Tampere
29 Mar, Friday
1° C

Proakatemian esseepankki

Markkinointi – Mihin panostaa vuonna 2017?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Markkinointi: mihin panostaa vuonna 2017?

Tämän soluesseen markkinoinnin keinoista ovat kirjoittaneet Valtteri Järviluoma, Miisa Kuivanen, Jutta Koivisto ja Kaisa Mäkinen. Halusimme kirjoittaa esseen markkinoinnista, sillä jokainen meistä on huomannut akatemialla projekteja tehdessä, että harva tuote myy ilman markkinointia. Aloimme pohtia markkinointia syvällisemmin ja huomasimme, että lähes joka sekunti meihin pyritään vaikuttamaan markkinoinnin keinoin jossain kanavassa.

 

Markkinoinnin vaikutus yrityksen myyntiin ja tulokseen

 

Markkinointi on tärkeä osa yrityksen liiketoimintaa. Kauppalehden Jani Niipolan mukaan markkinointiin vuonna 2014 panostaneiden yritysten liikevaihto kasvoi, kun taas markkinointibudjettiaan supistaneiden yritysten liikevaihto pieneni. (Niipola 2015)

Tämä käy ilmi Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan kokoamasta aineistosta.

 

Markkinointia olisi hyvä harjoittaa kaikissa sen muodoissaan maksimaalisen tuloksen saavuttamiseksi. Vaikka nykyisessä yritysmaailmassa markkinoinnin tuomat hyödyt on selvästi nähtävissä ja niiden tuomaa tulosta pystytään tarkkaan seuraamaan, panostavat suomalaiset yritykset markkinointiin vähemmän kuin aiempina vuosina. Vuonna 2014 suomalaisyritykset panostivat markkinointiin keskimäärin 2,0 prosenttia liikevaihdostaan. Laskua vuoteen 2013 oli 0,4 prosenttia. (Niipola 2015)

 

Vaikka suomalaisten yritysten panostus markkinointiin on laskenut, ovat muutamat yritykset tietoisia markkinoinnin valtavasta hyödystä ja sen takia panostavat yrityksen markkinointiin asiaan kuuluvalla summalla. Kauppalehden laatiman markkinointibudjetti -taulukon euromääräisesti suurimmat panostajat olivat Amer Sports -konserni (225 milj. euroa), Ruokakesko (111 milj. euroa) ja Valio (77 milj. euroa). Listan ulkopuolelta kärkeen nousee kuitenkin tuttu nimi, Supercell, joka on julkisuudessa useaan otteeseen maininnut investoineensa markkinointiin 400 miljoonaa euroa vuonna 2014. (Niipola 2015)

 

“Kyseinen luku tekee Supercellistä kirkkaasti eniten markkinointiin panostaneen yrityksen. Supercell on kärkisijoilla myös liikevaihdosta prosentuaalisesti markkinointiin sijoittaneiden yritysten listalla. Vuonna 2014 Supercell panosti 26 prosenttia markkinointiin. Digitaalisen kaupankäynnin yritykset olivat listalla hyvin edustettuina. Esimerkiksi Dealdash-konsernilla markkinoinnin osuus liikevaihdosta oli 28,0 prosenttia.” (Niipola 2015)

 

Vaikutus markkinointibudjettiaan pienentäneille yrityksille on ollut iso. Esimerkiksi Plantagen panosti markkinointiin 2,9 miljoonaa euroa vuonna 2013, mutta vuonna 2014 enää 1,4 miljoonaa. Tämän seurauksena Plantagenin liikevaihto putosi 34 miljoonasta eurosta 28 miljoonaan euroon. Tämä selviää Ari Rajalan kokoamasta taulukosta. (Niipola 2015)

 

Markkinointi sosiaalisessa mediassa

 

Sosiaalisen median käyttö on jatkuvassa nousukiidossa ja sen kautta tapahtuva markkinointi on kasvanut huomattavasti. Kuitenkin yrityksille hyödyllisiä sosiaalisen median kanavia on vain muutamia, jos Digiopiston Jari Jusléniin on uskominen. Juslén sanookin kirjoittamassaan tekstissä, että yritysten tulisi painottaa digitaalista markkinointiaan enemmän alihyödynnettyyn Facebook-mainontaan. Sen lisäksi yritysten kannattaisi hankkiutua eroon turhista sosiaalisen median kanavista ilman huolta hyötyjen menettämisestä.

