Matkalla toimivaksi tiimiksi

Julia Koski

Heippa! Me olemme Hurmos Team osk. Matkamme alkaa, kuten kaikilla muillakin tiimiyrityksillämme täällä Proakatemialla. Meidät jaettiin joulukuussa 2022 tiimeiksi, tai oikeastaan porukaksi, joilla meidän tulisi pistää osuuskunta pystyyn. Aika hurjaa…

Olimme kaikki 22 tiimiyrittäjän alkua todellisuuden edessä. Nyt tämä kaikkien odottama ja jännittävä osuuskunnan perustaminen tapahtuu. Ryhmä ihmisiä on tungettu samaan huoneeseen joulukuussa ja alkaa ensimmäinen dialogi. Tunnelma oli erikoinen. Osa meistä oli iloisia, osa sanattomia ja osa hämmentyneitä. Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Dialogi oli hyvin rikkonainen ja kunnioitus sekä toisen kuuntelutaidot puuttuivat meiltä kokonaan. Voiko tästä oikeasti tulla mitään? Olemmeko oikeasti tiimi? Tiimiytyminen ei ole 60 metrin pika-aidat tai rallikisat, vaan se on yhtä pitkä ja hidas matka kuin maailman pisin maraton juoksijan mielestä. Tiimillä ei saisi koskaan olla kiire, vaan aika ja yhdessä vietetyt hetket muovaavat ryhmää tiimiksi. Tiimiytyminen vaatii jokaisen panoksen, jotta saavutetaan täydellinen ME-henki.

Kirjassa ”Overcoming the Five Dysfunctions of a Team” kerrotaan asiat, jotka koettelevat tiimiä. Tiimi vahvistuu ja haurastuu kokemuksista. Onnistumiset ja voitot vetävät tiimiä yhteen ja epäonnistumiset lannistavat. Kysymys kuuluu, kuinka tiimi nousee pohjalta yhdessä? Jokaisessa tiimissä on hyviä ja huonoja hetkiä. Yhteisillä säännöillä, sitoutumisella ja arvoilla saavutetaan paljon. Päämäärä on oltava kaikilla sama. (Lencioni 2006)

Ensimmäinen toimintahäiriö tiimissä on luottamuksen puute. Luottamuksella on suora vaikutus tiimin toimintaan. Luotimmeko oikeasti toisiimme joulukuussa? Uskon, että olimme kaikki uudessa tilanteessa, jossa turvauduimme toisiin ilman sen suurempaa luottamusta. Myös ilmapiiri, joka meille oli luoto akatemialla, oli luottamuksen ilmapiiri. Tästä oli hyvä lähteä ryhmänä eteenpäin. (Lencioni 2006)

Kun tiimiä perustetaan, on tärkeää saada ryhmän jäsenet mahdollisimman nopeasti yhteen. Toisen ja melkein jopa tuntemattoman ihmisen luottamiseen tarvitaan rohkeus. Luottamuksen saanti vie myös aikansa. Aika ei kuitenkaan ole avainsana luottamukseen, rohkeutta tarvitaan enemmän. (Lencioni 2006)

Ei taloakaan voi aloittaa rakentaa suoraan katosta. Luottamus on perustus tälle tulevalle ”talolle”. Ilman luottamusta ei tiimissä päästä eteenpäin. Ihmettelin suuresti, miksi ensimmäisessä mökkipajassa meidän haluttiin puhua itsemme syvimpiä salaisuuksia. Tämän kirjan myötä ymmärsin, että kun on haavoittuvainen tiimin edessä, voi luottamuksen oikeasti saada aikaan (Lencioni 2006). Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan jokaista tiimistä, se ei auta, jos vain muutama sitä toteuttavat. Rakentakaa ja ansaitkaa yhdessä luottamus. Tätä olemme Hurmoksen kanssa työstäneet joulukuusta lähtien hyvin tuloksin.

