Tampere
29 Oct, Thursday
9° C

Proakatemian esseepankki

Markkinointistrategian koostaminen hyvinvointiyritykselle



Kirjoittanut: Salla Nieminen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita
Useita
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Kirjoittajat: Ilona Mali, Salla Nieminen ja Minna Suomalainen

1 JOHDANTO 

Motiven palveluista työhyvinvointipäivät kaipasivat myynnin ja markkinoinnin pohjaksi strategiaa, joten iskimme viisaat päämme yhteen, minkä seurauksena saimme aikaiseksi kaksi esseetä aiheesta; toinen myyntistrategiasta ja toinen markkinointistrategiasta. Tässä esseessä perehdymme tarkemmin markkinointistrategian koostamiseen Motiven työhyvinvointipäiville sekä siihen, millaiset digimarkkinoinnin keinot sopisivat parhaiten kyseiselle palvelulle. 

Lehtimäen, Malisen, Salon ja Simulan (2010, 13) kirjassa kerrotaan, että tuotteen tulee saapua markkinoille ajoissa. Lähdemme alkuvuodesta pikaisesti markkinoimaan kevään ja kesän projekteja, jotta emme joudu jäädyttämään hyviä tuotteita liian pikaisen markkinoinnin ja hätäisen aikataulun vuoksi. Uusi tuote vaatii markkinointiponnisteluja, mutta ne eivät yksinään riitä, vaan markkinointi jatkuu koko tuotteen olemassaolon ajan (Lehtimäki ym. 2010, 20.) Motivella lähes jokainen projekti on uusi tuote eli markkinoinnilta vaaditaan paljon. Olemme aloittaneet työhyvinvointipäivien suunnittelun hyvissä ajoin, ja tällä hetkellä tarkoitus on myydä ja markkinoida tätä tuotetta lisää.  

 

2 MARKKINOINTISTRATEGIA KERTOO MISSÄ PELATAAN JA MITEN VOITETAAN 

Markkinointistrategia on osa koko yrityksen suurempaa strategiaverkostoa, jonka tekemisen pohja muodostuu koko yrityksen vision ja tavoitteiden ympärille (Scott 2009, 116). Strategian tulisi sisältää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: mihin markkinointia kohdennetaan, mikä on nousussa omalla alalla, mikä on markkinoinnin tavoite ja miten erotumme eduksemme. Strategia ei kuitenkaan selitä kaikkea auki tai puutu sen tarkemmin markkinoinnin keinoihin vaan ohjaa ainoastaan keinojen valintaa. Monien mielestä hyvä strategia mahtuu muistilapulle tai vähintäänkin A4-arkille. Ensin suunnitellaan tavoitteet, näiden jälkeen päätetään kohderyhmä ja viimeiseksi kilpailukeinot. (Lahtinen & Isoviita 1998, 29, Laineen 2015 mukaan). Yritysvalmentaja Tero Purasen sanoin: ”Yksinkertaistettuna markkinointistrategia vastaa siihen, missä pelataan ja miten voitetaan” (Puranen 2018). 

Strategialla vastataan kysymykseen siitä, miten visio saavutetaan. Tämän takia markkinointistrategiaa voi alkaa suunnittelemaan vasta, kun yrityksen visio on selvillä. Visiolla tarkoitetaan näkemystä siitä, missä yritys tahtoo olla tietyn ajanjakson kuluttua. Vasta kun tiedetään, miksi jotain tehdään, voidaan asettaa tavoite. (Isolta Oy 2019.) Hyvä visio on innostava, aito ja selkeästi kuvattu sekä tuo esiin yrityksen luonnetta. Yrityksen visio antaa suuntaviivat sille, mikä markkinoinnissakin on tärkeää. (Laine 2019.)  Motiven työhyvinvointipäivien visiona on tarjota monipuolisin ja laadukas valikoima työhyvinvointipäivien kentällä Pirkanmaalla. 