“Sosiaalinen media vetää jatkuvasti puoleensa vähintään 80 prosenttia kaikesta digitaaliseen markkinointiin kohdistuvasta yleisestä huomiosta ja mielenkiinnosta. Siitäkin huolimatta, että vähintään 80 prosenttia kaikista digitaalisen markkinoinnin avulla saavutetuista tuloksista syntyy edelleen sosiaalisen median ulkopuolella.” (Juslén 2016)

 

Kun mietitään tuottavinta ja helpoiten mitattavaa sosiaalisen median kanavaa, on tärkeää muistaa ne avainasiat, minkä perusteella päätös jonkun kanavan käyttämisestä tulisi tehdä.

Tämän päätöksen tekemisessä on kaksi keskeistä näkökulmaa:

 

  • Sosiaalinen media on täynnä kiiltäviä esineitä ja uusia houkutuksia ilmestyy jatkuvasti. Jos olet tekemässä päätöksiä yrityksen tai organisaation edustajana, päätöksesi eivät kuitenkaan voi perustua siihen, mikä on ”uusinta ja kuuminta” tai ”seksikästä.” Sinun pitää tehdä päätökset sen pohjalta, mitä yrityksesi tai organisaatiosi tarvitsee saavuttaakseen omat tavoitteensa. Jos olet vahvasti sitä mieltä, että yrityksesi on pakko olla Snapchatissa, se johtuu siitä, että sinusta tuntuu siltä. Mutta tarvitseeko yrityksesi liiketoiminta tai organisaatiosi menestys varmasti Snapchatia?
  • Sosiaalisen median kenttä on laaja ja jos yrität olla mukana kaikkialla, teet asiat hyvin monimutkaisiksi. Monimutkaisuuden lisääminen on liiketoiminnassa aina huono ratkaisu. Sinun tehtäväsi on vähentäämonimutkaisuutta ja suunnata voimavarat ensimmäiseksi sinne, mistä on saatavissa nopeimmin ja eniten niitä asioita, joita yrityksesi tai organisaatiosi tarvitsee.(Juslén 2016)

 

Miksi siis keskittyä tähän sosiaalisen median dinosaurukseen, Facebookiin? Vaikka uutiset Facebookin suosion laantumisesta eivät todellakaan ole tuulesta temmattuja, on se silti melkoinen gorilla verrattuna muihin some-kanaviin. Vailla varteenotettavia vastustajia se on pystynyt kehittymään juuri markkinoinnin saralla tarjoamalla yrityksille helpon vaihtoehdon saada julkaisuilleen parempaa näkyvyyttä. Suuren käyttäjämääränsä ansiosta Facebook on edelleen ylivoimaisesti maailman suosituin sosiaalinen media, jolloin myös sen kautta tapahtuva markkinointi on lähtökohtaisesti parhain tapa tavoittaa haluttu kohderyhmä mahdollisimman laajasti.

Mitkä sitten ovat suurimpia sosiaalisen median mukanaantuomia hyötyjä? Suurin on tietenkin siitä johtuva rahallinen hyöty. Sen avulla voidaan kasvattaa liikevaihtoa lisäämällä myyntiä. Mitä enemmän sosiaalisen median käyttäjät suosittelevat ja kertovat tuotteistaan muille, sitä paremmin yritys pysyy ihmisten mielessä. Tämä taas johtaa entistä isompaan hyötyyn. (Nuutinen 2013, 22)

