Tampere
29 Jun, Wednesday
21° C

Proakatemian esseepankki

Markkinointia ja tutkimuksia



Kirjoittanut: Johannes Mäkinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa?
Elina Hiltunen
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Tämän akateemisen esseen on kirjoittanut Juha Kankaanpää, Johannes Mäkinen ja Aleksi Stoilov.

Johdanto

Menestyminen liike-elämässä harvemmin on pelkkää sattumaa ja on useimmiten seurausta pitkäkestoisesta systemaattisesta tekemisestä, mutta toki sattumalla on erilaisissa suhteissa yleensä paikkansa. Jokainen oikeasti menestystä havitteleva yritys haluaa aidosti ymmärtää asiakkaitaan ja tuottaa heille juuri heidän tarpeisiinsa lisäarvoa tuottavia tuotteita tai palveluja. Kyse on asiakaslähtöisyydestä ja palvelumuotoilusta. Jokainen meistä on varmasti joskus ollut tekemisissä sellaisen palveluntarjoajan tai tuotevalmistajan kanssa, jonka konseptista huomaat heti, ettei asiakkaita ole juuri mietitty. He ovat luoneet bisneksensä oman hopeareunaisen näkökulmansa perusteella ja ihmettelevät sen jälkeen miksei kauppa käy. Mistä sinä nohevampana yrittäjänä voisit lähteä liikkeelle? Me ainakaan emme halua olla pyöreän pöydän hipsteripipoja, jotka arpovat hatusta seuraavia peliliikkeitään. Millä ihmeellä voisimme päästä ujojen suomalaisten deittailijoiden pään sisälle? Ratkaisu kysymyksiimme on markkinatutkimus, mutta mitä ja miten sillä voidaan mitata? Onko sinulla tartuntapintaa markkinatutkimuksiin? Jos ei, saat toivottavasti seuraavista riveistä uutta ajateltavaa mietintämyssyysi. Tervetuloa matkaan!

Miksi markkinatutkimus pitäisi tehdä?

Markkinatutkimuksen tarkoitus on auttaa yrityksiä tekemään fiksumpia tietoon pohjautuvia päätöksiä: Siinä otetaan selville yrityksen nykyinen markkinatilanne, mahdollisuudet ja markkinan ostokäyttäytyminen.

Markkinatutkimuksen tarkoitus on siis poistaa sijaa arvailulta: Markkinatutkimuksen avulla kerätty tieto toimii strategisen päätöksenteon pohjana ja tukena. Laadukkaasti tehty markkinatutkimus auttaa vahvistamaan yrityksen markkina-asemaa oikeilla toimilla. Parhaassa tilanteessa markkinatutkimus toimii myös tehokkaana markkinointiviestinnän välineenä. (Meltwater.org, 2021.)

Tehokas markkinointi on haastavaa, jos me emme tiedä kenelle me sitä teemme. Jotta voimme jatkossa markkinoida tuotteitamme oikeilla kärjillä ja oikeille ihmisille, mahdollisimman tehokkaasti, on meidän tiedettävättä missä olemme nyt.

Mistä tarpeemme markkinatutkimukselle sitten syntyi? Tarvitsimme selkeää dataa, jotta pystymme kehittämään Treffiboxia sekä tuotteena, että brändinä eteenpäin ja skaalaamaan toimintaamme entistä tehokkaammin uusille asiakkaille. Meillä oli alustavasti käsitys kohderyhmästämme ja heidän mieltymyksistään tekemiemme markkinointikampanjoiden myötä, mutta tarvitsimme selkeästi enemmän tarkkoja tietoja asiakkaista ja heidän kokemuksistaan, jotta tuotteemme kehitys ja markkinointi pääsisi seuraavalle tasolle. 

Mistä lähden liikkeelle?

