Täytyy osata tehdä arkipäivässä pieniä oikeita valintoja ja nähdä niiden vaikutus suuremmassa mittakaavassa tulevaisuudessa. Usein juuri tällaisissa tilanteissa tulee valittua se niin sanottu väärä valinta, sillä se on usein helppoa, vaivatonta ja tuntuu siinä hetkessä mukavammalta vaihtoehdolta. Tällaisista valinnoista esimerkkinä voi käyttää vaikkapa tilannetta, jossa tuntee olonsa janoiseksi. On mahdollisuus ottaa jääkaapista jääkylmä Coca-Cola tai juoda hanasta raikasta vettä, toisinaan, jopa aina voi kokis tuntua siinä hetkessä houkuttelevammalta. Myös illalla, kun kello näyttää jo ties mitä, mutta lempisarja jäi juuri mielenkiintoiseen kohtaan, täytyy punnita, meneekö nyt nukkumaan vai jääkö katselemaan vielä yhden jakson ja tuntee huomenna väsymystä koko päivän valvottuaan viime yönä. Pienet valinnat vaikuttavat siinä hetkessä hyvin mitättömiltä, mutta ajan saatossa niillä on suuri merkitys. Tämän voi nähdä konkreettisesti esimerkiksi ruokailutottumusten myötä. Mikäli tekee hyvinkin pieniä oikeita valintoja, voi huomata olonsa paremmaksi ja peilikuvan miellyttävämmäksi, kun taas silloin, kun on syönyt vähän huolimattomasti mitä sattuu, milloin sattuu.

Pienien oikeiden valintojen tekeminen vaikuttaa myös mielialaan. Usein ihminen tietää kyllä, mikä olisi itselleen parhaaksi ja toimii silti päinvastoin. Kun oikeita valintoja jaksaa tietoisesti tehdä toistuvasti, tulee niistä huomaamattaan tapa. On tutkittu, että kun tiettyä toimintoa toistaa 13 kertaa, siitä muodostuu tapa, joka ei enää vaadi tietoista ajattelua tapahtuakseen. Kun mietin itseäni, myös stressitasoni laskee huomattavasti, kun tiedän tehneeni päivän aikana oikeita valintoja. Huomaan tämän esimerkiksi tilanteissa, joissa minulla on tiedossa hoitamattomia asioita, jotka odottavat hoitamistaan. Niissä tilanteissa tuntuisi mukavalta vain jäädä sohvalle makoilemaan ja tehdä jotakin itselleen mieluisaa, vaikka tiedän sen, että siinäkin tapauksessa, että valitsen niin, tunnen jatkuvasti huonoa omaatuntoa siitä, että minun pitäisi nyt olla toisaalla tai tekemässä jotain hyödyllistä. En siis saa niistä valitsemistani ”rennoista hetkistä” kuitenkaan mitään irti, sillä jatkuvasti stressaan hoitamattomia asioita. Järkevämpäähän olisi hoitaa joka tapauksessa hoidettavat asiat saman tien ja vasta sen jälkeen oikaista itsensä, vaikka sitten sinne sohvalle, jolloin sama sohvalla kulutettu aika on oikeasti rentouttavaa ja mielekästä. Samalla voi tuntea olonsa tyyneksi ja olla hyvillä mielin siitä, että sai rästissä olleet hommat hoidettua.

Oma kompastuskiveni tällä hetkellä ovat aamuheräämiset. Olen ennen ollut henkilö, joka ei voinut ymmärtää sitä, että ihmiset torkuttavat aamulla herätystään. Joka tapauksessa uni katkeaa ensimmäisestä herätyksestä ja sitä seuraavat kymmenen minuutin pätkät eivät aiheuta muuta kuin saavat kärttyiselle päälle. Nyt kuitenkin ole itsekin ottanut tämän tavaksi. Torkuttaminen tuntuu siinä hetkessä hyvältä valinnalta, kun lopeta -painikkeen sijaan painaakin torkku -painiketta, mutta kun kello seuraavan kerran soi, voi huomata sen olleen ainoastaan huono valinta. Tällöin tuntee herätyksen aiheuttaman epämiellyttävän tunteen toistamiseen tai jopa useammin, mikäli torkutusta on tapana jatkaa useammin kuin kerran. Usein torkutus vielä johtaa siihen, että aika täytyy nipistää muista aamutoimista ja saattaa olla, että siinä vaiheessa, kun ulko-ovesta ulos astuu, on jo 15 minuuttia myöhässä aikataulustaan. Lisäksi aamupala saattaa jäädä syömättä ja kaapista päälle löytyvät kiireessä juuri ne vaatteet, jotka tänään eivät istu ollenkaan tai tuntuvat muuten vain epämiellyttäviltä. Niinpä torkutus ei ole ainakaan se minun juttuni ja nyt aionkin tietoisesti ryhtyä muuttamaan opittua tapaani siihen aiemmin minulle tapana olleeseen, jolloin nousen sängystä heti, kun kello ensimmäisen kerran soi, jolloin olen itseasiassa huomattavasti virkeämpi ja hyväntuulisempi koko päivän hoidettuani aamutoimeni juuri niin kuin alun perinkin olin suunnitellut.