Toinen varsin varteenotettava sosiaalisen median hyöty on kulujen laskeminen esimerkiksi työn tuottavuuden lisääntyessä. Tämä voi johtua esimerkiksi firman sisälle perustettavan sosiaalisen median kanavan kautta, jonka avulla työnteko tehostuu. Lisäksi sähköpostin tilalle on tullut useita erilaisia pikaviestimiä, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen viestinnän ja tehostavat näin omalta osaltaan työskentelyä. (Nuutinen 2013, 22)

Sosiaalisen median kautta tapahtuvasta markkinoinnista on melko helpohkoa kerätä dataa ja palautetta. Tämän johdosta yritykset saavat valtavaa hyötyä reaaliaikaisen palautteen kautta ja pystyvät tätä kautta parantamaan asiakastyytyväisyyttä. Esimerkiksi Facebook erittelee erittäin selkeästi, minkä tyyppiset ihmiset ovat halutun markkinoinnin nähneet ja sitä kautta päätyneet esimerkiksi ostopäätökseen. Tämä tilastotieto on yritykselle kultaakin kalliimpaa dataa.

Inbound-markkinointi

Inbound-markkinoinnilla tarkoitetaan markkinointia, jossa potentiaalinen asiakas ottaa itse yhteyttä markkinoijaan. Inbound-markkinoinnissa olennaista on asiakkaan halukkuus vastaanottaa markkinointiviestejä eri markkinointikanavissa. Markkinoijalle tärkeintä on olla saatavilla mahdollisimman helposti ja vaivattomasti, jotta ongelmiinsa ratkaisuja etsivät asiakkaat löytävät haluamansa mahdollisimman hyvin. (Halsas, A. 2017).

 

Vaikuttajamarkkinointi

Vaikuttajamarkkinointia voi olla sisältöyhteistyö vaikuttajan henkilökohtaisten blogien ja sosiaalisen median tilien kautta tai sisällöntuotanto asiakkaan käyttöön, kuten erilaisten some-tilien haltuunotot, workshopit tai jopa tuotekehitys.

 

PR:stä puhutaan, kun vaikuttajat saavat käyttöönsä erilaisia tuotenäytteitä, kirjojen arvostelukappaleita ja tapahtumakutsuja – siis klassista suhdetoimintaa. Mainostajilla on usein kuvitelma, että vaikuttajan tehtävänä on julkaista tietynlaista sisältöä liittyen mainostajan lahjoittamiiin tuotteisiin tai tapahtumiin. Vaikuttajalla ei ole kuitenkaan minkäänlaista velvoitetta kirjoittaa niistä, eikä mainostaja voi etukäteen tietää, minkälaista  sisältöjä tullaan julkaisemaan (jos edes julkaistaan).

Sisältöyhteistyössä mainostaja ja vaikuttaja sopivat yhdessä yhteistyösisällön reunaehdoista ja julkaisuaikataulusta sekä vaikuttajan saamasta palkkioista – pääsääntöisesti palkkio on rahaa, mutta se voi olla myös jonkinlainen muu korvaus jos niin sovitaan. Yhteistyösisältö julkaistaan sovittuna päivänä ja vaikutta saa  palkkion tehdystä työstä. PR-toiminnan sijaan sisältöyhteistyö on ainoa tapa varmistua siitä, että mainostaja saa näkyvyyttä vaikuttajan kanavissa. (Kääriäinen, S. 2017)

Miksi tällaisia markkinoinnin keinoja sitten nykypäivänä suositaan? Ihmiset uskovat tutkitusti suosituksia tehokkaammin kuin mainontaa: kun vaikuttaja kertoo pitävänsä jostain tietystä tuotteesta, pidetään tietoa paljon luotettavampana kuin suoraan yritykseltä tullessa – tätä et voi perinteisellä mainonnalla ostaa (Someworks).