Nykyaika tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ja erilaisia alustoja, joilla erilaisia markkinatutkimuksia voi toteuttaa. Enää entisaikojen tapaan asiakkaita ei tarvitse tavoitella kysymyspattereilla postitse tai haahuilemalla Turuilla ja toreilla nykien potentiaalisia tai ehkä jo ostaneita asiakkaita hihasta. Sen sijaan asiakkaan voi tavoittaa helpommin ostoksen yhteydessä verkkokaupasta kerätyllä sähköpostilla tai todennäköisesti tuotettasi kokeilleen seuraajasi sosiaalisen median kanavissa. Näin ollen voit välittää asiakkaillesi suoraan linkin esimerkiksi Googlen tai Surveymonkeyn tarjoamaan ilmaiseen palveluun, jossa olet näppärästi toteuttanut verkkokyselyn. Asiakas voi halutessaan käyttää hetken missä tahansa ja vastata mobiililaitteellaan laatimiisi kysymyksiin näppärästi. Lisäksi halukkuutta voi kosiskella puhelimen tai videopalaverin välityksellä, ellei jopa kasvotusten suoritettavaan haastatteluun osallistumisesta yksinkertaisella somepäivityksellä verkon välityksellä lähes missä tahansa. Kuitenkin yhden vaihtoehdon sijaan parhaisiin tuloksiin päästään, kun markkinatutkimus toteutetaan usealla eri tutkimusmetodilla yhtä aikaa. Miksi et siis käyttäisi useamman metodin yhdistelmää?

Markkinatutkimuksen metodeista

Markkinatutkimusmetodeja ovat mm:

  1. Haastattelut tai fokusryhmähaastattelut (kvalitatiivinen lähestymistapa) ovat laatuun perustuva tutkimustapa, jossa haastatellaan yhtä asiakasta kerrallaan tai useampaa asiakasta yhtä aikaa tavoitteena ymmärtää syvällisemmin asiakkaasi ajatusmaailmaa ja motiiveja. Haastattelijalla on valmis kaava, jonka pohjalta hän toteuttaa haastattelua selvittääkseen, mitä asiakkaat ajattelevat ja miltä heistä tuntuu käyttäessään tuotetta tai palvelua. Haastattelujen pohjalta voi palautteena ilmetä myös jotain arvokasta tietoa, jota haastattelun suunnittelija ei itse osaisi ajatella. Kvalitatiivisen lähestymistavan haasteena on yleensä riittämättömäksi jäävä otoskoko, sillä jos haastateltavien määrä on suppea ei haastattelujen tulosten pohjalta voi välttämättä tehdä kovinkaan luotettavia johtopäätöksiä. (Puranen, n.d.) 
  2. Asiakaskyselyt (kvantitatiivinen lähestymistapa) ovat määrään perustuvia tutkimusmetodeja, joilla on mahdollisuus kerätä runsaskin otanta markkinoista ja asiakkaista. Asiakaskyselyillä kerätään yleensä demografisia tietoja, otetaan selvää asiakkaiden asenteista ja tunteista sekä pyritään ymmärtämään ostokäyttäytymistä. Kvantitatiivisen menetelmän parhaita puolia on tilastollisesti luotettavien johtopäätösten tekeminen otoskoon ollessa riittävä. Asiakaskyselyn suunnitteleminen voi vaikuttaa helpolta, mutta sen sisältöön kannattaa panostaa ja laittaa aikaa, mikäli siitä halutaan saada mahdollisimman paljon irti. Sanontakin sen sanoo, että “saat juuri sen mitä mittaat”. (Puranen, n.d.)
  3. Etnografinen tutkimus (kvalitatiivinen lähestymistapa) on metodi, jossa tutkit ja teet rehellisiä havaintoja siitä, miten asiakkaasi kokevat ja käyttävät tuotettasi käytännössä. “Jos haluat tietää miten tiikerit metsästävät, niin et todennäköisesti mene eläintarhaan – vaan tiikereiden aitoon elinympäristöön tarkkailemaan heidän metsästystään.”  Tämä ei tietenkään kaikissa tapauksissa ole mahdollista, mutta antaa varmasti realistisinta kuvaa asiakkaan näkökulmasta ja reaktioista. (Puranen, n.d.)