 

3 MARKKINOINTISTARTEGIAN KOOSTAMISEN ABC 

Ensimmäinen askel markkinointistrategian tekemisessä on oman pelikenttänsä kartoittaminen eli oman markkinan ja alansa suuntauksien tunteminen. Tätä oman markkinan kartoittamista kutsutaan myös segmentoinniksi. (Puranen 2018.) Segmentoinnin suhteen on siis hyödyllistä seurata alansa julkaisuja ja pyrkiä keskustelemaan aktiivisesti alan suuntauksista. Ei kuitenkaan kannata upota liian syvälle asiantuntijuuden suohon, jossa asiakkaan näkökulma unohtuu täysin. Onkin ensisijaisen tärkeää tunnistaa myös yrityksen tavanomaisten asiakkaiden maailmankuvaa ja sitä, mitkä asiat heitä kiinnostavat tällä hetkellä. (Scott 2009, 125-126.) Belinda Gerdtin ja Sanna Eskelisen (2018) mukaan hakusanoilla on suuri vaikutus niin ihmisten ajatusmaailmaan, kuin myös mielipiteisiin. Yksi hyvä työkalu näiden suuntausten seuraamiseen on tämänhetkisten trendien selvittäminen, esimerkiksi Google Trends -palvelun avulla (Puranen 2018). 

 

3.1 Tavoitteen asettelu Smart-menetelmää hyödyntäen 

Elsi Hirvosen (2016) mukaan hyvin asetellut tavoitteet mahdollistavat perustan liiketoimintaa ja myyntiä tukevalle markkinoinnille. Jokaisen yrityksen tavoitteena pitäisi olla saadun tiedon hyödyntäminen sekä nopea innovointi (Gerdt & Eskelinen 2018). Eveliina Laineen (2015) opinnäytetyössä mainitaan, että tavoitteiden pitää johtaa haluttuihin realistisiin, vastuutettuihin ja helposti ymmärrettäviin päämääriin. Hän painottaa, että markkinoinnin suunnittelu kannattaa tehdä ryhmätyönä, jossa on johtoryhmän jäseniä sekä markkinointitehtävistä vastaavia henkilöitä mukana. (Laine 2015.)  

Tiimissämme on tällä hetkellä kolme henkilöä toimimassa markkinoinnin parissa. Heistä vähintään yksi osallistuu markkinointistrategian luomiseen. Lisäksi yksi hallituksemme jäsenistä on mukana suunnittelussa. Laineen (2015) mukaan markkinointistrategia pitäisi ’’myydä’’ markkinoinnin toteutuksesta vastaavalle henkilölle, jotta hän voi panostaa toteutukseen 100 prosenttisesti. Meidän tapauksessamme markkinointistrategiaa ei kuitenkaan tarvitse myydä, koska henkilö on itse mukana tekemässä strategiaa sekä markkinointia itsessään. Osallistuminen mahdollistaa 100 prosenttisen omistautumisen. 

Taylor Smithfield (2018) kuvaa SMART-asettelua kauniin yksinkertaisena, mutta tehokkaana ratkaisuna. Jotta markkinoinnin tavoitteen voi tietää toteutuneen, sen on oltava tarkka. Heti tavoitteen asettelussa tavoite on määriteltävä niin, että siinä tulee esille mm. vastuuhenkilöt sekä vastaus kysymyksiin miksi tavoite on tärkeä ja mitä tavoitteen toteutuminen tarkoittaa. Tämä on SMARTtavoitteenasettelukaavan ensimmäinen kohta. (Hirvonen 2016.) Yrityksemme markkinointitavoitteen toteutumisesta vastaa markkinointi- ja viestintätiimi, mutta myös kaikki jäsenet omalla toiminnallaan auttavat tavoitteen toteutumista.  