Vaikuttajamarkkinoinnin yhteydesä voisi kuvitella sen olevan mainostajalle helppo tapa saada “tavalliset ihmiset mainostamaan tavallisille ihmisille”, mutta kuten muussakin mainonnassa, kuluttajalla on oikeus tietää milloin häneen pyritään vaikuttamaan kaupallisesti. Vaikuttajamarkkinoinnin läpinäkyvyys on sen tehon ja uskottavuuden kannalta ehdottoman tärkeää. Salla Kääriäisen Pro gradussa Bloggaajan etiikka hän toteaa, että tämän allekirjoittavat myös bloggaajat itse, joille läpinäkyvyys on keskeinen arvo. (Kääriäinen, S. 2017)

Voisi kuvitella, että myös vaikuttajille itselleen on ehdottoman tärkeää markkinoida ja mainostaa, vain sellaisia tuotteita ja tapahtumia joiden takana itsekin voi seistä. Sellaisen vaikuttajan, joka selvästi kalastelee yhteistöitä rahankiilto silmissä, sisältö ei varmasti ole monenkaan mielestä kiinnostavaa.

 

Outbound-markkinointi

“Outboundin keinot keskittyvät kampanjoihin ja ovat hyvin tuotekeskeisiä. Tällöin myydään jotain tuotetta, kerrotaan tuotteen ominaisuuksista ja hyödyistä asiakkaille push-markkinoinnin keinoin. Tämä tarkoittaa, että lähetämme asiakkaillemme mainontaa ja koitamme herättää heidän mielenkiintonsa erilaisin ärsykkein.”

(Aaltonen, J. 2014)

 

Hyviä keinoja outbound markkinoinnin toteuttamiseen on esimerkiksi suoramarkkinointi, kuten ilmaisjakelulehdet, telemarkkinointi ja tapahtumamarkkinointi. Asiakkaille lähetetään erilaisia mainoksia ja viestejä postiluukusta ja yritetään saada hänet ostamaan tai edes lähestymään tuotetta jollain tapaa. Telemarkkinoinnin tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan kiinnostus ja saada hänet eteenpäin myyntiprosessissa.

Outbound-markkinointi on siis hyvin lyhytnäköistä ja kampanjoiden toimivuutta analysoidaan lyhyelläkin aikavälillä. Outbound markkinointi koetaan onnistuneeksi silloin, kun sen avulla on saavutettu tehtyjä kauppoja tai edes myyntimahdollisuuksia. Outbound markkinointi on myyntisuppilon alussa tehtyä ja se lähtee usein tuotteen tarjoamista ominaisuuksista ja asiakkaan kokemista/tarvitsemista hyödyistä. (Aaltonen, J. 2014)

 

Kohdistetussa Outbound–markkinoinnissa suoramarkkinointi toimii erinomaisesti

Perinteinen suora

Mikäli haluat tänäpäivänä erottua mediassa jylläävästä markkinoinnista, lähetä kirje. Vastaanottaja on varmasti otettu saamastaan huomiosta. Varsinkin silloin, jos kirje on selvästi vain hänelle kirjoitettu. (Häkkinen, T. 2016)  Hyvä vinkki on käyttää hieman poikkeavaa kirjekuorta tai paperia, joka erottuu perinteisistä laskukirjeistä. Laadukas toteutus on tässä kaiken a ja o.

Sosiaalisen median suora

Some-kanavissa luoduilla kontakteilla saa varmasti herätettyä vastaanottajan huomion. Kohdistetulla LinkedIn- tai Twitter–viestillä osoitat vastaanottajalle viestin henkilökohtaisesti ja niiden noteeraaminen on huomattavasti yleisempää kuin ei-kohdistettujen viestien. Sähköpostissa viesti voi hautautua ja jäädä lukematta iäksi, mutta some-viesti kyllä huomataan. (Häkkinen, T. 2016)

