Tampere
24 Sep, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Marginaalivoittojen mindset



Kirjoittanut: Juha Kankaanpää - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Pura rutiinit atomeiksi
James Clear
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

 

Kuuntelin kesällä työskennellessäni äänikirjoja aina, kun se oli mahdollista. Yksi mieleenpainuvimmista oli James Clearin kirja: Pura rutiinit atomeiksi. Kirja herätti paljon ajatuksia, sillä rutiinien ylläpito ei ole koskaan ollut vahvuuteni. Pohdin sen hetkisiä sekä aikaisempia rutiinejani ja sitä, mitkä niistä olivat pysyneet elämässäni ja mitkä hiljalleen jääneet pois. Yritin olla itselleni rehellinen ja tarkastella asiaa kriittisesti. Huomasin laiminlyöväni stressaavissa tilanteissa tai kovan paineen alla useita tärkeitä rutiineja. Kyseiset tilanteet ovat usein olleet pidempiä ajanjaksoja, joten rutiinit ovat katkenneet. Se on ollut hyvästit niin säännölliselle unirytmille, ruokailulle tai liikuntaharrastuksille. Niiden herättäminen uudestaan henkiin on aina ollut yhtä haasteellista. Vaatinut eräänlaisen turhautumisen tai aggression purkauksen saadakseni uudestaan otteen. Tunne, että ei perkele, miten joskus onkin niin selkärangaton. Etenkin, jos kyse on ollut jostain terveellisestä tai mikä on itselle hyväksi. Varmasti yhtenä vaikuttavana tekijänä on vanhemmilta peritty valtava työmoraali, sillä tulenhan yrittäjä perheestä. Jos koen jonkin asian hyvin merkitykselliseksi tai itselleni tärkeäksi, saattaa se sivuuttaa vähän turhankin helposti muita tärkeitä asioita. Jäin pohtimaan kirjan pohjalta, miten luoda ja ylläpitää sellaiset rutiinit, jotka pitkällä juoksulla johtaisivat merkittäviin tuloksiin ja mahdollistaisivat energisemmän arjen.

 

Rutiineista

Clear (2020) kirjoittaa rutiineiksi laskettavan kaikki ne toiminnot, jotka tapahtuvat automaattisesti. Teet asiat siis alitajuisesti ilman sen suurempaa ajattelua ja kerta toisensa jälkeen samalla tavalla. Rutiinit muodostuvat siis lukuisten tietoisten toistojen seurauksena. Hyvänä esimerkkinä yhdestä omista rutiineistani voisi olla se, että joka ilta viimeisenä asiana ennen nukkumaan menoa lataan kahvinkeittimen aamua varten valmiiksi. Riippuen aamun laadusta, onko aikaa yhdelle vai kahdelle isolle mukilliselle, suhahtaa suodatinpussiin kaksi tai kolme kauhallista kahvinporoja. Toisena rutiinina painan aamulla herätessäni ensimmäisenä Moccamasterin päälle ja saan hetken kuluttua joka aamuisen nautinnon.

Rutiinit eivät muodostu itsestään, vaan vaativat muodostuakseen selkeän toimintasuunnitelman. Rutiinin muodostamista helpottaa se, mitä tarkemmin tekemisen määrittelee etukäteen. Mitä teet, mihin kellon aikaan ja missä aiot kyseisen toiminnon suorittaa. Muutoin rutiinin muodostus jää helposti ajatuksen tasolle. (Clear, 2020.) Esimerkkinä joka tammikuinen kuntoilijoiden aalto, joka päättää aloittaa kuntoilun kesäkuntoa tavoitellen, joista vain harva on määritellyt tekemisen riittävän konkreettisesti ja onnistuu luomaan siitä itselleen rutiinin. Suurin osa käy kuntosalilla vain muutaman kerran ja palaa noudattamaa vanhaa kaavaa sohvalle viihdevastaanottimiensa ääreen.

 

Miksi pienillä rutiineilla on valtava vaikutus?

Clear (2020) kertoo kirjassaan tarinan Dave Brailsfordista, joka palkattiin vuonna 2003 Ison-Britannian ammattilaispyöräilyn British Cyclingin organisaation johtoon korjaamaan ammattipyöräilyn surkeaa tilannetta. Britit olivat kärsineet lähes vuosisadan keskinkertaisuudesta ja voittaneet vuoden 1908 jälkeen ainoastaan yhden kultamitalin.

