Tampere
04 Dec, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Mestari ajattelija



Kirjoittanut: Petteri Kiuru - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Näin teet itsestäsi mestariajattelijan
Lauri Järvilehto
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Miten meidän aivot toimivat? Mitä kupoli tarvitsee? Voiko ajattelua kehittää. Vastauksia löytyy rutkasti Lauri Järvilehdon Tee itsestäsi mestariajattelija (2012) kirjasta. Teoksessa hypätään monessa portaassa metrin korkeudelta aina kymppiin asti siinä, miten voi omaa ajatteluaan parantaa. Kirja ei kuitenkaan käsittele mitään visioimista tai muita niin sanottuja ajattelu menetelmiä menestykseen. Kirja käsittää psykologiasta ja filosofiasta aina viime vuosien neurotieteen läpimurtoihin aivojen toiminnasta ja miten hyödyntää sitä omassa ajattelussa. Kirja käsittää konkreettista oppia aivoista, muistista ja toiminnoista sekä luovuudesta. Kirjasta löytyy myös paljon työkaluja oman ajattelun parantamiseen. Tässä esseessä käyn läpi aivojen toimintaa ja muutaman työkalun mitä itse vien käytäntöön. Haluan olla mestariajattelija.

Pääkopassa sijaitseva kone

Ihmisaivoissa on olemassa kaksi ajatuksen tyyppiä. Siis kaksi. ”Ajatukset ovat prosesseja, mutta jokainen ajatus ei toimi samalla tavoin.” (Järvilehto 2012, 26.) Toinen tyypeistä on skripti ja toinen on skeema. ”Skeema on puolestaan ajatus, joka vaatii aktivoiduttuaan jotain aivotoiminnallesi ulkoista tuottaakseen tuloksen.” (Järvilehto 2012, 27.) Eli skeema on se, joka ennakoi kokemusta ja toimintaa. Missä piilee meidän esi-isälliset vaistomme. Jokin vaara uhkaa, niin ruumiissa tapahtuu tietynlaisia toimintoja ja päinvastoin. Skeemat ovat siis havaintokokemuksia. Ne ohjaavat huomiota kokemuksistasi ympäristöön sekä omassa mielessä. Skeema tyydyttyy vasta kun ympäristö antaa jonkin tuloksen. Esimerkiksi vaara on ohi siellä Amazonin viidakossa. Skripti taas on ajatus, joka ei lähde päästä ennen kuin tulos sille on tuotettu tai se katkeaa toisesta käyntiin lähteneestä skriptistä tai skeemasta. Skripteihin perustuu taidot ja tavat sekä omia aikojaan juolahtavat ajatukset. Esimerkiksi skenaario autolla ajaessa turvavyön käyttö. Autokoulussa opetetaan laittamaan aina turvavyö. Laitat sitä niin kauan kuin tulee uhma, että enhän käytä, kun ei kaveritkaan. Autokoulusta saat ajatukset turvavyön käytöstä ja rupeat käyttämään. Luot silloin siis itsellesi toimintatapaa eli skriptiä. Kun uhmaikä pukkaa ajatuksen, että en käytä. Rupeat luomaan uutta skriptiä, joka korvaa vanhan. Jolloin turvavyön käyttämättä jättämisestä tulee skripti. Silti tiedät faktan, että laissa on määrätty, että autossa pitää käyttää turvavyötä. Näin toimii skriptit. Skriptin ja skeeman ero. ”Voidaan ajatella, että siinä missä skripti on kokonaisvaltainen prosessi, joka tuottaa ennustettavan lopputuloksen, on skeema prosessi, jossa on muuttuja: vasta kun jokin elementti ympäristössäsi tyydyttää skeeman, on seurauksena havainto, oivallus tai muunlainen tunnistettava tulos.” (Järvilehto 2012, 27.) Sanottakoon tähän vielä, että kertaus on opintojen äiti, joka tulee täydestä faktasta. Kun lähdet opettelemaan uutta asiaa, luot itsellesi uusia ajatus skriptejä. Kun kertaat jotakin itsellesi, niin vahvistat niitä skriptejä koko ajan, sekä luot uusia erilaisiin tilanteisiin. Siksi addiktiot ovat niin vaikea selättää. Syvään juurtuneet skriptit ovat niin moneen erilaiseen tilanteeseen ja tunteeseen kytkeytynyt. Esimerkiksi itselläni tupakointi. Jokainen tilanne tai tunne laukaisevat aivoissani skriptin liittyen tupakointiin, ja heti rupeaa tekemään mieli.