Säväyttävä suora

”Tänään omena, huomenna Womena” luki 600 omenassa, jotka Kirsti Paakkanen toimitti markkinoinnin päättäjille, kun hän lanseerasi naisenergialla ladatun uuden mainostoimiston. Mediatoimisto Happi lähetti keskeisille päättäjille tuolin, jonka istuinosa oli lasia. Tuo tuoli vielä tänä päivänäkin löytyy monesta toimistosta. Kärkimedian Ruokatorstai-kampanjaan itsekin olin suunnittelemassa paikallisen maanviljelijän asiakkaille kotiin viemää perunasäkkiä. Silloin, kun haluat herättää kerralla huomion ja saada viestisi perille, kannattaa panostaa säväyttävään suoraan. (Häkkinen, T. 2016)

Säväyttävä suora jää varmasti jokaisen markkinoinnille kohdistetun henkilön mieleen, sillä se on ehkä hieman harvinaisempi ja työläämpi markkinoinnin tapa. Se on nykypäivänä tehokas tapa toteuttaa markkinointia, sillä valtaosa yrityksistä menee niin sanotusti sieltä mistä aita on matalin ja haluaa toteuttaa kaikkien muidenkin suosimia markkinointikanavia. Varsinkin jos yrityksessäsi on lennokkaita ideoita omaavia henkilöitä, kannattaa tämän markkinoinnin suosiminen ehdottomasti.

 

Sissimarkkinointi

 

Sissimarkkinoinnin tarkoitus on saada nopeasti ja tehokkaasti tulosta aikaiseksi. Hyvä sissimarkkinoija on aina lähellä asiakasta ja hän on selvittänyt asiakkaan tarpeet ja ostokäyttäytymisen mahdollisimman huolellisesti. Tämän jälkeen tempauksella tarjotaan nopea ja helposti lähestyttävä ratkaisu suoraan asiakkaalle. Onnistunut sissimarkkinointi on kohdennettu juuri oikealle asiakaskunnalle. Sissimarkkinoinnilla herätetään asiakkaassa tunteita ja sen tavoitteena on saada myytyä tuote / palvelu ilman, että asiakas kokee olevansa myynnin kohteena – ennemminkin avunantona. Sissimarkkinointi on massamarkkinoinnin vastakohta.

 

Sissimarkkinoija tähtää toiminnallaan nopeaan palautteeseen. Tämän takia suoramarkkinointi onkin hyvä väline sissimarkkinointiin. Suoramarkkinoinnin ei tarvitse rajoittua vain yksittäisille asiakkaille lähetettyihin kirjeisiin, tekstiviesteihin tai sähköposteihin. Parantainen (2005) kertoo kirjassaan, miksi juuri suoramarkkinointi soveltuu parhaiten sissimarkkinoijalle:

 

  1. Pystyt kohdistamaan viestisi hyvin tarkasti vain niille ihmisille, joista arvelet tulevan riittävän kannattavia asiakkaita.
  2. Jos haluat, voit räätälöidä viestejä asiakaskohtaisesti. Mitä henkilökohtaisempi sanomasi on, sitä paremmin se myy.
  3. Voit ryhmittää viestisi niin, että ehdit palvella markkinointisi houkuttamia uusia asiakkaita heti. Asiakkaasi haihtuvat muualle, jos he joutuvat odottamaan esitettäsi tai soittoasi viikkokausia.
  4. Maksat vain kohderyhmääsi osuneista viesteistä, toisin kuin perinteinen mainostaja lähes aina joutuu tekemään. Esimerkiksi lehtimainos maksaa aina yhtä paljon siitä riippumatta, montako tavoittelemaasi ihmistä aviisin lukijakuntaan kuulu.

5. Sanomasi säilyy tutkan alapuolella. Et tietenkään voi estää, jos joku katsoo asiakseen välittää viestisi edelleen kilpailijallesi. Mutta ainakaan pahimman vihollisesi toimitusjohtaja ei törmää kampanjaasi ensimmäiseksi aamulehden avattuaan.

  1. Markkinointiviestisi reagoi parhaimmillaan nopeasti. Jos markkinointisi ei tunnu tehoavan tai haluat muuttaa sanomaasi jostain syystä, se onnistuu parhaimmillaan muutamassa minuutissa.

