Tampere
24 Jan, Sunday
1° C

Proakatemian esseepankki

Menestystä oikeilla toimintatavoilla



Kirjoittanut: Miikka Launiainen - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Minun innostus on kohdistunut viimevuosien ajan ensisijaisesti itseni kehittämiseen ihmisenä kaikin tavoin. Tämä innostus sai huipentuman Toni Lehtimäen pitämässä 2-osaisessa työpajassa 28.11. ja 3.12.2019, jossa oli paljon uusia ajatuksia ja paljon joitain aikaisempia opiskelemiani asioita, jotka saivat tuulta siipien alle tai vahvistusta. Informaatiotulva oli jotain käsin kosketeltavaa koulutuksen ajan, joten oli todella haastavaa saada kaikki info talteen, mutta uskoakseni suurimman osan sain. On koittanut aika laittaa opitut asiat ylös esseen muodossa ja ottaa käytäntöön, vaikka yksi kerrallaan.  Joitain asioita, kuten alitajuntaan vaikuttaminen, omien erikoisvoimien käytäntöön ottaminen ja itsensä palkitseminen.

 

Palkitseminen

 

Tähän on useita tyylejä. Oma käsitykseni itseni palkitsemisesta on sellainen, että kun on päässyt johonkin tavoitteeseen, tai välitavoitteeseen, niin on syytä palkita itsensä esimerkiksi käymällä hampurilaisella tai käymällä elokuvissa. Itsensä palkitseminen on tärkeää, koska silloin tästä tallentuu mieleen positiivinen ajatus skripti ja uusia tavoitteita kohden menee jatkossa motivoituneemmin.

 

Itsensä rankaisu sen sijaan ei ole koulutuksen mukaan hyvä idea. Ajattelen itsekin itsensä rankaisemisesta niin, että se on negatiivisten ajatusten voimistamista, joka ei ole järkevää.

Koulutuksessa puhuttiinkin, että onnistumisia kannattaa jakaa kavereille, heittää niin sanottuja ylävitosia, juhlia yhdessä niin kavereiden kuin itsensäkin onnistumisia.

 

Mikäli kaveri on onnistunut tekemässään asiassaan ja tuntee aitoa iloa tätä kohtaan, niin sen huomaa myös reaktiosta. YouTubessa on opetusvideo ”Active & Constructive Responding”, josta näkee, että miten ihmissuhde menee alaspäin ja miten ylöspäin eri tavalla reagoimalla kaverin onnistumiseen ja toisinpäin. Videon mukaan aktiivinen & rakentava tyyli on ainoa tapa, joka rakentaa ihmissuhdetta paremmaksi.

 

Tässä esimerkkitapauksessa kaveri on saanut itsellensä ylennyksen, miten reagoit?

 

Aktiivinen & rakentava:

Tämä on tosi hyvä juttu. Olen todella ylpeä sinusta ja tiedän, miten tärkeää tämä oli sinulle. Mennään ulos juhlistamaan tätä asiaa!

 

Passiivinen & rakentava:

Tämä oli hyvä uutinen, mutta tunnetila pysyy samana ja ei minkäänlaista muuta reaktiota.

 

Aktiivinen & tuhoisa:

Tämä kuulostaa, että nyt tulee paljon lisää vastuuta. Tähän uuteen ylennykseen sisältyy varmasti lisää stressiä ja enemmän työtunteja. Tähän sisältyy usein jotain negatiivista reagointia esimerkiksi otsan rypistystä.

 

Passiivinen & tuhoisa:

Täydellinen ”ignoraus” ja esimerkiksi puheenaiheen vaihdos. Ei katsekontaktia, kääntyminen pois, jopa huoneesta pois lähteminen

 

Tämä video ”Active & Constructive Responding” -video toi minulle lukuisan määrän eri reaktioita päähäni, joita olen saanut eri asioissa onnistuessani. Olen alkanut tarkastelemaan ympäristöä vieläkin enemmän. Hiljaisuuden ja mietinnän jälkeen olen osannut myös iloita aktiivisesta ja rakentavasta palautteesta, jota sain esimerkiksi eilen 7.12.2019 uudelta salikaveriltani: ”Oot ihan mielettömän hyvä kameran eessä! Puhut tosi luonnollisesti & mukaansa tempaavasti! Video oli loistava ja oot tosi hyvä editoimaan J.”

 

Ympäristövihje

 

Koulutuksessa puhuttiin, että alitajunta on yhtä voimakas, ellei voimakkaampi kuin tämä tilanne missä on juuri tällä hetkellä. Mikäli on asettanut jääkaapin oveen kuvan, jossa on tavoite, jota kohden menee niin alitajunta alkaa tekemään joka päivä työtä sen eteen. Itse olen jo aikaisemminkin laittanut tavoitteeni älypuhelimeni taustakuvaksi, joten näen tavoitteen aina ottaessani puhelimen käteen. En ole varma, että onko sillä väliä, että kuinka usein alitajuntaa ruokkii, mutta olen päässyt jokaiseen tavoitteeseen, jota olen laittanut puhelimeni taustakuvaksi.

Mikään ei ole kuitenkaan mustavalkoista, halunakin tuoda esiin Tiede lehden artikkelin ”vapaa tahto on pelkkä harha”, jonka mukaan alitajuntamme on tehnyt päätöksen jo ennen kuin ajatus on tullut edes tajuntaan.

”Uskomme, että teemme tietoisia päätöksiä, mutta oikeasti aivot päättävät, ennen kuin itse päätät mitään.

Mitä tapahtuu, kun poimit pöydältä kahvikupin? Muodostat ensin aikomuksen, josta lähtee tieto aivojen tekoja suunnitteleville hermosoluille. Nämä lähettävät määräyksen eteenpäin liikehermoille, jotka komentavat käden ja sormien lihaksia. Ne tekevät työtä käskettyä, ja lopulta pitelet kuppia kädessäsi. Eikö niin?”

 

 

Adaptoituminen

 

Minulla oli tavoite kesäksi, että minun täytyy saada 10 000 tilaajaa itselleni YouTubeen. Olen huomaamattani adaptoitunut tähän tilaan ja olen tullut tyytyväiseksi tilaajamäärään, vaikka pitäisi saada tietysti enemmän, että alan tekemään tiliä sosiaalisen median kautta. Minulle tarjottiin yhteistyötä, että olisin saanut mustan nahkarepun kolmea Instagram julkaisua vastaan, mutta haluan rahaa enkä reppuja.

Adaptoituminen nykyhetkeen voi tapahtua, kun pääsee aikaisemmin määriteltyyn tavoitteeseen. Eipä sitä turhaan sanota, että ”kehitys loppuu tyytyväisyyteen”. Ratkaisuksi kehittelinkin uudet tavoitteet eri elämän osa-alueille, joita kohden minulla on motivaatio mennä.

 

Lähteet:

Proakatemia – Toni Lehtimäki 28.11.2019

Active & Constructive Responding. Youtube. Katsottu 8.12.2019. https://youtu.be/MU3y2ApnG7Y

Tiede.fi: https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/vapaa-tahto-pelkka-harha

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close