Tampere
04 Aug, Wednesday
9° C

Proakatemian esseepankki

Medici-ilmiö



Kirjoittanut: Siiri Hyytinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Medici-ilmiö
Frans Johansson
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Parhaat innovaatiot syntyvät eri alojen ja kulttuurien ihmisiä yhdistämällä saman ongelman äärelle. Näin väitetään Frans Johanssonin (2005) teoksessa. Johanssonin mukaan alojen ja kulttuurien välimaastoissa on paljon mahdollisuuksia yhdistellä erilaisia jo olemassa olevia konsepteja uusiksi ideoiksi.  Kirjassa tätä ilmiötä nimitetään Medici-ilmiöksi, joka juontaa juurensa jopa 1400-luvun Italiaan asti. Medicit olivat rikas pankkiirisuku Firenzessä, joka rahoitti monia eri alan taitureita. Rahoituksen seurauksena Firenzeen rantaantui laaja joukko eri alojen asiantuntijoita ja ollessaan samassa paikassa ja tilanteessa mahdollistui heille lukuisia kohtaamisia, joissa he pääsivät jakamaan osaamistaan ja asiantuntijuuttaan toisilleen. Näiden kohtaamisien ansiosta he saivat lyötyä viisaat päänsä yhteen ja synnytettyä uusia innovatiivisia ja monialaisia ideoita maailmaan. Yhä tänä päivänäkin näiden ideoiden vaikutukset näkyvät maailmassamme. (Johansson, 2005, 17-20.) 

 

Ilman luovuutta ja innovatiivisuutta ei mitään ideoita olisi syntynyt tähän maailmaan. Mitä luovuus ja innovatiivisuus todella ovat ja mistä ne koostuvat? Luovuus ja innovatiivisuus niputetaan usein yhteen tai vähintään mielletään samaan lauseeseen kuuluviksi palasiksi. Sana luova käsittää sisälleen jotain uutta ja arvokasta kun taas innovatiivisuus tarkoittaa jonkin luovan idean konkreettista toteuttamista. Pelkkä uusi idea tai ajatus ei tee jostain asiasta luovaa, vaan sen täytyy lisäksi olla arvokas ja tuottaa jotain uudenlaista hyötyä. Yksilöt eivät pysty yksin tehdä jostain asiasta luovaa tai innovatiivista, sillä loppu viimein yhteisöt ja ihmiset päättävät, mikä idea on oikeasti luova ja innovatiivinen. Uusia ajatuksia ja asioita verrataan aina yhteisön normeihin ja sen mukaan päätetään, onko uusi idea edes kelpo, saati sitten luova tai innovatiivinen. (Johansson, 2005, 30-33.) 

 

Kuten aikaisemmin mainittiin, parhaat ideat syntyvät alojen välimaastossa. Nämä erilaiset alat voivat olla kulttuurillisia, ammattikeskeisiä, harrastuksiin liittyviä tai vaikka alueellinen ala. Jokainen ihminen voi kuulua useampaankin eri alaan ja näin ollen tietää omista aloistaan paljon eri käsitteitä (Johansson, 2005, 33). Kun halutaan synnyttää uusia luovia ja innovatiivisia ideoita on tärkeää, että eri alojen ihmiset osaavat yhdistellä omien alojensa käsitteitä toisiinsa. Pelkästään tällä tavalla on mahdollista synnyttää välimaastoideoita, jotka voivat menestyä. Ilman käsitteiden yhdistämistä ideat jäävät vain niin sanotuiksi määräsuuntaisiksi ideoiksi, jolloin ne eivät pysty hyödyntämään täyttä potentiaaliaan ja jäävät helposti lyhyiksi kanan lennoiksi (Johansson, 2005, 34)Toisin sanoen jokaisen oman alan asiantuntijan tulisi tunnistaa oma kenttänsä ja siihen liittyvät keskeiset käsitteet niin hyvin, että hän pystyy selittämään ne yksinkertaisesti myös alasta tietämättömälle henkilölle. Ainoastaan tällä tavalla voidaan saada optimaalisesti toimiva alojen välimaasto.  

 

Meillä akatemialla aloittavien opiskelijoiden joukko on hyvin heterogeeninen, sillä jokainen tulee hyvin erityyppisellä koulutus- ja työtaustalla. Lähtötilanne alojen välimaaston löytymiseen on siis melko optimaalinen. Näen, että suurimmaksi haasteeksi tulee henkilöiden epävarmuus ja osittain myös tietämättömyys omasta asiantuntijuudestaan, mikä jättää monesti tiedon vaillinaiseksi, kun käsitteitä ei pystytä yhdistämään tarpeeksi hyvin yhteiseen käyttöön. Tämä haaste konkretisoituu erityisesti koulun ensimmäisinä vuosina, kun tiimit jaetaan ja ihmiset eivät tunne toisiaan vielä tarpeeksi hyvin. Olen huomannut kuitenkin, että koulupolkumme varrella moni tiimistämme on löytänyt omaa asiantuntijuussuuntaansa jo huomattavasti selkeämmäksi, mikä itsessään lisää henkilöiden itsevarmuutta omasta osaamisestaan. Haluan nostaa hyväksi esimerkiksi tiimimme jäsenen Aaron Siljanderin. Hän on koulutaipaleemme aikana selvästi kehittynyt markkinoinnin asiantuntijaksi, mikä ilmenee hänen erinomaisesta tavastaan kertoa markkinoinnin keskeisimmät käsitteet erittäin yksinkertaisesti myös meille muille, jotka emme ole niin perehtyneitä markkinointiin. Omalla toiminnallaan Aaron tekee meidän tiimimme alojen välimaaston optimaalisemmaksi ja näin ollen uusien ideoiden ja innovaatioiden otollisemman syntymisen. Tiimissämme on kuitenkin 19 jäsentä, mikä on huikea potentiaali, mikäli kaikki saavat tuotua parhaimman osaamisensa ja asiantuntijuutensa yksinkertaisesti esille koko tiimille. 

 

Tiimillämme on lähdössä joulun jälkeen viimeinen vuosi käyntiin ennen valmistumista. Sen takia näen erittäin tärkeäksi, että jokainen meistä yksilönä ja muiden tuella pyrkii kehittämään omaa asiantuntijuuttaan entistä paremmaksi ja pyrkii vielä paremmin tuomaan sitä esiin koko tiimille. Ennen valmistumistamme meillä on edessämme vielä 24H-loppunäyttötyö, jossa tarvitaan paljon innovointia sekä luovuutta. Tästä syystä on tärkeää, että saamme löydettyä optimaalisen alojen välimaaston jo ennen loppunäyttötyötä, jotta saamme parhaan mahdollisen tuloksen siitä.  

 

 

Lähteet:  

 

Johansson, F. 2005. Medici-ilmiö. Huippuoivalluksia alojen välimaastossa. Talentum. Helsinki. 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close