 

Sissimarkkinointi on kehitetty auttamaan pieniä yrityksiä, joilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia investoida yrityksen markkinointiin. Nykyään sissimarkkinointi on erittäin suuri osa yritysten markkinointistrategiaa sekä pienillä että keskikokoisilla yrityksillä. Luovuus ja uusien lähestymistapojen keksiminen ovat avainasemassa, kun puhutaan sissimarkkinoinnista. Miten erottua kilpailijoista, mutta ei kilpailla samalla tavalla heidän kanssaan. Sissimarkkinoinnissa voidaan hyödyntää kalliitakin välineitä, kunhan se tehdään tehokkaasti. (Parantainen 2005)

 

Perinteisessä markkinoinnissa on useimmiten tavoiteltu brändin tai yrityksen tunnettavuuden parantamista sekä myynnin edistämistä suurelle joukolle, ei tarkoin valikoidulle asiakaskunnalle. Sissimarkkinoinnille tämä käsite taas on aivan vieras ja sississä keskitytään enemminkin paremman tuloksen tekemiseen pieneen ja kannattavaan kohderyhmään kohdennettuna. Tulos on se mikä merkitsee, kun puhutaan sissimarkkinoinnista.

Parantainen käytti kirjassaan esimerkkiä, jossa Göteborgilainen mainostoimisto kehitti pyöräliikkeelle erittäin onnistuneen mainoskampanjan. Pyöräliikkeen asiantuntijat kiersivät kaupungilla ja tarkistivat missä kunnossa pyörät olivat. Mikäli asiantuntijat huomasivat jonkun vian pyörässä, kiinnittivät he siihen lapun, jossa luki vika ja samalla luvattiin 20 % alennus vikojen korjaamisesta, uudesta pyörästä 10 % alennuksen. Lopputuloksena pyöräliikkeen kampanjan ansiosta myynti nousi edellisvuoteen verrattuna 24 %. (Parantainen, J, 2005)

Tämä on loistava esimerkki siitä, miten pelkällä oman ajan ja pienen vaivan käyttämisellä saa aikaan huomattavaa myyntiä ja yritykselle kasvua. Mene suoraan kohti ongelmaa ja kerro miten voit olla asiakkaalle hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla.

”Sissimarkkinoijan tunnusmerkeistä tärkein on se, että hän käyttää enemmän järkeään kuin raakaa rahaa. Sissimarkkinointi tarkoittaakin epätyypillisiä markkinoinnin keinoja, jotka tuottavat hyviä tuloksia pienin panoksin. Sissimarkkinoija opiskelee asiakkaidensa ostokäyttäytymistä. Hän tavoittelee suurten myyntilukujen sijaan hyvää tulosta.”

(Parantainen, J. 2005)

 

Sissimarkkinoinnilla pyritään usein provosoimaan, mutta sen kanssa tulee olla myös huolellinen ja tarkka, jottei mainoksesta jää huonoa makua. Mainoksen on aina herätettävä tunteita, puolin ja toisin, ollakseen mahdollisimman tehokas ja mieleenpainuva.

Yritys laatii kaksi mainoskampanjaa. Toinen on kiltti ja toinen ärhäkkä. Oletetaan, että kohderyhmään kuuluvat ihmiset huomaavat molemmat kampanjat täsmälleen yhtä hyvin. Kymmenen satunnaisesti valittua asiakasta reagoivat mitäänsanomattomaan mainokseen todennäköisesti kohauttamalla hartioitaan. He pitävät mainosta ”ihan kivana”. (Parantainen 2005)

Yliampuva mainos saa tietysti puolet kohderyhmän kymmenestä ihmisestä pillastumaan. He pitävät mainosta suorastaan törkeänä. Toisaalta toinen puolikas kohderyhmää on sitä mieltä, että olipa mukavaa, että joku hiukan hämmentää sovinnaisia tapoja. Toisten paheksuvat reaktiot suorastaan huvittavat näitä provosoivasta markkinoinnista ilahtuneita. (Parantainen 2005) Yliampuva mainos sai taatusti enemmän huomiota, joten tulokset ovat varmasti myös näkyvämpiä.

