Tampere
21 Jan, Thursday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Me työyhteisönä



Kirjoittanut: Iida Koskinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Me työyhteisönä

 

Johdanto

Työyhteisö vaikuttaa paljon niin avoimuuteen, luottamukseen kuin motivaatioon työskennellä organisaatiossa. Tässä esseessä käsittelemme Lemppareiden työyhteisöä, sen kulttuuria ja tapoja, viestintää ja ilmapiiriä. Houkutteleva työyhteisö kuulostaa hieman hämmentävältä ehkä jopa korulauseeltakin. Kun termiä lähdetään purkamaan, löytyy sille kuitenkin selviä raameja, jotka luovat meidän mielestämme houkuttelevan työyhteisön.

Houkutteleva työyhteisö on sosiaalisesti vastuullinen, tavoitteellinen ja motivoitunut. Työyhteisön sosiaalinen vastuullisuus näkyy jatkuvasti arjessa ja onnistuessaan se on hyvää yhteishenkeä, avun antoa ja yhteen hiileen puhaltamista, joka heijastuu myös yrityksen ulkopuolelle esimerkiksi asiakkaille. Työntekijöistä huokuu työn teon mielekkyys ja he viihtyvät töissä, vaikka työ olisikin paikoin haastavaa. Houkuttelevuus syntyy myös tavoitteellisuudesta, joka heijastuu voimakkaana päämäärätietoisuutena keskittyen tulevaisuuteen. Yritys katsoo koko ajan pitkälle tulevaan ja toimii yhdessä kohti tavoitteita, hyödyntäen sidosryhmiään ja pitämällä huolta asiakkaistaan. Houkuttelevuus on siis kokonaisvaltaista hyvinvointia, jossa työntekijöiden keskinäinen kunnioitus, strategisten sidosryhmien ylläpito ja asiakkaan tarpeet, otetaan huomioon. (Virtanen 2005, 12-14).

 

Palaverikäytännöt

Hyvä palaveri on sellainen, josta jokaiselle osallistuneelle jää olo, ettei se ole ollut ajanhukkaa. Oli palaveri sitten livenä tai etänä, se vaatii suunnittelua, roolitusta sekä tarkan palaverin tarkoituksen. Kun palaveri on suunniteltu kunnolla, se ei vie turhaa aikaa kenenkään työnteolta. Lisäksi jokaisen osallistujan tulee tietää, mikä asia on merkityksellinen kertoa juuri kyseisessä palaverissa ja missä tilanteessa. Lisäksi osallistujien on tärkeä tietää, mitä heiltä odotetaan palaverissa, oli se sitten mielipiteitä, esitystä tai vain kuuntelemista. Roolitus on siis tärkeä tehdä selväksi, koska palaverit ovat paikoin erilaisia eivätkä noudata aina samaa kaavaa. Jokaisen osallistujan on tärkeä tuntea olonsa merkitykselliseksi palaverin tarkoituksen kannalta. (Kaksonen 2017)

Meidän palaverikäytäntömme ovat jatkuvan kehityksen alla. Vaikka meillä on viikon alussa ja lopussa säännölliset palaveriajat, välillä projektin parissa on niin kiire, että huomaamme ettemme ole kerenneet käymään kaikkia asioita läpi palavereissamme. Palavereissamme voisi olla selkeämmät tavoitteet, mikä selkeyttäisi ja helpottaisi joustavaa työskentelyämme. Hyvää palavereissamme ovat, että jokainen meistä on valmis tekemään aikaa sen eteen, että pääsee jokaiseen pikapalaveriinkin yllättäen. Soittelemme pikapalavereita välillä määräämättömin palaveriajoin, iltaisinkin, jos päivän aikana on tapahtunut jotain tai on asioita, joista haluamme mahdollisimman pian tiedottaa toisiamme. Palavereissamme olemme kokeneet hyväksi käytännöksi asioiden esittämisen presentaatioin palaverien ohelle. Ne selkeyttävät ja havainnollistavat läpikäytävät asiat hyvin ja rajaavat myös keskustelua, jotta se ei mene sivuraiteille.

 

Viestintä

Toimivan viestinnän yksi kulmakivistä ja päätarkoituksista on tiedottaminen organisaatiossa. Sisäisellä viestinnällä on kuitenkin muitakin funktioita kuin tiedottaminen. Se on vuorovaikutusta. Sillä rakennetaan yhteishenkeä. Se tekee yhteisistä asioista yhteisiä. (Recommended Finland, 2016).

Kun viestintä on toimivaa organisaation sisällä, se luo positiivista ilmapiiriä ja rakentaa organisaation yhteisiä päämääriä ja kulttuuria eteenpäin. Asioista puhuminen organisaation sisällä ilman ihmisten arvoasteikoita luo yhteenkuuluvuuden ja jakamisen tunnetta. Organisaation asiat alkavat tuntua omaksuttavilta ja tärkeiltä. Tiedottamisessa tärkeää on myös tuoda esille asioiden näkökantoja ja avata keskusteluita erilaisista päätöksistä ja suhtautumisista.