Tätä et välttämättä tule ajatelleeksi markkinatutkimuksen tekemisestä

Huonosti toteutettu markkinatutkimus voi johtaa tilanteeseen, jossa saadaan täysin väärän kuvan antavia tutkimustuloksia. Asiakkaiden mieltymysten ja ostokäyttäytymisen selvittäminen markkinatutkimuksella on järkevää, muttei täysin aukotonta, sillä kaikki ei aina ole siltä miltä näyttää. Asioita on muistettava tarkastella myös kriittisellä näkökulmalla. Kuluttajilla nimittäin on taipumusta kaunistella tekemiään päätöksiä tai he voivat jopa suoraan valehdella tiedoistaan joko täysin tahattomasti tai tahallaan. Mahdollista on myös, ettei kuluttaja ymmärrä mitä tutkimuskysymyksellä haetaan, eikä hänellä ole mahdollista kysyä tarkentavia kysymyksiä. Esimerkiksi tavanomaista on, että kuluttajat useimmiten arvioivat tuotteen ekologisuuden vaikuttavan merkittävästi ostopäätökseensä, vaikka todellisuudessa he ovat valmiita joustamaan ympäristöystävällisyydestä, jos heillä on mahdollisuus saada tuote halvemmalla. Toisaalta esimerkiksi ekologisen näköisesti pakattu tuote saattaa hämätä asiakasta ja olla huomattavasti isomman hiilijalanjäljen omaava kuin kilpailijan vastaava värikäs tuotepaketti.  (Hiltunen 2017, 16.)

Markkinatutkimuksen toteutustapa, johon päädyimme

Päädyimme toteuttamaan tutkimuksen kvantitatiivisen kyselytutkimuksen lähestymistavalla, jonka kysymykset rakensimme huolellisesti vastaamaan mahdollisimman hyvin tavoitteitamme. Pyrimme muotoilemaan kysymykset ovelasti niin, että niitä on mahdollista analysoida yksittäin sekä yhdistelmällä useampia kysymyksien vastauksia keskenään löytääksemme oleellisimmat kausaliteetit. Kysely toteutettiin melko perinteisellä raksi ruutuun menetelmällä, josta saatua dataa olisi helppo analysoida esimerkiksi taulukkolaskentamenetelmiä apuna käyttäen. Lisäsimme kuitenkin kyselyyn avoimia kysymyksiäkin, jotta asiakas voisi myös omin sanoin päästä avaamaan fiiliksiään ja tällä tavoin ymmärtäisimme paremmin asiakkaiden saamia tunteita tuotteemme johdosta.

Vaikka markkinatutkimus perustuikin kvantitatiiviseen tutkimukseen, kyselyyn päätettiin loppuun lisätä kohta, jossa asiakkaalla on mahdollista jättää suostumuksensa yhteystietojen kanssa, jolla hän pystyisi osallistumaan jatkotutkimukseen. Tämän toteuttaisimme haastattelun omaisesti puhelimessa, jossa päästäisiin myös kvalitatiivisen lähestymistavan pariin ja voisimme entistä enemmän syventyä asiakasymmärrykseen, kun ihminen pääsisi suullisesti kertomaan tuntemuksiaan, tietokoneella tai puhelimella kirjoittamisen sijaan.

Mitä tutkimuksella tavoiteltiin?

Markkinatutkimuksella halusimme suoraa ja epäsuoraa palautetta asiakkailta siitä, että onko Treffiboxilla oikeasti kysyntää markkinoilla. Olemme aikaisemmin toteuttanut asiakaskyselyjä Treffiboxin ensimmäisestä prototyypistä, mutta tällöin tuote oli alkutekijöissä ja silloin tarkoituksena oli saada karkeita suuntaviivoja Treffiboxin kehitykselle tulevaisuuteen. Tämä asiakaskysely oli kuitenkin enemmän pintapuolinen, eikä niinkään pureutunut kovinkaan syvälle asiakasymmärrykseen, vaikka saimmekin tärkeää tietoa ja suuntaviivoja kehittyäksemme sen hetkisestä tilanteessa.

Tällä kertaa halusimme saada tietää tarkemmin, missä olemme onnistuneet ja sitäkin enemmän, missä olemme epäonnistuneet. Päätavoitteena oli kerätä tietoa asiakastyytyväisyydestä ja käyttää markkinatutkimusta työkaluna tuotekehityksessä. Halusimme pehmeiden palautteiden ja niistä saatujen tietojen lisäksi raakaa dataa kehityskohdista, kuten tuotteen merkittävimmät kipukohdat asiakkaan näkövinkkelistä, eli toisin sanoen mikä tai mitkä asiat ovat olleet täydellisen asiakastyytyväisyyden esteenä. Esimerkiksi, onko asiakkaan mielestä tuotteen hinta liian korkea sen tuomaan lisäarvoon nähden.