Markkinoinnin peruskilpailukeinot

 

Asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat: tuotteen ominaisuudet, hinta ja sen saatavuus. Asiakkaan tulisi saada nämä tiedot käsiinsä helposti hankkiessaan tuotetta, jotta osaa tehdä häntä parhaiten palvelevan päätöksen. Yrityksen markkinoinnin kilpailukeinoja ovat 4P mallin mukaiset.

 

  • tuote (product)
  • hinta (price)
  • saatavuus (place)
  • markkinointiviestintä (promotion)

 

Eri asiakkaat arvostavat näitä asioita eri tavoin. Toiset panostavat laatuun ja näkevät vaivaa tuotteen saamiseksi, kun taas toisten ostopäätökseen vaikuttavat hinta ja tuotteen saatavuuden helppous. Tämän vuoksi myös eri yritykset painottavat näitä markkinoinnin kilpailukeinoja eri tavoin asiakaskohderyhmänsä odotukset huomioiden (Osaava yrittäjä, markkinoinnin peruskilpailukeinot).

 

1980-luvulla markkinoinnin professorit Mary J. Bitner sekä Harold H. Booms lisäsivät 4P malliin vielä kolme P:tä lisää, mistä syntyikin käsite 7P (Gurumarkkinointi. 2015).

 

  • asiakkaat ja henkilöstö (people)
  • toimintatavat (processes)
  • toimintaympäristö/palveluympäristö (physical evidence)

 

Näistä kolmesta lisäyksestä voikin päätellä, että palveluja alettiin myydä enemmän.

(Shamoor. 2017)

Mitä nämä kaikki P:t tarkoittavat?

Tuote on yrityksen markkinoinnin lähtökohta. Sen ympärille muut markkinoinnin kilpailukeinot rakentuvat. Tuotteella pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Se voi koostua monesta eri asiasta, mitkä tuovat lisäarvoa itse tuotteelle esimerkiksi tuotemerkki, takuu, myynninjälkeinen palvelu jne. Asiakkaat voivat arvostaa eri asioita, tästä esimerkkinä halpalentoyhtiöt missä on huonompi laatu, mutta parempi hinta. Toiset taas käyttävät perinteisiä lentoyhtiöitä.

 

Hintaan vaikuttavat mm. tuotantokustannukset ja logistiikkakustannukset. Hinnan pitäisi vastata laatua ja mielikuvaa. On tärkeää myös miettiä, mitä kohderyhmän asiakas olisi valmis maksamaan tuotteesta. Edullisen hinnan tuotteelle valinnut yritys kilpailee hinnalla ja hinnoittelee tuotteensa keskimääräisen markkinahinnan alapuolelle. Keskihinnan politiikalla kulkeva yritys ei varsinaisesti kilpaile hinnoittelun kanssa. Korkean hinnan politiikkaa voidaan käyttää välineenä positiivisen laatukuvan luomiseen. Tällöin tuote on mielikuviltaan erilainen poiketakseen edukseen muista kilpailijoista. Erilaisia hinnoittelukeinoja on: kustannusperusteinen hinta, hinnoittelukertoimia, markkinahinta, hintojen porrastaminen (esimerkiksi ajan mukainen), esittämistapa (psykologinen hinnoittelu), pakettihinnoittelu, pilkottu hinnoittelu, yhdistelmähinnoittelu, alennukset (kun ostaa enemmän, toistuvasti, maksaa heti tai ennakkotilaa) ja maksuehdot.

 

Saatavuus määräytyy kohderyhmän mukaisesti. Sen tarkoituksena on saada aikaan tilaisuus ostamiselle. Asiakkaan ja tuotteen/palvelun täytyy kohdata. Tässä täytyy huomioida, että yrityksen/tuotteen tiedot löytää helposti, antaa selvyys tuotteen toimitusajalle ja ylipäätään toimitusvarmuus, asiakaskäynnin tulisi olla nopeaa ja täsmällistä sekä asioinnin sujuvaa ja miellyttävää, ottaa huomioon aukioloajat ja toimipaikan saavutettavuus sijainnillaan.