Kun pienistä oikeista valinnoista tulee arkipäivää, on niistä hyvä myöskin pitää kiinni ja välillä muistuttaa itseään siitä, mihin kaikkeen juuri ne pienet oikeat valinnat vaikuttavat ja parantavat elämänlaatuasi. Pikkuhiljaa, kun pieniin yksityiskohtiin on alkanut kiinnittää huomiota aiempaa tarkemmin, voi tätä kykyä käyttää hyväkseen hyvin monella eri elämän osa-alueella. Pienet oikeat valinnat auttavat esimerkiksi tavoitteiden saavuttamisessa. Ensiksi kuitenkin täytyy asettaa itselleen tavoite ja sitten lähteä pyrkimään kohti sitä. Kun matkan varrella on valmis tekemään runsaasti niitä valintoja, jotka vievät kohti päämäärää, voi olla varma, että jossain vaiheessa sen myös saavuttaa. Bertrand Larssen kuvaa näitä tavoitteidensa saavuttajia, menestyjiä seuraavalla tavalla: ” Erittäin hyvin menestyvät ihmiset osaavat kiinnittää huomioita pieniin yksityiskohtiin. He ovat omaksuneet hyviä ja oikeita tapoja siinä missä useimmilla tavat ovat huonoja ja vääriä, ja he ovat taitavampia tekemään pieniä, oikeita valintoja arkielämässään.” Niinhän se todellisuudessa menee. Lahjakkuus ei ratkaise. Valinnat ratkaisevat. Jos ajatellaan vaikkapa huippu-urheilijaa. En ainakaan itse ole kuullut yhdestäkään maailman huipulla urheilevasta tähdestä, joka olisi saavuttanut menestyksensä vähemmällä työmäärällä tai panostuksella kuin joku toinen. Huippu-urheilu kuten liike-elämäkin on hyvin pitkälti kiinni omasta asenteesta sekä siitä, millaisia uhrauksia, millaisia valintoja on valmis tekemään. Onko valmis luopumaan, lähes tulkoon kaikesta muusta siksi, että voi harjoitella tuhansia ja taas tuhansia tunteja tullakseen maailman parhaaksi lajissaan. Kuten Bertrand Larssenkin kirjassaan sanoo, kuka tahansa voi oppia minkä taidon tahansa, kunhan sitä harjoittelee riittävästi. Malcolm Gladwell on sanonut, jos kuka tahansa normaali ihminen harjoittelee jotakin taitoa 10 000 tuntia, hän pääsee tässä taidossa maailman huipulle.

Harjoittelu ei aina näy ulospäin, eikä kenestäkään ympärillä olevasta ihmisestä osaa lukea tämän taustoja ja kokemuksia pelkän silmäilyn avulla. Siitä johtuen mielikuva kustakin henkilöstä luodaan ensi silmäyksellä täysin näköhavaintoon perustuen. Mahdollisesti vaikuttavana tekijänä voi olla myös ääni, mikäli voi kuulla henkilön puhuvan, mutta pääasiassa profiili rakennetaan ulkoisten tekijöiden, kuten vaatteiden ja hiusten perusteella. Siksi olisikin erittäin tärkeää alasta riippuen viestittää ulkoisella olemuksellaan sitä, mitä todella haluaa olla. Bertrand Larssen sanoo tämän hyvin ytimekkäästi kirjassaan: ”Näytä sellaiselta joka haluat olla”. Tämä pitää täysin paikkaansa. Pukeutuminen ja muu ulkoiseen olemukseen vaikuttava kuten hiustyyli vaikuttavat niin moneen asiaan. Pukeutuminen vaikuttaa jopa omaan mielentilaan, tapaan liikkua sekä kommunikoida. Mikäli aamulla pukee päällensä siistit ja ryhdikkäät vaatteet, vaikka sellaiset, jotka normaalisti pukisi työhaastatteluun, on automaattista, että silloin koko olemus on huomattavasti ryhdikkäämpi. Siististi pukeutuneena liikkuminen on ryhdikkäämpää, ryhti on parempi, ääni on selkeämpi ja olemus kokonaisuudessaan on skarpimpi. Myös asioiden hoitaminen on hyvin pukeutuneena tehokkaampaa kuin silloin, kun pukeutuu verkkareihin ja collegepaitaan ja lojuu kahvikupin kanssa kahvihuoneen kulmassa saamatta mitään aikaiseksi. Tehokkuutta työpäivään voi luoda siis jo pelkällä pukeutumisellaan.

Itse ainakin pyrin tästedes kiinnittämään huomiota pukeutumiseeni, jo pelkästään siksi, että viestin hyvin pukeutuneena olevani ammattimainen tai ainakin ammattimaisempi kuin silloin, kun laahustan käytäviä pitkin verkkarit ja villasukat jalassa hieman vielä unihiekkaa silmissäni. Myös muut pienet asiat, jotka sisältyvät ihan tavallisiin arkipäiviini saavat nyt enemmän huomiota. Pyrin myös tietoisesti tekemään parempia, ihan pieniäkin valintoja, jotka eivät siinä hetkessä vaadi ponnisteluja, mutta jotka ajan saatossa varmasti vaikuttavat kokonaisuuteen positiivisesti. Voin siis lämpimästi suositella kyseistä kirjaa luettavaksi ihan jokaiselle. Sen myötä saa uutta perspektiiviä moniin asioihin, vaikka ne eivät samalla tavalla kolahtaisikaan kuin minuun.

Mahdoton on suuri sana. Sitä käyttävät pienet miehet, jotka mieluummin elävät siinä maailmassa johon ovat syntyneet kuin yrittävät muuttaa sitä. Mahdoton ei ole tosiasia vaan asenne. Mahdoton ei ole toteamus vaan haaste. Mahdoton on mahdollisuus. Mahdoton on väliaikaista. Mahdoton ei ole mitään.

• Muhammad Ali