Sen lisäksi, että saisimme tietoa tuotteen mahdollisesta kysynnästä, halusimme lisäksi ymmärtää mitä tunteita Treffiboxi herättää asiakkaassa ja onko tuote vastannut heidän odotuksiaan. Uskoimme, että kun saamme tietää tuotteen herättämiä tunteita asiakkaassa, pystyisimme saavuttamaan kattavampaa asiakasymmärrystä ja luoda suuntaa sille, mitä tuotteessa tulisi muuttaa ja mihinkä suuntaan tuotekehityksemme tulisi edetä jatkossa. Usein yrittäjillä on tapana rakastua liikaa omaan näkemykseensä projektistaan tai tuotteestaan, jolloin syntyy liiallinen putkinäkö omaan tekemiseen, jonka johdosta oman tekemisen epäkohdat jäävät hyvin usein huomaamatta. Tämän halusimme rikkoa markkinatutkimuksen avulla ja pyrkiä oivaltamaan asioita, mitä ei itse tulisi vahingossakaan ajateltua.

Markkinoinnissamme olemme panostaneet kaiken muun lisäksi markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Markkinoinnissamme tavoitteenamme on ollut luoda tietynlaisia assosiaatioita eli mielikuvia Treffiboxista. Olemme systemaattisesti toistaneet tietyn tyyppisiä lausahduksia, jotta asiakkaalle muodostunut mielikuva tuotteesta vastaisi mahdollisimman paljon tuotteen tarjoamaa tarkoitusperäistä lisäarvoa asiakkaan saadessa tuotteen itse käteensä. Tutkimuksen avulla halusimmekin myös selvittää vastausta tähän, eli miten olemme onnistuneet viestin välittämisessä, tuotteen arvon tuottamisessa, tuotekuvauksissa ja markkinoinnissa ylipäätään. Halusimme siis tietää, onko markkinoinnissa välitetty mielikuva tuotteesta vastannut sitä hetkeä, kun asiakas on saanut tuotteen itselleen.

Kenelle tutkimus kohdistettiin

Halusimme tavoittaa mahdollisimman potentiaalisia vastaajia kyselyllämme. Oli sanomattakin selvää, että kysely kannattaisi siis toteuttaa nykyisille asiakkaillemme, jotka ovat jo ostaneet tuotteitamme aikaisemmin. Heille on muodostunut selkeä käsitys siitä, minkälainen tuotteemme on ja miten se toimii käytännössä. Lähetimme kyselyn yksinkertaisesti kaikille asiakkaillemme, joiden tiedot olimme saaneet kerättyä verkkokauppamme kautta. Kontaktoimme jokaista verkkokaupastamme ostoja tehnyttä asiakasta sähköpostitse. Näin pystyimme kohdentamaan kyselyn juuri oikeille ihmisille, sekä vältimme turhan ja tuloksettoman kontaktoinnin asiakkaidemme suuntaan. 

Miten motivoida asiakkaat antamaan palautetta?

Seuraava taklattava elementti oli asiakkaan huomion ja kiinnostuksen herättäminen. Kuinka saamme mahdollisimman monen ihmisen vastaamaan kyselytutkimukseemme?

Ensin on ymmärrettävä miksi ihmiset osallistuvat kyselytutkimuksiin.

He tekevät sen lähtökohtaisesti aina kolmesta syystä:

  • He haluavat auttaa
  • Heidän mielestään kyselytutkimuksen aihe oli hyvä
  • He haluavat konkreettisen edun, joka yleensä on jokin selkeä kannustin.

(Surveymonkey.com N.d.)

Tartuimme näistä kohdista jokaiseen, ja pyrimme tarjoamaan viestinnässä kaikkia ärsykkeitä. Kun sähköposti saapui asiakkaalle, oli se otsikoitu asiakkaalle nimellä “Auta meitä!” Tämä viesti näkyi asiakkaalle silloin kun hän ei ollut vielä avannut sähköpostia. Itse sähköpostissa kerroimme, että hyvä asiakaskokemus on meille todella tärkeää ja asiakkaalla on mahdollisuus auttaa meitä kehittämään tuotetta vieläkin paremmaksi. Tällä halusimme luoda merkityksen tunteen asiakkaille, että heidän mielipiteillään on merkitystä meidän toiminnallemme. Lopuksi vielä painotimme, että vastaamalla alla olevaan kyselyyn määräaikaan mennessä, on asiakas samalla mukana 50€ S-ryhmän lahjakortin arvonnassa.

Miten tuloksia voidaan tulkita ja analysoida?