Toinen häiriö, mikä tiimin sisälle voi kehittyä on konfliktien pelko. Jokaisen tiimin tulisi kohdata myrskyisä vaihde. Ilman konflikteja, vaikeimmat asiat eivät tule esille eikä tiimi kehity. Ryhmä kasvaa tiiviimmäksi, kun asioista puhutaan. Tiimin johtajalla on suuri rooli konflikteissa, hänen tulee kannustaa tiimiä kohti konflikteja, eikä väistää niitä yhdessä tiimin kanssa. Meillä Hurmoksella on alku ollut helppo. Olemme ”välttyneet” riidoilta. Koen kuitenkin, että tällä hetkellä yhdessä vältellemme suurempia konflikteja. Elämme tietynlaisessa kaikki on ok ja kivaa -kuplassa. Meidän tulee vain olla rohkeita ja mennä kohti myrskyä, vaikka se pelottaa. Näin tiimimme kasvaa yhteen vielä enemmän. (Lencioni 2006)

Tiimillä ei saisi koskaan olla liian kiire, ettei oikeita ongelmia olisi aikaa nostaa pöydälle. Kun vanhat ongelmat on käsitelty ja menty yhdessä eteenpäin. Vain näin tiimi voi kehittyä eteenpäin ja paremmaksi. Jos tiimi on saanut luottamusta kasaan, heidän on helpompi kohdata konfliktit. Myös jopa ”välttää” konfliktit, koska niitä ei muodostu. Hyvän luottamuksen kanssa kaikki yrityksen asiat puhutaan ilman ovia. Olen huomannut tämän itsekin omassa elämässäni. Mitä enemmän ihmiseen luotan, sitä helpompi minun on hänen kanssaan riidellä tai ylipäätään puhua vaikeammistakin asioista. Minusta on myös tärkeää muistaa tiimin sisällä, että asiat riitelevät ei ihmiset. Konfliktista ei koskaan pidä tehdä henkilökohtaista asiaa.  (Lencioni 2006)

Kolmas ongelma tiimin sisällä voi olla sitoutumisen puute. Ovatko kaikki tiimissänne oikeasti sitoutuneita yhteiseen tavoitteeseen? Kun tiimiä aletaan muodostaa, on pakko luoda säännöt ja päämäärä tiimille, joilla määritetään sitoutuminen. Ilman päämäärää tiimillä ei ole mitään mitä tavoitella. Silloin jokainen tiimissä määrittää oman päämääränsä. Tällöin ME-henki voi haihtua. Huomaan tätä hiukan meidän tiimissämme, koska emme ole vielä asettaneet yhteistä päämäärää. Jokaisella on omat päämääränsä ja yhteinen suunta puuttuu vielä. Uskon, että yhteinen päämäärä vielä muodostuu. (Lencioni 2006)

Tiimin päämäärän tulee olla vahva ja selkeä. Päämäärää tavoitellessa on hyvä hyödyntää jokaisen tiiminjäsenen tietotaito. Jos et hyväksy jotain haasta se, että saadaan kaikki sitoutumaan paremmin päämäärään. Kun päämäärä on asetettu, tulee tiimillä olla yhteinen ymmärrys asiasta. Tiimissä pitää pystyä olemaan reilusti erimieltä, mutta myös tulla omalla asialla vastaan ja pystyä sitoutumaan sovittuihin. Puheet tiimin sisälle tulee saada todeksi, jottei tavoitteet ole vain sanahelinää. (Brik.fi 2020)

Vastuun välttäminen löytyy neljäntenä mahdollisena ongelmana. Kyllä joku hoitaa aisan… Mutta kuka se joku on? Tiimin jäsenille tulee olla selkeä työnjako, kuka hoitaa ja mitäkin. Ilman selkeää työnjakoa ja johtajan delegointia, joku helposti astuu jonkun varpaille ja näin muodostuu helpommin konflikteja. Pallo tässä asiassa on tiimin johtajalla. Tiimiläisen vastuun välttely voi aiheuttaa tiimissä myös närkästystä tiimiläisten välillä. Miksi hän ei voi hoitaa hänelle annettuja tehtäviä? Missä on meidän muiden kunnioitus? (Lencioni 2006)

Jokaisen tiimiläisen tulee tietää mihin olemme menossa. Kun tämä on mielessä, tiimi kasvaa yhdessä eteenpäin. Näin ollen viides mahdollinen toimintahäiriö tiimissä on keskittyminen lopputulokseen. Ilman tietoa yhteisestä lopputavoitteesta tiimin on vaikea toimia arjessa yhteisen päämäärän eteen. Jokaisen tulee tietää mihin olemme menossa, jotta tiimi toimii oikeasti. Keskittyminen lopputuloksiin antaa meille palautetta, jolla voimme muokata toimintaamme. Minusta liiallinen keskittyminen lopputuloksiin on myös haitallista tiimille, sillä silloin unohtaa nauttia matkasta. Tiiminä olisi hyvä löytää kultainen keskitie tälle asialle. (Lencioni 2006)

