvillapelloista sijaitsee sellaisilla alueilla, joiden luonnolliset sademäärät eivät tyydytä janoisen puuvillakasvin veden tarvetta, joten peltoja joudutaan kastelemaan keinokastelulla. Tämä vesimäärä on suoraan pois alueen ihmisten vesivarannoista, sekä luonnon muulta kasvulta. Pahimmassa tapauksessa puuvillapellot kuivattavat vesistöt aavikoiksi, kuten Araljärven surullisen kuuluisassa kohtalossa on käynyt. Tämä Keski-Aasiassa sijainnut maailman neljänneksi suurin järvi kuihtui lähes olemattomiin juurikin puuvillaviljelysten takia.

 

Puuvilla on kuitenkin suhteellisen kestävä ja hyvä materiaali vaatetukseen ja se ei päästä vesistöihin mikromuovia luonnonmateriaalinsa takia. Mutta puuvillan viljelyssä käytetään paljon vaarallisia torjunta-aineita ja muita kemikaaleja, jotka päätyvät lopputuotteena myös meidän käyttäjien iholle vaatteen kautta. Vaihtoehtona on luomupuuvilla, jonka viljelyssä ei käytetä ympäristölle haitallisia keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Luomupuuvillan kasvatuksessa luonnon monimuotoisuudesta pyritään pitämään huolta ja maaperän hedelmällisyys pidetään kunnossa. Kuitenkaan puuvillan suurta vedentarvetta luomuviljely ei poista, ja myös luomupuuvilla kuluttaa aivan yhtä paljon vettä kuin tavallinenkin puuvilla.

 

Tämän hetken käytetyimmät materiaalit eivät siis ole millään tavalla ympäristön kannalta kestävä ratkaisu, vaan jotain uutta on keksittävä tilalle. Onneksi meillä Suomessa ollaan ratkaisun äärellä.

 

Suomi on tunnettu vihreästä kullastaan, eli meidän monimuotoisista ja runsaista metsistä. Puupohjaisia materiaaleja on käytetty pitkään vaateteollisuudessa ja myös meillä Suomessa on jo pidemmän aikaa kasvatettu vaatemateriaaleja. Stora Enson Suomen tehtailla valmistettu liukosellu on viime vuosien ajan mennyt pääasiassa Kiinaan, jossa paikallinen tekstiiliteollisuus on valmistanut sellusta viskoosia, rayonia ja muita puupohjaisia kankaita. Nämäkään materiaalit eivät kuitenkaan ole täysin ongelmattomia, vaikka esimerkiksi viskoosin valmistaminen kuluttaa 25 % vähemmän vettä kuin puuvilla ja sen valmistukseen ei kulu uusiutumatonta öljyä niin kuin polyesteriin. Viskoosin valmistaminen vaatii kuitenkin todella raskaita kemikaaleja, joilla sellua liotetaan sopivaksi, sekä viskoosin valmistusprosessi kuluttaa suuren määrän energiaa.

 

Meillä Suomessa on siis jo pidemmän aikaa kyllä tuotettu materiaalia vaateteollisuutta varten, mutta ei olla vielä valmistettu itse valmista tekstiiliä. Tähän on kuitenkin tulossa muutos, sillä jyväskyläläinen startup-yritys Spinnova työskentelee uuden puupohjaisen tekstiilin parissa ja nyt kahden vuoden kehitysprosessin tuloksena sillä on valmiina ensimmäiset testivaatteet. Nämä näytekappaleet on tehty yhdessä suomalaisen Marimekon kanssa ja yritykset uskovat, että ensimmäiset spinnova-kuidusta tehdyt vaatteet saadaan myyntiin muutaman vuoden päästä. Valmiissa testikuidussa on pellavan ja villan tuntua, mutta spinnova-kuitua tullaan vielä kehittämään lisää. Tavoitteena yrityksellä on luoda luonnollinen, ympäristölle ystävällinen, ekologinen ja kierrätettävä vaatekuitu hyödyntäen juurikin puupohjaista sellua. He uskovat, että spinnova tulee olemaan ekologisuudeltaan maailman parasta – tämä kuulostaa hyvältä maapallon kestävyyttä ajatellen.

 

Spinnova ei ole ainut Suomessa kehitteillä oleva uusi ympäristöystävällinen vaatekuitu, vaan kokeiluja on käynnissä useampiakin. Aalto-yliopistossa puunjalostustekniikan laitoksella on kehitetty valmistusprosessi, jossa selluloosasta voidaan valmistaa tekstiilikuitua ympäristöystävällisemmin. Raskaiden ja haitallisten kemikaalien sijaan prosessissa käytetään ionisia liuottimia, jotka on kehitetty Helsingin yliopistolla, kuitu on myös luonnollisesti biohajoavaa. Näin kuidusta saadaan lujempaa kuin viskoosista ja ulkonäöltään, tunnultaan ja kiilloltaan tämä koivuselluloosakuitu vastaa merseroitua puuvillaa. Myös suurta mediahuomiota ioncell on jo saanut, nimittäin presidentin puoliso Jenni Haukio pukeutui ioncellistä tehtyyn juhlapukuun vuoden 2018 Linnan juhlissa.

 

Suomessa kehitetään siis tällä hetkellä ehkä eniten uusia vaatemateriaaleja maailmassa ja se tulee olemaan todennäköisesti yksi suurimmista vientituotteista tulevaisuudessa. Meillä on Suomessa paljon alaan sopivaa osaamista ja kekseliäisyyttä, sekä valmiina suuret määrät uusiutuvaa materiaalia metsissämme uudenlaisia ekologisia vaatekuituja varten. Tällaiset ilmastonmuutosta torjuvat vaatekuidut tulevat olemaan myös yksi Suomen metsäteollisuuden tärkeimmistä tuotteista ja samalla yksi maamme merkittävimmistä elinkeinoista. Ehkä tällainen vihreä kotimainen vaatemateriaali voisi myös elvyttää vaatteiden tuotannon takaisin Suomeen? Kuinka mielettömän upeaa olisikaan, jos voisimme myydä tulevaisuudessa omassa suomalaiseen muotiin ja designiin keskittyneessä Mielassamme täysin suomalaisia vaatteita? Sellaisia, jotka on ommeltu ja viimeistelty suomalaisessa ompelimossa, materiaalinaan kotimaisesta puusta valmistettu kestävä ja ekologinen vaatetekstiili?

 

Jään innolla ja suurella mielenkiinnolla odottamaan, milloin nämä uudet puuvillan ja polyesterin suomalaiset haastajat näkyvät myös Mielan valikoimassa. Ehkäpä juuri nämä suomalaiset innovaatiot saavat muutettua vaateteollisuuden vähemmän saastuttavammaksi ja omalta osaltaan pysäyttävät ilmastonmuutoksen.

 

Lähteet:

Risto Isomäki, Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen, 2019
https://vihreatvaatteet.com/materiaaliopas/
https://www.hs.fi/talous/art-2000006419259.html?share=d9cbcaee5bb13bfd09c2265f1758aba8
https://www.tekstiiliopettajaliitto.fi/toiminta/lehti/ioncell/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close