Megatrendien maailma

Eräänä paja-aiheenamme oli trendit. Aiheena se on äärimmäisen mielenkiintoinen, sillä trendit liittyvät pitkälti siihen, mitä tulevaisuus tuo minkäkin asian saralla eteemme. Trendit ovat saman aikaisesti peilaamista menneeseen ja katsetta tulevaan. Itselleni sana trendi herättää ensimmäisenä aatteen muodista. Milloin permanentti ja korkeavyötäröiset farkut olivat muotia; silloin kun se oli trendikästä. Trendit liittyvät kuitenkin kaikkeen ympärillämme tapahtuvaan, oli kyse toimintatavoista, kulttuurista, vapaa-ajasta, harrastuksista, ruuasta tai vaikkapa liikunnasta. Tulossa huomenna on äärimmäisen laaja-alainen ja muotoinen kirja, josta voisi kirjoittaa loputtomiin. Poimin tähän esseeseen muutamia asioita, jotka itseäni kiinnostavat.

Elina Hiltunen kuvailee kirjassaan Tulossa huomenna, että tulevaisuuden ennakointi on faktojen ja mielikuvituksen yhdistelmä. Tulevaisuuden tekeminen taas on hänen mielestään nykypäivän faktojen tunnistamista, visio paremmasta tulevaisuudesta, tahtotilasta ja toiminnasta. Tulossa huomenna -kirjaa lukiessani tuntui hassulta pohtia, mitä kaikkea tulevaisuudesta voikaan ajatella. Tämän päivän faktat (karkeasti) vanhenevat sillä sekunnilla, kun ne julkaistaan joko kirjana, artikkelina nettiin tai muulla tavalla muiden nähtäväksi. Isaac Newtonin omena siis tuskin tulee koskaan putoamaan ylöspäin, mutta kuitenkin. Megatrendit ovat tiivistetysti tämän päivän faktoihin pohjautuvia valveutuneita ajatuksia tai jopa skenaarioita tulevaisuudesta. Se, mitä historiassa on opittu ja tieto, jota tutkimukset jatkuvasti tuottavat, luovat pohjan megatrendeille. Megatrendit eivät mene nopeasti ohi. Ne eroavat ”tavallisista” trendeistä siten, että niiden suuntaa on vaikea muuttaa; pienet purot voi kengän syrjällä ohjata moniin eri suuntiin, mutta kosken ohjailu haluttuun paikkaan vaatiikin jo melkoisesti järeämpiä työkaluja. Se ei siis ole mahdotonta, mutta se vie todennäköisesti aikaa, vaivaa ja rahaa. Ilmastonmuutos ja ekologisuus on ehkä yksi tunnetuimpia megatrendejä globaalisti tällä hetkellä. Yhteiskunnalliset, teknologiset, taloudelliset ja poliittiset muutokset muodostuvat usein hitaasti, mutta sitten kun ne tapahtuvat, ne vaikuttavat elämiimme John Naisbitt:n mukaan seitsemästä kymmeneen vuotta, ellei pidempään. Ilmastonmuutos olisi mielestäni yksi esimerkki tästä ja Hiltunen listaakin sen ensimmäiseksi omalla megatrendi -listallaan. Megatrendi voi tietysti kääntyä myös äkillisesti ja Hiltunen kertoo tällaista ilmiötä kutsuttavan nimellä villi kortti. Yellowstonen kansallispuiston alla majailevaa supertulivuorta voidaan pitää tällaisena villinä korttina ja jos se päättäisi purkautua, meidän ei tarvitsisi enää murehtia ilmastonmuutoksesta tai mahdollisesti enää yhtään mistään.