Sisäisen viestinnän onnistuminen sitouttaa, motivoi ja tuo organisaatioiden jäsenistä parhaat kyvyt esille. Ulospäin hyvä ja toimiva sisäinen viestintä näkyy esimerkiksi laadukkaampina tuotteina ja palveluina, parempana asiakaskokemuksena asiakkaalle. Sisäisesti organisaation jäsen kokee olevansa asioista perillä ja voi keskittyä ydintehtäväänsä. Tiedonkulku ja asioiden kuuleminen lisäävät luottamusta, yhteishenki vahvistuu ja vaihtuvuus vähenee. Työn teko tuntuu mielekkäämmältä, kun organisaation yhteinen päämäärä on tuttu. Sisäinen viestintä myös mahdollistaa liiketoiminnallisten ja mielikuvallisten tavoitteiden saavuttamisen. (Recommended Finland, 2016).

Organisaation sisäistä tiedonkulkua ja samalla yhteishenkeä voidaan parantaa helpoillakin asioilla. Ensiksi kartoitetaan nykytila, osallistutetaan kattava määrä tai koko organisaatio, määritellään kehitysteemat ja lopuksi toteutetaan suunnitelma. Viestinnän parantamisen hoitamisessa on tärkeää ottaa osalliseksi ne kaikki, joita muutokset koskevat ja tiedottaa asioista hyvissä ajoin. Kehittämiseksi kuunnellaan, miten muutokset purevat ihmisiin ja kehitetään sitä kautta niitä edelleen.

Koemme, että meidän viestintämme on hyvällä mallilla ja olemme kehittyneet projektin alkuajoista huimasti. Kehitystä meillä on tapahtunut erityisesti suoraan puhumisessa, kun ilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi ja olemme joutuneet käsittelemään vaikeitakin asioita, esimerkiksi kun yksi tiimiläinen vaihtoi toiseen tiimiin ja työkuormat ovat uuvuttaneet tiukan aikataulun johdosta. Koemme, että viestinnän kanavat ovat selkeytyneet, ja olemme sopineet erikseen työ- ja vapaa-ajan kanavista sekä keskustelleet millaisia asioita tiedotetaan missäkin kanavissa.

Tiedon jakaminen meidän tiimissämme on ollut kohtuullisen hyvää ja sen tärkeys on noussut mitä pidemmälle kevättä olemme menneet. Haasteita on kuitenkin löytynyt tiedonjakamisessa erityisesti sähköpostiketjujen esiintuomisessa ulkoisista viestintäketjuista. Tiedonjakaminen tiimin sisällä henkilöltä henkilölle on ollut erittäin korkealaatuista ja tiimimme roolien mukaisesti viestintä on ollut tehokasta. Tunnemme, että voimme tiedottaa asioista helposti ja nopeasti. Ketterämpää viestintää käymme eri vastuuroolitusten välillä esimerkiksi markkinoinnin ja brändin välillä.

Työmoraali

Mitä on hyvä työmoraali? Kysymykseen on varmasti monia vastauksia ja eri ihmiset mieltävät työmoraalin eri tavoilla. Hyvän työmoraalin omaava ihminen on luotettava ja nöyrä työssään, sekä uskaltaa ottaa vastuuta eri tehtävistä. Hän hoitaa työtehtävät ajallaan ja huolellisesti, eikä koita luistaa niistä. Myös itselle haastavilta tai epämiellyttävät tuntuvat tehtävät hoidetaan kunnialla loppuun. Työlle ei täydy kokonaan omistautua, mutta ei siitä pidä myöskään jatkuvasti valittaa, siksi koemme, että hyvään työmoraaliin kuuluu omasta työstään pitäminen. Jonkun mielestä hyvän työmoraalin omaava ihminen ei esimerkiksi ikinä jää sairaslomalle. Me koemme, että sairasloman ottaminen ei poista hyvää työmoraalia, jos organisoi hoidettavat tehtävät eteenpäin ja tekee kaiken ajallaan.

Vaikka meistä jokainen on tiennyt omaavansa korkean työmoraalin ja olemme puhuneet työmoraaliemme vaikutuksista työyhteisöömme, olemme myös käytännössä päässeet näkemään sen. Korkeasta työmoraalista kertoo esimerkiksi, kun päätimme ottaa Bauhaussista muutamille viikoille työtä, jotta saamme kerättyä kassaa yhdessä yhteiseen käyttöön. Työt olivat laadulla tehtyjä, meitä kehuttiin usein, olimme yleensä aina etuajassa hommissa ja meitä toppuuteltiinkin pitämään enemmän pikkutaukoja ja huhkimaan vähemmän.