Hirvosen (2016) mukaan toinen kohta SMART-kaavasta eli M-kirjain kertoo mitattavuudesta. Tavoitteen on kerrottava jokin luku. Esimerkiksi asiakastyytyväisyyden lisääminen ei ole hyvä tavoite, sillä tämän toteutumista ei voi mitata mitenkään. Parempi ratkaisu olisikin tässä tilanteessa asiakastyytyväisyyden keskiarvon nousemisen tiettyyn lukuun. Apukysymyksinä voi olla: Kuinka monta, miten paljon? (Hirvonen 2016.) 

Seuraava kohta on tavoitteen saavutettavuus. Smithfield (2018) kertoo, että tämä on kohta, joka monesti ajaa pienyrittäjät pettymyksen, uupumisen ja jopa burnoutin partaalle. Hirvosen (2016) mukaan tavoitteen on oltava mahdollista saavuttaa, sillä liian korkealle asetetut tavoitteet eivät motivoi, vaan ne tuntuvat mahdottomalta. Toki on hyvä, että ei mene sieltä mistä aita on matalin. Riittävän haastavaan tavoitteeseen voi suhtautua vakavissaan. (Hirvonen 2016.) Emme siis lähde tavoittelemaan koko Suomen hyvinvoinnin nostamista huipputasolle, vaan keskitymme meille haastavan, motivoivan, pienemmän ja tarkemman tavoitteen luomiseen.  

Viimeisissä kohdissa käydään läpi hyötyä ja aikataulua. Tavoitteen täytyy auttaa yrityksen liiketoimintaa. Jos tavoitteesta ei ole paljoakaan hyötyä esimerkiksi myynnille, tavoite on huono. Markkinoinnin tavoite ei koskaan saa olla ’’ihan kiva’’, vaan sillä täytyy olla merkitys. (Hirvonen 2016.) Markkinointitiimin tuleekin tehdä yhteistyötä myyntitiimin kanssa markkinointistrategian luomisessa. Lisäksi taloustiimiä olisi hyvä konsultoida. Hirvosen (2016) mukaan viimeinen kirjain T tarkoittaa aikataulua. Tavoite ei ole ihanteellinen ilman sitä, koska muuten tavoitteen toteutumista voi lykätä aina eteenpäin. Tällöin tavoite voi jäädä saavuttamatta. Motiven lopullinen markkinoinnin tavoite siis tulee koostumaan jostain tämänhetkisestä luvusta, joka pyritään kasvattamaan tietyn verran tietyssä määräajassa. Määräaika on todennäköisesti suhteellisen lyhyt, maksimissaan vuosi, tiimin jäsenten vaihtumisen vuoksi. Uusi tiimi voi halutessaan uudistaa luomaamme markkinointistrategiaa tai tehdä täysin uuden version. 

 

3.2 Tarkkaa saalistamista harppuunalla vaiko verkkokalastamista? 

Markkinoinnin kohderyhmä on mietittävä tarkkaan. Taylor Smithfieldin (2018) artikkelissa mainitaan tutkimus, josta käy ilmi, että naiset tekevät jopa 80 prosenttia kaikista matkapäätöksistä. Smithfield kertookin, että markkinointi suuremmalle kohdeyleisölle (naiset) onkin tässä tapauksessa kannattavampaa. Myöskään Motiven ei kannata markkinoida työhyvinvointipäiviä yksittäisille työntekijöille, vaan yrityksille. Toki yksittäisillä työntekijöillä saattaa olla sanavaltaa työhyvinvointi-ideoihin liittyen, mutta tarkempaan kohderyhmään keskittyminen tuottaa todennäköisesti suuremman asiakaskunnan. Motiven työhyvinvointipäivien kohderyhmänä on keskisuuret pirkanmaalaiset yritykset, jotta saamme tarpeeksi osallistujia työhyvinvointipäivien palveluihin, kuten kilpailuihin.  