Tuloksia on mahdollista analysoida tutkimusalustojen tuottamien omien diagrammien kautta, mutta mahdollisuus virheille kasvaa ja painoarvo tulkitsijan tekemillä päätelmillä on kohtuullisen suuri. Oiva tutkimusmenetelmä markkinatutkimuksien analysoimiseksi on esimerkiksi varianssianalyysi (analysis of variance tai ANOVA), useamman muuttujan MANOVA (multivariate analysis of variance) tai kovarianssianalyysia (analysis of covariance), jossa yksi tai useampi muuttuja on suhdeasteikollinen, esimerkiksi tutkimukseen osallistuneiden ikä suhteessa muihin tarkasteltaviin muuttujiin. Varianssianalyyseja käytetään, kun tutkitaan ja halutaan saada selville tilastollisia eroavaisuuksia muuttujien kesken. Varianssianalyysejä käytetään mm. lääketieteessä sekä hallintotieteissä, mutta niitä voidaan soveltaa monella tavalla. (Tietoarkisto, n.d.) Treffiboxin tapauksessa käytimme apuna kovavarianssianalyysi -menetelmää, sillä yksi oleellinen muuttuja oli asiakkaan ikä suhteessa muihin kulloinkin valitsemiimme muuttujiin ja näkökulmiin, auttamaan meitä hahmottamaan onnistumista segmentoinnissa.

Markkinatutkimuksen tuloksista:

Virheellisen informaation taklaaminen käyttäen työkaluja apuna

Kerroimme aikaisemmin, että halusimme saada markkinatutkimuksella suoran palautteen lisäksi epäsuoraa palautetta sillä ajatukselle, ettemme tyydy vain yksittäisten kysymysten esiin nostamiin prosenttilukuihin diagrammeissa, vaan käytimme apuna varianssianalyysia ja työkaluna Microsoftin Excelin –taulukkolaskentaohjelmaa ja SUMMA.JOS.JOUKKO-funktiota tulosten mittaamisessa. Muotoilimme kysymykset niin, että useampaa muuttujaa tarkasteltaessa virheellisten tulosten osuus pienenee ja asiakkaiden todelliset ajatukset astuvat paremmin esiin. (Microsoft, n.d.)

Esimerkiksi, jos tarkastelimme suositteluhalukkuutta, mainitsi yhteensä 87% tutkimukseen vastanneista jo joko suositelleensa tai voivansa suositella tuotetta, mutta kun yhtälöön lisättiin ostajan ikä, kokemus siitä vastasiko tuote odotuksia ja asiakkaan ostama tuote, jota halusimme tarkastella, nousi analyysistä esiin mielenkiintoisempia huomioita. Rehellinen suositteluhalukkuus oli hyvällä tasolla 19-24 ja 25-29 -vuotiailla, mutta tätä vanhemmilla suositteluhalukkuus laski radikaalisti ja lähenteli jo nollaa.

Jos emme perehdy keräämäämme dataan syvemmin, muodostuu meille helposti harhakuvia kyselymme lopullisista tuloksista. On siis tärkeää perehtyä kyselyn tuloksiin pintaa syvemmältä, jotta saamme realistisen käsityksen todellisesta datasta, jota olemme keränneet.

Avointen kysymysten muotoilun merkityksestä

Kyselyn rakennetta suunnitellessa kannattaa miettiä kysymyksien rakenteellisia vaihtoehtoja. Onko mahdollista, että joissain kysymyksissä annettaisiinkin vaihtoehtoisesti asiakkaalle vapaa sana ja mahdollisuus kertoa ikään kuin “pakotettuna” omia ajatuksiaan? Monesti tällaisten kysymyksien kohdalla variaatiota ja vastauksia syntyy monipuolisemmin ja erilaisista näkökulmista kuin mitä itse olisit osannut ajatella. Näin saamme kerättyä jälleen enemmän erilaisia näkökulmia ja tuloksia rivien välistä. Asiakkaalla on mahdollisuus vastata asettamaasi kysymykseen lyhyesti ja ytimekkäästi, tai vaihtoehtoisesti kertoa omin sanoin selkeästi laajemmin ja monipuolisemmin asiasta halutessaan.