Kaksi mieltä

Meillä kaikilla on kaksi mieltä. Tietoinen ja tiedostamaton. Arvatkaa kumpi on isompi? Oikein! Tiedostomaton on aika paljon isompi. Ensin kuitenkin hieman tietoisesta mielestä eli niin sanotusti järjellä ajattelusta. Tietoinen mieli on evolutiivisesti tuore ja lajityypillinen juuri ihmisille. Sen avulla pystymme käsittelemään monimutkaisia ajatuskulkuja, osaamme ajatella matemaattisesti ja loogisesti. Voimme myös muistella menneitä ja kuvitella tulevaa. Tietoinen mieli on todella hyvä, mutta todella rajallinen. Tietoista mieltä rajoittaa työmuisti tai oikeastaan sen koko. Työmuisti rajoittaa sen takia, että se on osapuilleen seitsemän yksikön kokoinen. Eli pystymme kiinnittämään huomiota noin seitsemään asiaan kerrallaan. Anteeksi ranskani, mutta jumalauta seitsemään asiaan kerrallaan! Siinä se on. Jos joku tulee mulle vielä sanomaan, että multitasking on parempi kuin yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen, niin bullshit. Normaalisti käytämme työmuistista vaan kahta tai kolmea yksikköä kerrallaan. Eli multitaskaajilla huutaa pannu kuumana koko ajan. Tiedostamaton mieli taas käsittelee kaikkea ympärillä olevaa, terveyttä, historiaasi ja opittuja asioita, joka tuo niitä työmuistiin, jotta niitä voi järjellä käsitellä. Tietoisen mielen ulkopuolelle jää siis hurjan monimuotoinen ajatusten, tunteiden, muistojen, taitojen ja tietojen kokonaisuus. Siihen ei voi vaikuttaa tietoisesti, mutta voi harjoitella ohjaamaan tietoisia ajatuksia. Tietoinen mieli prosessoi noin 40 bittiä sekunnissa. Tiedostamaton mieli taas mukavat 11,2 miljoonaa bittiä sekunnissa. Siis 280 000 kertaa enemmän kuin tietoinen mieli

Työkaluja

Miten siis voi kehittää ajatteluaan? No monellakin tapaa. Kirjassa esitetään paljon työkaluja millä tavalla voi mitenkin kehittää omaa ajatteluaan. Itse valitsin niistä kaksi tiettyä. Toinen ihan vaan omien ajatusten järjestelyyn ja ajatuksien hallitsemisen kehittämiseen. Toinen taas luovuuden kehittämiseen. Ensimmäinen työkalu tai harjoitus, miten sitä haluaa kutsuakaan menee näin. Hyvin yksinkertaisesti varaa aikaa n. puoli tuntia viikosta pelkälle miettimiselle. Kirjassa neuvotaan, että varaa kuppi vihreää teetä tai vaikka lasi viiniä siihen kaveriksi. Itse päädyin, että olut varmaan käy ihan yhtä hyvin. Sitten pohdi ensin mitä mielessäsi ylipäänsä liikkuu. Viivy aina ajatuksessa ja katso minne se vie sinua. Älä yritä estää tai ohjata ajatuksiasi. Itse päätin, että ajattelu päivä voisi olla perjantai. Johtuen siitä, että viikko on ohi ja haluisi levätä viikonlopun. Niin saisi kaikki koulu, työ ja muut arki asiat pois päästä viikonlopun ajaksi paremmin. Eikä arjessa jäisi mikään harmittamaan viikonlopun yli. Tämä auttaisi myös seuraavaan viikkoon, jos mikään ei harmita edellisestä viikosta jo seuraavana maanantaina.

Kannattaa varata myös muistiinpano välineet, mikäli tulee erittäin mielenkiintoisia ajatuksia ja haluat joskus palata niihin. Toinen työkalu on muistiinpanojen kerääminen. Eikä nyt vaan tarkoiteta sitä, että kun olet jossain luokassa, niin otat muistiinpanoja luennosta. Vaan sitä, että aina kun kuljet missä tahansa tai olet kotona, niin pidä vaikka pientä muistiinpano vihkoa mukana koko ajan. Kerää pienetkin ajatukset siihen mitkä kiinnostavat tai innostavat sinua. Tämä auttaa siihen, että aivot oppivat koko ajan enemmän rikkomaan normaaleja kaavoja mitä olemme tottunut näkemään. Sitähän luovuus on. Osata rikkoa normaaleja kaavoja ja yhdistellä kahdesta eri rikkinäisestä kaavasta yksi uusi. Tämä harjoitus vaatii myös pitkäjänteisyyttä ja avointa mieltä. Luovuus ei tule heti itsestään sieltä, vaan pidemmän ajan jälkeen. Avointa mieltä tarvitsee myös. Pitää olla kiinnostunut, miten kaikki toimii meidän jokapäiväisessä arjessamme ja ympärillä olevissa asioissa. Vain kun oppii tunnistamaan kaavat ja toimintatavat, vain silloin niitä voi ruveta rikkomaan. Kaikki mestariajattelijat maailmassa ovat keränneet muistiinpanoja kaikesta. Thomas Edisoniltakin on löydetty muistiinpanoja yli kymmenentuhatta sivua. Ne olivat kaikki järjesteltyjä, niin että tietystä paikasta löytyi tiettyjä tietoja tai ajatuksia. Joten sinunkin kannattaa ainakin kerran viikkoon järjestellä omat muistiinpanot. Näin niihin on aina helppo palata, kun muistaa jonkun oivalluksensa ja siinä hetkessä sitä tarvitsee johonkin toiseen oivallukseen.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close