Belinda Gerdtin ja Sanna Eskelisen (2018) mukaan yritysten ja organisaatioiden tulee olla perillä siitä, mitä informaatiota heillä on omista asiakkaistaan. Tärkeää on tietää, miten tätä tietoa voi hyödyntää ja miten se on mahdollista tietosuojaa unohtamatta. Esimerkiksi terveyspalveluita tuottavilla yrityksillä on yleisesti hyvin reaaliaikaista asiakastietoa, mutta esimerkiksi lentoasemayhtiöillä sitä ei ole. (Gerdt & Eskelinen 2018.) 

 

3.3 Erotu positioimalla 

Kaikki edelliset asiat ovat kuitenkin merkityksettömiä, jos yritys ei erotu millään tavoin kilpailijoistaan. Tätä ongelmaa ratkaistaan positioinnilla eli asemoimalla brändiä mahdollisten asiakkaiden mielenmaisemaan siten, että palvelu nähdään toivotulla tavalla. Tarkoituksena positioinnilla on siis viestiä kuluttajalle se, mikä tekee juuri tästä yrityksestä ainutlaatuisen. Olennaista tässä on rajata oma sanomansa riittävän tiiviiksi ja varmistua siitä, ettei ainoastaan toista mieltäylentäviä korulauseita, vaan tuo aidosti esille omat vahvuutensa. (Meriläinen 2017.) 

Positiointiprosessin helpottamiseksi on keksitty monenlaisia teorioita ja malleja, mutta käymme tässä läpi vain Kenichi Ohmaen kehittämän strategiakolmion. Kolmion jokainen kulma edustaa yhtä osa-aluetta erottumisen tukemisessa: asiakkaat, kilpailijat ja oma yritys. Ensinnäkin on tiedettävä, mitä asiakkaat tarvitsevat ja tarjota omalla osaamisella asiakkaan haasteisiin ratkaisu. Tässä mallissa kuluttajien merkitys nähdään kaikista olennaisimpana. Sen jälkeen tutkitaan millaisia tuotteita ja palveluita muut tuottavat ja mitä aikoo tehdä eri tavoin heihin verrattuna. Viimeisenä osana pitää olla varma siitä, että oma yritys pystyy lunastamaan edellä havaitut asiat. Kun yrityksen sisällä on pohdittu nämä kolme asiaa, on paljon helpompaa löytää ne seikat, jotka aidosti erottavat meidät muista. (Ward & Rivani 2005, 10.) Työhyvinvointipäivissä Motive tahtoo erottua monipuolisuudella ja erinomaisella laadulla (ks. luku 2). Asiakkaiden tarpeita selvitämme muun muassa kysymällä työhyvinvoinnin kanssa vuosia työskennelleeltä henkilöltä hänen näkemyksiään yritysten työhyvinvointipäiviin panostamisesta. 

Kuluttajien ajatuksia voi pyrkiä tutkimaan markkinaperusteisilla mittareilla kuten asiakastyytyväisyyttä mittaamalla (Lehtimäki 2010, 111-112). Ensimmäisten työhyvinvointipäivien päätteeksi jaoimmekin kaikille osallistujille palautelaput, joiden perusteella kehitämme seuraavia toteutuksia. Asiakastyytyväisyyden mittausta käytetään B2Bmyynnissä harmillisen vähän, vaikka se on yhtä tärkeää, kuin yksittäisten asiakkaiden mielipiteet. Jatkossa olisikin tarkoituksenmukaista kysyä myös yrityksen yhteyshenkilöltä tyytyväisyyttä tapahtumaan. Muita markkinaperusteisia mittareita ovat muun muassa tunnettuus ja se, kuinka paljon uusia asiakkaita markkinointi on tuottanut. Merkittävää on myös tietää, osattiinko tavoittaa oikeat asiakkaat ja heidän arvomaailmansa. (Lehtimäki 2010, 111-112.)  

