Tampere
16 Oct, Saturday
3° C

Proakatemian esseepankki

Maton alle lakaistu työuupumus – Burnout osa 2 (työyhteisöt)



Kirjoittanut: Aune Lampinen - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Työuupumuskirja
Rosanna Marila
Liisa Valonen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Käsittelin edellisessä esseessäni työuupumusta ja sen vaikutuksia yksilöön. Tässä esseessä käsittelen työuupumusta työyhteisöissä, sekä johtajuuden vaikutuksia työuupumukseen

 

 

Työuupumus on nykypäivänä useammalle ja useammalle henkilölle tuttu käsite. Terveys 2000 -tutkimuksen osahankkeenmukaan neljänneksellä työikäisistä aikuisista on työuupumusta. Se tarkoittaa sitä, että useissa työyhteisöissä on henkilöitä, jotka ovat olleet työuupuneita tai ovat sitä tällä hetkellä. Puhutaanko työyhteisöissä kuitenkaan tarpeeksi avoimesti siitä? En usko, mitään varmaa faktatietoa tästä minulla ei kuitenkaan ole. Työyhteisöihin tulisi luoda niin avoin ilmapiiri, että työuupumuksesta pystyttäisiin keskustelemaan avoimesti ja ehkäisevästi, niin johdon ja työntekijöiden välillä, kuin työntekijöidenkin keskuudessa. Samalla työyhteisöissä koetut ja havaitut työuupumukset pitäisi nostaa pöydälle varoittavana esimerkkinä, kunnioittaen työuupuneita henkilöitä, työyhteisön keskuuteen. Työuupumuksen peittely, tai asian lakaisu maton alle ei edistä työyhteisön hyvinvointia, vaan päinvastoin vie sitä väärille raiteille.

 

 

Meillä Proakatemiallakin on havaittuja työuupumuksia, ja sana burnout on kantautunut korviini koulutaipaleeni aikana useaan otteeseen, välillä jopa niin, että olen miettinyt, onko kyseessä hieno asia, jos on väsynyt jatkuvaan suorittamiseen. Koulumme mahdollistaa meille niin monen eri asian oppimista ja kokeilua, että jos et itse osaa sanoa ei, kalenteri on täytettynä jo ensimmäisien kuukausien aikana. Proakatemialla opetellaan koko 3,5 vuoden läpi itsensäjohtamisentaitoja, mutta onko jossain kohdassa syytä puuttua jatkuvaan suorittamiseen ja liialliseen työtuntimäärään. Omassa tiimissämme olemme keskutelleet varoittavista esimerkeistä hypäten suoraa syvään päätyyn, mitä työuupumus pahimmillaan voi olla. Kannustankin nuorempia tiimejä keskustelemaan asiasta vakavasti käyttäen esimerkkejä, jotta jokainen yhteisömme jäsen on selvillä siitä, ettei jatkuva ylikuormitus ja jokaisessa mahdollisessa projektissa mukana olo ole hieno asia. Hienoa on se, että on innoissaan, haluaa oppia uutta ja auttaa muita. Raja on kuitenkin vedettävä johonkin. Työuupumuksen seuraukset kantavat pitkälle, eikä koulussamme ole kuitenkaan tarkoitus harjoitella väsymystä työelämää varten. Lisäksi koko yhteisössä asian tietoisuuteen tuominen, varoittavat esimerkit ja avoimuus työuupumuksen käsittelyssä on asia, johon haluan itse vielä viimeisen puolen vuoden aikana päästä vaikuttamaan.

 

Vaikuttaako työyhteisön johto burnoutteihin? Kyllä. Laissakin on määritettyä, että työnantajan vastuulla on pitää huolta työntekijöistään. Huono johtaminen ja huolenpito voi johtaa pahimmassa tapauksessa työntekijöiden työuupumukseen.  Johtajien tehtävä on aloittaa luomaan avointa työilmapiriiä, jossa jokainen työntekijä tuntee itsensä kuulluksi ja uskaltaa kertoa omista tuntemuksistaan niin, että ne otetaan vakavasti. Johtajien tarvitsee olla suvaitsevaisia niin omia kuin työntekijöiden mokia kohtaan. Johtajat pystyvät havaitsemaan työuupumuksen punaisia lippuja jo varhaisessa vaiheessa vain tarkkailemalla henkilöstöään ja kysymyllä työntekijöiden kuulumisia. Johtajan tehtävä on olla rohkea, ja kysyä suoriakin kysymyksiä huomatessaan esimerkiksi työntekijässään väsymyksen ja stressin merkkejä. (Ahola, 2018)

 

Työuupumus voi vaikuttaa koko työyhteisöön. Jatkuvat sairaslomat ja väsyneet työntekijät heikentävät työyhteisön ilmapiiriä. Mikäli sairaslomia on paljon, saattaa toisten työntekijöiden työmäärä kasvaa. Tämä aiheuttaa ristiriitaisen tilanteen, sillä samaan aikaan haluaisi olla sairaslomalaisten tukena ja auttaa työtaakan keventämisessä, mutta omastakin hyvinvoinnista täytyy pitää huolta. Kuten esseeni ensimmäisessä osassa kirjoitin, toisten tukena täytyy olla, muttei kenenkään työuupumusta pidä kantaa omana taakkanaan.

 

Yksi syy työyhteisöiden työuupumuksiin saattaa olla jatkuva kilpailu työyhteisön sisällä, tai yritysten välillä. Pää ei kestä jatkuvaa kilpailua ja suorittamista työyhteisöissä. Tässä esiin astuu henkilöstöpäällikkö, jonka täytyy pitää huolta siitä, että työntekijät pääsevät virkistäytymään omalla työporukallaan myös töiden ulkopuolella. Henkilöstöpäällikön pitää tarkkailla työyhteisön jäseniä jatkuvasti, auttaa ja kannustaa. Jokainen työyhteisön jäsen on yhtä tärkeä yrityksessä ja heidän kuuluu saada siitä myös kiitosta. Suorittaminen ilman kiitosta voi johtaa väsymykseen. Työyhteisön jäsenien tulee siis olla avoimia toisilleen ja luoda kannustava ilmapiiri niin, että se auttaa jaksamaan vaikeinakin hetkinä. Työyhteisön jäsenet voivat myös kysyä kuulumisia toisiltaan, joka parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja auttaa havaitsemaan väsymyksen merkkejä työkavereissa.

 

Suosittelen Proakatemian uusien tiimien rakentavan avoimen ilmapiirin alusta alkaen, jotta väsymyksestä voidaan puhua ilman filtteriä, ja toisten väsymystä pystytään tarkkailemaan. Myös BL ja TL tehtävänä on pitää huolta tiimin jäsenten jaksamisesta. Oman tiimin ja Proakatemian yhteisön lisäksi apua jaksamiseen voi hakea myös Tamkin kuraattorilta ja valmentajilta. Älä siis jää työyhteisössäsi yksin työuupumuksen kanssa, vaan ole rohkea ja pyydä apua.

 

Työuupumuskirja, Docendo Oy 2020, Rosanna Marila, Liisa Valonen

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/tyouupumus-suomessa-terveys-2000-tutkimuksen-tuloksia/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close