 

Markkinointiviestintä tarkoittaa yrityksen ulospäin tapahtuvaa viestintää. Siihen kuuluu mainonnan lisäksi suhdetoiminta, myyntityö, tiedottaminen ja myynninedistäminen. (Leppäkorpi, E. 2014.)

 

Asiakkaat ja henkilöstö tarkoittaa asiakkaiden lisäksi koko yrityksen henkilöstöä.

 

Toimintatavat pitävät sisällään kaiken laskujen perinnästä yrityksen olemassaolon tarkoitukseen. Ne on tapoja, joilla yritys toimii asiakkaidensa kanssa, kuin myös yrityksen sisäisiä tapoja toimia.

 

Toimintaympäristö tarkoittaa fyysistä palveluympäristön toimivuutta, konkreettisia tavaroita, jotka auttavat toteuttamaan ja viestimään palvelua. Myös asiakkaan kokemukset.

 

Lähteet:

 

Aaltonen, J. 12.11.2014. Sales Communications. Luettu 12.11.2017. https://www.salescommunications.fi/blog/vertailu-inbound-markkinointi-vs.-outbound-markkinointi

 

Gurumarkkinointi. Markkinoinnin mallit.  2015. Luettu 11.11.2017.

http://gurumarkkinointi.fi/markkinoinnin-mallit-4-vai-7pta/

 

Halsas, A. 2017. Suomen digimarkkinointi. Luettu 9.11.2017. https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-tehokas-inbound-markkinointi-vaatii

 

Häkkinen, J. 18.08.2016. ASML. Luettu 12.11.2017. https://www.asml.fi/blogi/markkinointi-inbound-outbound-fullbound/

 

Juslén, J. 2016. Digiopisto. Markkinointi sosiaalisessa mediassa – mihin panostaa vuonna 2017. Luettu 10.11.2017.

https://digiopisto.com/2016/11/markkinointi-sosiaalisessa-mediassa-mihin-panostaa-vuonna-2017/

 

Kääriäinen, S. 2017. Viestijät. Vaikuttajamarkkinointi tutkitusti tehokasta. Luettu 9.11.2017. http://viestijat.fi/vaikuttajamarkkinointi-tutkitusti-tehokasta/

Kääriäinen, S. 2014. Bloggaajan etiikka – Vapaus, vuorovaikutus ja vastuu Suomen luetuimmissa muotiblogeissa. Helsingin yliopisto, Pro gradu.

Leppäkorpi, E. 2014. Markkinointi Mix. Laurea. Luettu 12.11.2017. http://laureamkomarkkinointi.blogspot.fi/2014/11/sofia.html

Niipola, J. 2015. Kauppalehti. Markkinoinnin lisääminen kasvattaa liikevaihtoa ja -tulosta. Luettu 10.11.2017. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/markkinoinnin-lisaaminen-kasvattaa-liikevaihtoa-ja–tulosta/urzRZxQF

Nuutinen, V. 2013. Markkinointi sosiaalisessa mediassa. Turun Ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57736/Nuutinen_Veera.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Osaava yrittäjä. Markkinoinnin peruskilpailukeinot. Luettu 11.11.2017. http://www.tieto.osaavayrittaja.fi/markkinoinnin-peruskilpailukeinot

Parantainen, J. 2005. Sissimarkkinointi. Helsinki: Talentum Oyj.

Shamor. Marketing strategies have evolved 4P’s into 7P’s. 2017. Luettu 12.11.2017. http://www.shamoor.com/marketing-strategies-evolved-4ps-7ps/

Someworks. Vaikuttajamarkkinointi. Luettu 9.11.2017. http://someworks.fi/vaikuttajamarkkinointi/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close