 

4 TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN – STRATEGIASTA KEINOIHIN  

Aloitteleva yritys on tänä päivänä markkinointikeinojen edessä kuin pieni lapsi karkkihyllyllä! “Verkkomaailma muuttuu nopeasti ja uusia medioita tulee jatkuvasti” (Kananen 2018, 9). Erityisesti digimarkkinoinnin saralla uusia markkinointikanavia nousee kuin sieniä sateella, ja välillä voikin tuntua siltä, että yrittäjän pitäisi osata käyttää kaikkia tarjolla olevia medioita. Toki on hyvä seurata aikaansa, mutta vähintään yhtä olennaista on käyttää markkinointiin varatut resurssit siihen, mikä on järkevää tai yrityksen näkökulmasta kannattavaa. Tässä luvussa käsittelemme sellaisia digimarkkinoinnin keinoja, joita Motiven kaltaiset yritykset voivat hyödyntää osana markkinointiaan. 

Kuten edellä totesimme, yrityksen markkinointistrategia rakennetaan yrityksen strategian ja vision pohjalta (ks. luku 2). On siis melko turhaa hakuammuntaa ryhtyä esimerkiksi perustamaan yritykselle sosiaalisen median tilejä, jos strategia, visio tai ylipäätään suunnitelmat kanavan varalle vielä hakevat paikkansa. Yrityksen strategia tosin elää ajan sekä yrityksen tarpeiden ja suunnan mukaan, joten ei voida myöskään olettaa, että alkuun luotu suunnitelma olisi kiveen hakattu, eikä sitä saisi koskaan muuttaa. Markkinointistrategia elää, ja sitä onkin syytä pysähtyä päivittämään säännöllisin väliajoin (Kananen 2018, 31). 

 

4.1 Verkkosivut 

Yrityksen strategian ja tavoitteiden muuttaminen verkkosivuiksi ei ole helppo prosessi (Kananen 2018, 53). Tavoitteiden määrittely on kaiken perusta, sillä varsinkin silloin kun verkkosivuja ei tehdä itse, vaan ne teetetään ulkopuolisella taholla, tilaus kannattaa määritellä tarkkaan (Kananen 2018, 53). Sitä saa mitä tilaa!  

Verkkosivujen yleisilme on ratkaiseva, sillä vierailija tekee nopean johtopäätöksen sivun kiinnostavuudesta (Kananen 2018, 56). Ulkoasussa tulee kiinnittää huomiota sisällöllisiin mutta myös ulkoasuun liittyviin seikkoihin (Kananen 2018, 56). Kaikki lähtee kuitenkin siitä, että sivujen suunnittelija osaa vastata seuraaviin kysymyksiin (Kananen 2018, 56) 

  • Kuka: kenelle sivusto on tarkoitettu? 
  • Mitä: mitä viestitään? 
  • Miksi: mihin sivustolla pyritään? 
  • Miten: millainen on sivun visuaalinen ilme? 

Verkkosivujen viestinnässä tulee kiinnittää erityisesti huomiota sivuston ydinviestiin eli siihen yleisilmeeseen, joka kertoo kävijälle silmänräpäyksessä, mitä sivustolla tarjotaan (Kananen 2018, 56-57). Motiven verkkosivuilla (http://www.motiveosk.fi/) kävijää tervehtii heti iloinen joukko nuoria, ja Motiven tiimikuvan alta käy ilmi, että kyseessä on hyvinvointialan opiskelijoista koostuva tiimi. Kun kävijä malttaa lukea lisää, hänelle selviää, että tiimi tarjoaa hyvinvointipalveluja. Tiimikuva on varsin vakuuttava ja pysäyttävä, mutta kenties ydinviestiä voisi tiivistää vielä selkeämmäksi. Aivan kuten ihmisten välisissä kontakteissa, myös verkkosivuilla ensivaikutelma on äärimmäisen tärkeä (Kananen 2018, 57).  