Tiimityö kehittyy jatkuvasti eteenpäin. Tiimityö ei ole mikään Hall of Fame. Tiimissä erilaisuus tulee nähdä rikkautena ja voimavarana, eikä taakkana. Jokaisella on oma tietotaitonsa ja hyvä tiimi hyödyntää niitä aktiivisesti. Hyvä tiimi saa myös tuotettua enemmän asioita vähemmällä ajalla. (Lencioni 2006) Tässä olemme mielestäni Hurmoksessa onnistuneet. Jokaisen tietotaito on käytetty ”hyödyksi”. Varsinkin alussa laitoimme ihmiset, joilla on kokemusta, opettamaan ”keltanokkia”. Näin tiimi vastaa yhteisestä oppimisesta ja tiimin voimavarojen kasvattamisesta. Olen itse oppinut paljon kokeneemmilta yrittäjiltä.

Tiimi vaatii loistavan vetäjän, jotta se voi toimia, ”apinalauma” pitää saada kuriin. Myös hyvä johtaja kaivaa tiimistä ulos täydellisen potentiaalin. Suurin vastuu tiimistä on vetäjällä/vetäjillä. Nämä näyttävät suunnan. Tiimi syntyy kovan työn ja määrätietoisen johtajan seurauksena. Tiimi ei tarvitse auktoriteettista huutajaa ylempää, johtajan on astuttava samalle tasolle ja toimittava kuin yksi tiimiläinen tai valmentaja. (Perupeliäjohtaja 2.0.com 2021)

Olen ollut monissa erilaisissa tiimeissä vuosien varrella. Parhaimmat oppini olen saanut urheilumaailmasta, nimenomaan joukkueurheilusta. Siellä joukkue puhaltaa yhteen hiileen, saman tavoitteen eteen. Tavoite on tärkein. Jokainen tiimi tarvitsee tavoitteen, jota kohden mennään ja kaikki pystyvät allekirjoittamaan tämän tavoitteen.

Tiimistä/joukkueesta hyvällä tiimiytymisellä voi parhaassa tapauksessa muodostua suuri perhe. Muistan pajassa meidän tiimiläisemme tokaisseen, että näen teitä enemmän kuin poikaystävääni, olette minulle kuin perhe. Järjetöntä, miten näin lyhyessä ajassa olemme voineet tulla näin hyvin yhteen. Varmasti tiiminä elämme tietynlaista ”honeymoon” vaihetta, mutta saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Olen ylpeä meidän tiimistämme, olemme kehittyneet joulukuusta aivan erilaiseksi ryhmäksi. Pikkuhiljaa meitä voi jopa kutsu ylpeydellä tiimiksi tai jopa suureksi perheeksi.  Emme kuitenkaan ole vielä valmiita ja kehityksemme tiiminä ja yksilönä jatkuu vielä pitkään. Koen, että olemme matkalla akatemian Me-henkisimmäksi tiimiksi. Se vaatii työtä, mutta Hurmos on varmasti valmis ottamaan sen haasteen. Kohti mestari tiimiä tarvitsemme vielä honeymoon-kuplan puhkaisun, ripauksen lisää luottamusta sekä kunnioitusta ja suuren hypyn tuntemattomaan.

Tiimiytymiselle ei ole tiettyä aikakäsitettä. Se on pitkä, rauhallinen ja aikaansa ottava projekti. Koen, että tiimiytyminen on Hurmoksen projekteista tärkein. Näen, että hyvä yhteys kantaa myöhemmin meille miljoonan liikevaihdon ensimmäisenä akatemialla. Mitä parempi tiimi, sitä enemmän se tuottaa.

Tässä tekstissä on käytetty seuraavia lähteitä:

Brik. 5.8.2020. 10 keinoa, joiden avulla hioa tiimityöskentely huippuunsa. Verkkosivu. Viitattu 17.3.2023. https://brik.fi/brik-lehti/10-keinoa-joiden-avulla-hioa-tiimityoskentely-huippuunsa/

Lencioni, P.M. 2006. Overcoming the Five Dysfunctions of a Team. BookBeat. Viitattu 16.3.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.fi/kirja/overcoming-the-five-dysfunctions-of-a-team-998883

Perupeliäjohtaja 2.0. 22.11.2021. Tiimityön onnistuminen edellyttää hyvää johtamista. Blogi. Viitattu 17.3.2023. https://peruspeliajohtaja.com/2021/11/21/tiimityon-onnistuminen-edellyttaa-hyvaa-johtamista/