Brailsford poikkesi vahvasti edeltäjistään ja toi mukanaan strategian, jota hän kutsui ”marginaalivoittojen keräämiseksi”. Strategian periaate perustui pienten kehitysmarginaalien etsimiseen kaikessa. Hän pilkkoi pyöräilyn mahdollisimman pieniin osiin ja alkoi parantaa jokaista osa-aluetta yhdellä prosentilla. Brailsford tiimeineen toteutti prosentilla parantamistaktiikkaa sadoilla eri osa-alueilla. Muun muassa pyörät optimoitiin, käsihygieniaa tehostettiin ehkäisemään sairastumisia ja unen laatua parannettiin yksilöllisillä tyynyillä tukemaan pyöräilijöiden palautumista. Kaikki osat yhteen laskettaessa suoritus paranisi merkittävästi. Viisi vuotta myöhemmin vuonna 2008 Brittijoukkue voitti Pekingin olympialaisissa maantie- ja ratapyöräilyssä 60 prosenttia kaikista mahdollisista kultamitaleista. Lisäksi vuonna 2010 Lontoon olympialaisissa britit nostivat rimaa tekemällä yhdeksän olympia- ja seitsemän maailmanennätystä. (Clear, 2020.)

Prosentilla parantamista tuskin edes huomaa ja joskus sitä ei voi edes havaita, mutta kokonaiskuvassa pidemmällä aikavälillä se voi olla hyvinkin merkittävä. Pienien muutoksien tuoma vaikutus kertaantuneena ajan mittaan saattaa ällistyttää. Jos käytetään apuna matematiikkaa ja ajateltaisiin tilanne, jossa pystyttäisiin parantamaan jotakin suoritusta yhdellä prosentilla vuoden ajan, joka ikisenä päivänä, kehittyy vuodessa 37 kertaa paremmaksi. Parhaillaan rutiinit siis muodostavat marginaalivoittojen ketjun. Kun pieniä hyviä asioita tekee riittävän kauan, alkavat ne hiljalleen kantamaan hedelmää. Rutiineja toistamalla niiden vaikutukset lisääntyvät. Ne ovat itsensä kehittämisen korkoa korolle -ilmiö. Ne käyttäytyvät siis samalla tavalla kuin raha. Joskus saattaa tuntua, ettei yksittäisillä rutiineilla ole juuri merkitystä, mutta pitkällä aika välillä niiden vaikutus voi olla melkoinen. Tarkastelemalla rutiineja kronologisesti taakse päin voi hyvien ja huonojen rutiinien arvo tulla häkellyttävänkin selkeäksi. (Clear, 2020.)

Ihmisinä erehdymme hyvin helposti yliarvioimaan yksittäisen hetken tärkeyttä ja aliarvioimaan pienten säännöllisten parannusten vaikutusta. Tavoittelimme sitten yrityksen perustamista, mestaruuden voittamista, painon pudottamista tai vaikka kirjan kirjoittamista luomme helposti valtavat paineet saada nopeasti aikaan jotakin suurta, jotakin merkittävää. Ajattelemme, että suuri menestys vaatii suurta toimintaa. Kuitenkin kaikki suuri alkaa jostain pienestä ja on seurausta yksittäisistä pienistä päätöksistä ja valinnoista. Kun niitä samoja päätöksiä sitkeästi toistaa, alkaa tapa hiljalleen vahvistua. Riittävän kauan toistettuna muodostuu rutiinit ja saavutat jotakin merkittävää. (Clear, 2020.)

”Huonosta tavasta eroon pääseminen on kuin sisällämme olevan vahvan tammen repimistä juurineen. Hyvän rutiinin rakentaminen on puolestaan kuin hauraan kukan.” (Clear, 2020.)

 

Oppiiko vanha koira uudet temput

Hehkutan usein sitä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ”perhosefekti” on yksi arvoistani. Silti huomaan, ettei se pidä tällä hetkellä paikkansa kaikilla elämäni osa-alueilla. Kaikkihan lähtee kehon ja mielen hyvinvoinnista. Silloin kun näin on, sitä on energinen ja positiivinen, täynnä tarmoa. Viimeisen seitsemän kuukauden vastapaino koululle ja työn teolle on ollut suorastaan olematonta. Palautuminen ja ajatusten saaminen niin sanotusti vapaalle ei ole tahtonut onnistua.