 

4.2 Sähköpostimarkkinointi 

Sähköposti on tällä hetkellä yleisin yritysten ja yksityishenkilöiden välinen kommunikointikanava” (Kananen 2018, 238). Väite voi yllättää, sillä sosiaalinen media tuntuu olevan se tämän päivän juttu. Kun puhutaan digimarkkinoinnista, aika monelle ensimmäisenä mieleen tulee sosiaalinen media, ei niinkään sähköposti.  

Sähköpostimarkkinointi ei tosin tarkoita vain perinteistä kirjeenvaihtoa, sillä sähköpostin ominaisuuksia on kasvatettu niin, että nykyään niihin voidaan sisällyttää kuvia ja videoita (Kananen 2018, 238). Sisällöltään sähköpostimarkkinointi voi siis ollakin jo hyvin lähellä sosiaalisen median markkinointia. 

Sähköpostimarkkinoinnin muodot voidaan jakaa kahteen ryhmään: sähköpostitiedotteisiin ja sähköpostikirjeenvaihtoon (Kananen 2018, 239). Sähköpostitiedotteet ovat yksisuuntaista massaviestintää, joka voidaan rinnastaa perinteiseen suoramarkkinointiin (Kananen 2018, 239). Yleensä sähköpostimarkkinoinnista puhuttaessa onkin kyse nimenomaan näistä sähköpostitiedotteista. Sähköpostikirjeenvaihto taas on henkilökohtaisempaa kommunikointia, joka voidaan rinnastaa perinteiseen kirjeenvaihtoon kahden ihmisen välillä (Kananen 2018, 239).  

Kuten edellä totesimme (ks. luku 1), markkinointistrategian ohella Motivessa koostetaan tällä hetkellä myös myyntistrategiaa erityisesti työhyvinvointipäivien myyntiä ajatellen. Sähköpostimarkkinointi on olennainen osa Motiven tulevaa myyntistrategiaa, ja sen tukena aiotaan hyödyntää myös puhelinmarkkinointia. Motive tulee hyödyntämään sähköpostimarkkinointia nimenomaan sähköpostitiedotteissa, joiden avulla voidaan tehokkaasti kertoa palveluista laajalle asiakasryhmälle.  

 

4.3 Sosiaalinen media 

Kanasen (2018, 274) mukaan monet yritykset tekevät sen virheen, että ne päättävät ottaa käyttöön sosiaalisen median, mutta suunnitelmat puuttuvat. Yrityksen strategia ja visio määrittelevät tavoitteet sosiaalisen median käytölle (ks. luku 2). Sosiaalisen median käyttö vaatii aina oman strategian, jossa määritellään, miten tavoitteisiin päästään ja miten tavoitteiden saavuttamista mitataan (Kananen 2018, 275-277). Sosiaalisen median kanavat tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia markkinointidatan keräämiseen, ja seurantaa kannattaakin tehdä säännöllisin väliajoin. 

Sosiaalisen median kanavaa valittaessa oman kohderyhmän tunnistaminen ja ymmärtäminen on kaiken perusta (ks. luku 3.2). Kohderyhmä sanelee viestinnän sisällön ja kanavan (Kananen 2018, 275). On turha tuottaa sisältöä Facebook-sivulle, jos kohderyhmä käyttää Instagramia. Motivella on Facebook-, Instagram- ja LinkedIn-sivut, joista Facebook ja Instagram ovat tällä hetkellä aktiivisessa käytössä. Koska Motiven työhyvinvointipäivien kohderyhmänä ovat keskisuuret pirkanmaalaiset yritykset, Facebookissa ja Instagramissa voidaan tavoittaa laaja joukko eri-ikäisiä ihmisiä ja erilaisten yritysten edustajia.  