Uskomme vahvasti, että oman hyvän työmoraalimme takana yksi suuri tekijä on se, että meillä kaikilla on tässä projektissa yhteinen päämäärä. Sen takia on helpompi työskennellä. Työmoraalin huomaamme esimerkiksi siitä, että hommat hoidetaan, oli sitten yö tai päivä. Tietenkin tällä on myös käänteinen puoli, joka saa meidät välillä ylikuormittumaan. Lisäksi jokaisella on halu oppia uutta. Työmoraaliamme lisää myös se, että saamme itse vaikuttaa tekemiseemme ja se kehittää meitä koko ajan.

Ilmapiiri

Työilmapiiri on yksi tärkeimmistä tekijöistä yksilöiden työhyvinvoinnin sekä motivaation kannalta. Yksilöiden motivaatio kasvaa, kun he kokevat voivansa olla avoimia sekä toisinpäin. Kun työilmapiiri on hyvä ja avoin, jokaisen tulisi tuntea itsensä kuulluksi. Hyvään työilmapiiriin kuuluu luottamus, muiden arvostus ja kunnioitus, palaute/kiitos kulttuuri sekä huumori. Hyvän työilmapiirin luominen on tiimin jokaisen yksilön vastuulla.

Hyvään työilmapiiriin kuuluu myös positiivinen ryhmäpaine, toisten tsemppaaminen sekä auttaminen. Motivaatiota työhön lisää muiden antama tuki taustalla. Lisäksi muita on tärkeä auttaa hankalissa työtehtävissä, asioiden alkuun pääsemisessä sekä työtaakan keventämisessä, jos itsellä on ylimääräistä aikaa.

Me koemme, että työilmapiirimme on todella hyvä. Meistä jokainen saa olla juuri sellainen kuin haluaa. On ihan hyväksyttävää, että meillä jokaisella on välillä huonoja päiviä ja muut kannustavat niistä ylöspäin. Työilmapiirimme avaintekijä on huumori, joka tekee jokaisesta työpäivästämme nautinnollisemman. Meistä jokainen on samalla viivalla, joten jokaista yksilöä kuunnellaan ja jokainen yksilö saa vaikuttaa päätöksiimme. Kenenkään ei tarvitse miettiä, uskaltaako tuoda omaa näkemystään esille. Olemme valmiita auttamaan ja tsemppaamaan toisiamme jokaisessa tilanteessa. Palaute, sekä suoraa puhuminen on kohentanut työilmapiiriämme. Kun uskallamme kertoa tuntemuksistamme avoimesti, saamme asiat selvitettyä ja jatkamme eteenpäin entistä vahvempina. Meistä jokainen on kehittynyt puolen vuoden sisällä hurjasti suoraa puhumisessa ja palautteen annossa, mutta nämä ovat yhä kehityskohteitamme. Voisimme järjestää enemmän aikaa palautteenannolle, jotta pystyisimme kehittymään niin yksilöinä kuin myös tiiminä. Usein palautteenanto tapahtuu työn ohella, eikä aikaa jää pohdinnalle. Osaamme kehua toisten työn jälkeä, mutta kiitosta työpanoksesta ja kehuja ei voi ikinä olla liikaa. Kiitos unohtuu liian usein työkiireessä ja siihen meidän täytyy tehdä muutos. Yleisesti ottaen koemme työilmapiirimme sellaiseksi, että jokaisen yksilön on hyvä työskennellä meidän tiimissämme ja otamme avoimin mielin jokaisen vastaan.

Lopetus

Koemme, että työyhteisömme on hyvällä mallilla. Vaikka kehitettävääkin löytyy, olemme saaneet asiat aina hoidettua ja pitäneet kiinni yhteisestä päämäärästämme. Tiedotamme toisiamme, motivaatiomme on korkea ja yhteishenkemme on meille kaikille tärkeää. Suurimmiksi haasteiksi koemme tällä hetkellä tiedon jakamisen, palautteenannon sekä jatkuvan kiireen tunnun, eli aikataulutuksen. Haasteet eivät kuitenkaan estä meitä lähenemästä päämääräämme, vaan ne ovat jatkuvan kehityksen alla ja aiomme tehdä niistä voimavarojamme. Suurimmat voimavaramme ovat huumori, yhteenkuuluvuus sekä jaettu yhteinen visio. Meistä jokaisella on motivaatiota työskennellä visiomme eteen ja kehittää työyhteisöämme jatkuvasti.

 

 

Kirjoittajat:

Aune Lampinen, Iida Koskinen ja Säde Konttinen

 

 

Lähteet:

Virtanen, P. 2005. Houkutteleva työyhteisö. Helsinki: Edita.

Tiina Kaksonen. 2017. Vaadi ja Rakenna parempia palavereja. Työterveyslaitos. (https://www.ttl.fi/tyopiste/vaadi-ja-rakenna-parempia-palavereja/)

Eeva Kekäläinen. 2016. Sisäinen viestiä sitouttaa, motivoi ja tuo tuloksia. Recommended Finland. (https://www.reco.fi/sisainen-viestinta-sitouttaa-motivoi-ja-tuo-tuloksia/)

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close