Toisinaan, kun todellinen työmoraalipiikki iskee päälle, tärkeimmät rutiinit ja asiat jäävät toissijaisiksi. Olen heti valmis tinkimään unesta, ruuasta ja liikunnasta. Asioista, joista kaikki lähtee tai on riippuvaisia. Yrittäjänä ajatusmallini on vähän niin, että työt ja asiakkaat menevät etusijalle. Pitää hoitaa kaikki mahdollisimman hyvin. Jäljen on oltava sata ja asiakkaiden tyytyväisiä. Sama on opintojen kanssa. Pyrin antamaan joka päivä parhaani. On ottanut aikaa hyväksyä, että nykypäivänä monessa asiassa ihan hyvä on parempi kuin paras.

Välillä huomaan, etten edes anna itselleni mahdollisuutta toimia kovinkaan fiksusti, kun puhutaan kehon ja mielen huolenpidosta. ”Pakko saada tämä valmiiksi ja sitten on vielä tuokin juttu…” Unet jäävät viiteen tuntiin ja päivällinen jäi syömättä. Ei ollut aikaa ystäville tai puhettakaan liikunnasta. Huomaan suorittavani asioita ja matkasta nauttiminen unohtuu täysin. Sitten eteen tulee hetki, jona huomaan olevani jälleen kerran vähän uupunut. Kärsivällisyys alkaa olla lopussa ja ärtymystä on ilmassa jatkuvasti. Vaikka tiedän, mikä on järkevää ja itselleni hyväksi. Miten sitä tuleekin jatkuvasti tehtyä niin paljon huonoja päätöksiä? Huomaan kaipaavani enemmän säännöllistä ja terveellistä ruokarytmiä ja niitä raskaita kuntosalitreenejä, joissa pääset purkamaan aggressiota ja nauttimaan adrenaliinista.

Koen oppineeni pikkuhiljaa pysähtymään ja ajattelemaan paremmin. Tiedän muutoksen alkavan pysähtymisestä ja asioiden tai tunteiden tiedostamisesta. Toisinaan peiliin on hyvä katsoa ja kysyä rehellisesti itseltään, mitä tulee huoneeseen, kun sinä astut tilaan? Pohtimista on ollut hyvä jatkaa, siitä onko minulla riittävän energinen olo? Saanko asioita aikaan? Kuinka tehokas olen? Onko levolle ja palautumiselle ollut riittävästi aikaa? Syönkö hyvin ja liikunko riittävästi? Vastaus lähes kaikkiin kysymyksiin tällä hetkellä on valitettavasti se ei niin mairitteleva vaihtoehto.

Yritin ajatella rutiineja kriittisesti. Ovatko yrittämäni rutiinit olleet kohdallani yksinkertaisesti vain vääränlaisia? En usko. Ne ovat joko ajoitettu tai suunniteltu kehnosti. Tai en ole osannut ajatella niille tarpeeksi painoarvoa. ”Se on pienestä kiinni, sanotaan”. Oivalsin, ettei samalla tavalla väkisin yrittäminen kerta toisensa jälkeen ole kannattavaa. On kokeiltava rutiinien rakentamista eri tavoilla eri aikoihin. Pienillä muutoksilla on löydettävä juuri minulle sopivin vaihtoehto, joka mahdollistaa pienen joustavuuden. Ajateltava, miten kannattaisi ajatella. Rakentaa rutiinit sen pohjalta, mikä on minulle tärkeää ja mitkä seikat merkityksellisiä. Lisäksi kalenteriin on lisättävä säännöllisin ajoin aikaa ajattelulle ja elämän tasapainon tarkastelulle. Tarkasteltava olenko onnistunut säilyttämään energisen ja positiivisen otteen? Toimiiko paketti minulle vai maistuuko jokin osa-alue puulle? Tehtävä pienet korjausliikkeet ja jatkettava kokeilua. Oikeiden rutiinien löydyttyä matka mestarillisuuteen helpottuu. Kokemuksien ja karttuneen tiedon myötä osaan jatkossa varmasti toimia fiksummin. Pakko myöntää, että kärsivällisyydessä on parantamisen varaa monessakin asiayhteydessä. Ei auta muu kuin olla sinnikkäämpi ja jatkaa keräämällä marginaalivoittoja.

 

”Kun mikään ei näytä auttavan, menen katsomaan kivenleikkaajaa työssään. Satakaan lyöntiä ei näytä saavan säröä kiven pintaan. Kuitenkin sadasensimmäinen lyönti halkaisee kiven kahtia. Tiedän, ettei viimeinen lyönti saanut sitä aikaan vaan kaikki ennen sitä tulleet.” Jacob Riis

 

LÄHTEET:

Clear, J. 2020. Pura rutiinit atomeiksi – Näin saat aikaan muutoksen, joka pysyy. Ääni- § E-kirja: Storytel

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close