Iloa, intoa ja herätti vanhoja tunteita, mitkä oli unohtunut. Pisti ajattelemaan mihin toisessa rakastui, suhteen alku aikojen ihastuksen tunne tuli. Itkimme yhdessä mihin olemme päässeet ja kuinka paljon kaikkea ihanaa olemme saavuttaneet.”

– Anonyymi asiakas

Tämän vastauksen saimme, kun kysyimme avoimella kysymyksellä ihmisiltä: “Kuvaile lyhyesti, mitä tunteita tuote herätti.” Tällä tavoin pystyimme saamaan vastauksia siihen, mitä tunteita tuotteemme ovat herättäneet asiakkaissa ja pääsemään syvemmälle ihmisten ajatuksiin. Tällä avoimella kysymyksellä saimme laidasta laitaan dataa ihmisten eri tuntemuksista, kun taas pelkillä rasti ruutuun tyyppisillä kysymyksillä tämän kaltaisia syvempiä ajatuksia on vaikea saada ihmisistä kaivettua esiin.

Pohdinta 

Markkinatutkimuksen tarkoitus on auttaa yrityksiä tekemään fiksumpia tietoon pohjautuvia päätöksiä. Opimme markkinatutkimusta tehdessämme monia asioita. Tutkimusten, kyselyiden, tulosten ja datan keräämisen maailma on loputon. Hyvän markkinatutkimuksen toteuttamiseen tarvittavan pohjatöiden määrä pääsi ainakin näin ensimmäisellä kerralla yllättämään. Hyvän lopputuloksen salaisuus tuntuukin piilevän pienissä yksityiskohdissa. Tutkimusta tehdessä taustatöiden määrä ja huolellinen suunnittelu määrittävät 90% siitä millaiselta lopputulos ja tulokset tulevat näyttämään. Kun kaikki tulokset on saatu, tulee väkisin esille myös tulosten lukemisen ja analysoinnin taito. Kuten aiemmin kerroimmekin, niin juuri tulosten syvän analysoinnin puute tuntuu olevan sudenkuopista jopa pahin.

Suosittelemme kaikille yrittäjille oman markkinatutkimuksen tekemistä, sillä sen avulla saadaan helpommin muodostettua realistinen kuva yrityksen nykyisestä tilanteesta. Ihminen on tunnetusti aina omalle tekemiselleen sokea, ja se mikä sinusta näyttää ilmiselvältä, ei välttämättä ole edes todellisuutta. Kun kuulemme palautteen suoraan asiakkaalta itseltään, avartaa se taas näkökulmiamme uudelle tasolle. Tässäkin asiayhteydessä tuntuu pätevän sama teema kuin monissa muissakin. Matkaa voidaan jatkaa vain sieltä, missä olemme nyt ja kehittyäksemme yrityksenä, on asiakasymmärrys avain asia matkallamme eteenpäin.

“Tehdään töitä ja mennään eteenpäin.” 

 – Timo Jutila

LÄHTEET:

Hiltunen, E. 2017. Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa – Trendit ja ilmiöt. Docendo Oy: Jyväskylä

Meltwater. 1.11.2021. Miksi markkinatutkimusta kannattaa tehdä? Viitattu 7.2.2022

https://www.meltwater.com/fi/blog/markkinatutkimus

Microsoft – Tuki. n.d. SUMMA.JOS.JOUKKO-funktio. Ohjesivusto. Viitattu: 22.3.2022. https://support.microsoft.com/fi-fi/office/summa-jos-joukko-funktio-c9e748f5-7ea7-455d-9406-611cebce642b

Puranen, T. N.d. MARKKINATUTKIMUS – Miten pääsen alkuun ja mikä on paras tutkimusmetodi? Ammattijohtaja.fi. Blogi. Viitattu: 20.3.2022. https://ammattijohtaja.fi/markkinatutkimus-miten-paasen-alkuun-ja-mika-tutkimusmetodi-on-paras/

Survaymonkey.com. N.d. Markkinatutkimuksien kyselytutkimusmallien käyttäminen. Viitattu: 20.3.2022 https://fi.surveymonkey.com/mp/market-research-survey-templates/

Survaymonkey.com. N.d. Pikaopas markkinatutkimuksen toteuttamiseen. Viitattu: 20.3.2022

https://fi.surveymonkey.com/mp/market-research-surveys/

Tietoarkisto – Tampereen Yliopisto. N.d. Varianssianalyysi. Viitattu: 22.3.2022. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvanti/varianssi/anova/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close