Yritysten tulee ottaa huomioon paitsi paikalliset trendit myös globaalit megatrendit. Ainoastaan oman toimialan trendien tarkkailu ei pitkässä juoksussa auta yritystä menestymään. Hyvin pelkistetty esimerkki: ravintola-alan trendien seuraaminen voi hetkellisesti olla oiva buusti bisnekselle, mutta mikäli unohdetaan muut trendit (esimerkiksi se ilmastonmuutos ja ekologisuus) voi olla, että kilpailijat vievät asiakkaat ekologisten valintojensa ansiosta. Ihmisten siirtyminen maalta kaupunkeihin on jo pidemmän aikaa ollut kiihtyvä megatrendi. Yritysten kannalta kaupungistuminen tulee vaatimaan uudenlaisia palveluita, nopeampaa reagointia muuttuviin markkinoihin, suurempaa kilpailua ja erottautumiskykyä. Arvioiden mukaan 68 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa vuonna 2050. Kaupungistumisen tulevaisuutta ovat megakaupungit (=yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupungit). Niitä on maailmassa tällä hetkellä 32 kappaletta ja määrän on ennakoitu kasvavan yli kymmenellä vuoteen 2050 mennessä. On myös arvioitu, että puoliakaan sellaisista alueista, jotka tulevat olemaan kaupunkeja vuonna 2050, ei ole vielä edes rakennettu. Mielenkiintoinen vertailukohta on mielestäni väestön asumistiheys. Bangladeshin Dhaka on maailman tiheimmin asuttu kaupunki; 44 000 ihmistä neliökilometrillä. Helsingissä vastaava luku oli vuonna 2016 noin 2900 ihmistä neliökilometrillä.

Kaupungistuminen tuo mukanaan paljon uhkia ja mahdollisuuksia. Megatrendeistä puhuttaessa kaupungistuminen pitää paikkansa listalla vielä pitkään. Suurin vauhti megakaupunkien syntymiseen on ennustettu sijoittuvan Afrikkaan, Kiinaan ja Etelä-Aasiaan. Ajatusmalli ”kaikki vaikuttaa kaikkeen” sopii kaupungistumiseen oikein hyvin, sillä resurssit, materiaalit, päästöt, työvoima, tasa-arvo, teknologia ja monet monet muut asiat nivoutuvat yhteen. Riittääkö maailmassa betoni ja hiekka? Keksitäänkö uusia tapoja varastoida ja tuottaa energiaa? Kuinka nopeasti? Millaista ihmisten liikkuminen on tulevaisuudessa? Tuleeko kaupunkeihin nollapäästö-rajoitukset? Rakentamisen kehitys on ollut historian aikana huimaa. Historiaa tarkastellessa voidaan huomata, että Euroopassa, teollisuuden synnyinsijoilla rakennukset ovat suurimmilta osin matalia, laajalle alueelle levittyneitä kaupunkeja. Ennen vanhaan kun ei osattu rakentaa pilvenpiirtäjiä, joten levittäytyminen laajalle alueelle oli luonnollisesti ainoa vaihtoehto. Megakaupungit muodostuvatkin siis todennäköisimmin useista pilvenpiirtäjistä ja korkeista rakennuksista. Tämä mahdollistaa suuremman määrän ihmisiä pienemmälle alueelle. Tämä taas mahdollistaa logistisen ja liikkumisen suunnittelun entistä tehokkaammaksi mm. metrojen, bussien ja muiden kulkuvälineiden osalta. Yksityisautoilu tulee täten olemaan megakaupungeissa mitä ilmeisimmin hyvin vähäistä. Afrikka, Kiina ja Etelä-Aasia ovat tästä syystä ennusteiden mukaan otollisia paikkoja megakaupunkien kehittymiseen; miksi Euroopassa haluttaisiin purkaa vanhat rakennukset ja lyödä pilvenpiirtäjiä tilalle? Ei miksikään. Tätä tukee myös väestörakenteen ja syntyvyyden muutokset globaalisti. Euroopassa syntyvyys on lähes kolme kertaa pienempi kuin esimerkiksi Afrikassa. Asumisen tarpeet ovat siis pääteltävissä melko selvästi.

Mitä jos ilmastonmuutosta ei voida estää? Muuttaako ihminen Marsiin? Millainen rooli avaruudella tulee olemaan ihmiskunnalle? Mitä jos Yellowstone purkautuu? Tulevaisuus on samalla jännittävän innostavaa ja pelottavaa. Suurilta osin voimme vaikuttaa siihen kuitenkin itse. Ihan jokainen meistä.

Yellowstonen purkautumis-skenaario: https://www.youtube.com/watch?v=RqrrWejHHeI&t=607s

LÄHTEET:

Hiltunen, E. 2019. Tulossa huomenna – Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme. Docendo.

Dufva, M., Solovjew-Wartiovaara, A., Vataja, K. 2020. Vuoden 2021 puheenaiheet ja mahdollisuudet. Sitra.
Luettu 8. lokakuuta 2021. https://www.sitra.fi/blogit/vuoden-2021-puheenaiheet-ja-mahdollisuudet/