Tätä esseetä kirjottaessa tutkimme Motiven LinkedIn-sivua tarkemmin, ja huomasimme että esimerkiksi sivun kuvaus oli päässyt vanhentumaan. Päivitimme tietoja ajan tasalle, ja tulimme samalla siihen tulokseen, että LinkedInissä Motive voisi olla aktiivisempi. LinkedIn soveltuu erityisen hyvin yritysten edustajien tavoittamiseen, koska kanava tunnetaan “työmaailman Facebookina”. LinkedIn-kanavaa hyödyntämällä Motive voisi siis tavoittaa työhyvinvointipäivien potentiaalisia asiakkaita.  

 

POHDINTA 

Esseen tekeminen selkeytti tämän sekä tulevien projektien markkinointia ja kasvatti motivaatiotamme tulevan vuoden markkinointiin. Tuntuu, että nyt kun molemmatmarkkinointi- ja myyntistrategia, ovat valmiita, tulemme saamaan enemmän tulosta aikaiseksi. Tästä on myös hyvä jatkaa kohti tarkempien markkinointi- ja myyntisuunnitelmien koostamista. 

Saimme kirjoittamiseen eri näkökulmia kirjoittajien vahvuusalueiden ollessa erilaisia. Aihe oli jonkin verran tuttu, mutta mitään tarkempia perusteluja markkinoinnille ei aikaisemmin ollut. Nyt saimme kattavien lähteiden avulla perustan tekemiselle. Oli myös antoisaa tehdä markkinoinnin parissa yhteistyötä yli tiimirajojen, sillä sen avulla saimme työhön uutta näkökulmaa. 

 

LÄHTEET 

Gerdt, B. & Eskelinen, S. 2018. Digiajan asiakaskokemus – oppia kansainvälisiltä huipuilta. ISBN: 978-952-14-3343-6. Helsinki: Alma Talent. 

Hirvonen, E. 2016. Markkinoinnin tavoitteiden asettaminen SMART-kaavan avulla. https://www.powermarkkinointi.com/blogi/markkinoinnin-tavoitteiden-asettaminen-smart-kaavan-avulla 

Isolta Oy. 2019. Yrityksen arvot, missio ja visio. Viitattu 29.11.2019. https://yrityksen-perustaminen.net/yrityksen-arvot/. 

Kananen, J. 2018. Digimarkkinointi ja sosiaalisen median markkinointi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.  

Laine, E. 2015. MARKKINOINTISUUNNITELMA. Hyvinvointialan toimijan näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen. Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma. Myynnin ja markkinoinnin polku https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101604/Laine_Eveliina.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

Laine, P. 2019. Toiveissa toimiva visio? Vältä nämä virheet! Viitattu 29.11.2019. https://www.sitra.fi/blogit/toiveissa-toimiva-visio-valta-nama-virheet/. 

Lehtimäki, T., Malinen, P., Salo, J. & Simula, H. 2010. Uuden B2B-tuotteen menestyksekäs kaupallistaminen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova. 

Meriläinen, I. 2017. Positiointi – Markkinoinnin suunnittelun työkalut osa 3. 1.12.2017. Viitattu 29.11.2019. https://www.ammattijohtaja.fi/positiointi/. 

Puranen, T. 2018. Markkinointistrategia – mitä sisältää ja miten laatia? 6.2.2018. Viitattu 23.11.2019. https://www.ammattijohtaja.fi/markkinointistrategia/. 

Scott, D. M. 2009. The New Rules of Marketing and PR. How to Use News Releases, Blogs, Podcasting, Viral Marketing, & Online Media to Reach Buyers Directly. Hoboken: John Wiley & Sons, Inc. 

Smithfield, T. 2018. Be SMART: Targeting your goals. The Shooting Industry, 63(12), 28-29.  

Ward, D & Rivani, E. 2005.  An Overview of Strategy Development Models and the Ward-Rivani Model. Economics Working Papers 7/2005, 1-24. Saatavilla: https://www.researchgate.net/publication/23745130_An_Overview_of_Strategy_Development_Models_and_the_Ward-Rivani_Model. 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close