Tampere
29 Mar, Friday
2° C

Proakatemian esseepankki

Manageroinnilla menestykseen



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Syksyllä tajusin, mikä on unelma-ammattini: minusta tulee artistimanageri! Se on Suomessa vielä varsin harvinainen ammatti. Teoston artikkelin mukaan managerin rooli on kuitenkin viime vuosina korostunut ja siitä on tulossa tulevaisuuden ammatti. Siihen vaikuttaa suomalaisen musiikkiviennin kasvu sekä musiikkibisneksen ammattimaistuminen. Artistit ovat myös alkaneet perustaa omia yrityksiä, jotta omien oikeuksien hallinnointi onnistuisi paremmin kuin levy-yhtiön listoilla. Siihen he tarvitsevat managerin apua (Teosto, 2016).

Teoston artikkelissa mainitaan artistimanagerin olevan erikoinen ammatti, sillä se vaatii lujaa ammattitaitoa, mutta sitä ei voi opetella etukäteen. Lisäksi se vaatii hyviä sosiaalisia taitoja, pelisilmää sekä intohimoa ja uskoa omaan artistiin. Uskon, että Proakatemia antaa minulle hyvän pohjan artistimanageriksi, sillä toimintatavat ovat hyvin samankaltaisia kuin artistimanagerin työssä: täytyy hallita muuttuvia kokonaisuuksia tietämättä asiasta välttämättä yhtään mitään. Myös yrittäjyys-, tiimijohtamis- ja bisnesosaamisesta on hyötyä, sillä managerin tärkein tehtävä on toimia puskurina artistin uralla ja hoitaa kaikki liiketoimintaan kuuluvat asiat. Tällöin artisti pystyy keskittymään täysillä omaan osaamiseensa, eli musiikin tekemiseen ja sen seurauksena tuottavuus paranee.

Managerin työnkuva on laaja, sillä siihen kuuluu kaikki, mitä manageri ja artisti keskenään sopivat. Yhdelle artistille se voi olla pelkästään musiikkiin liittyvien toimintojen managerointia, kuten keikkamyyntiä, markkinointia ja aikataulutusta. Toiselle se taas voi olla koko liiketoiminnan pyörittämistä. Itse koen, että Proakatemia antaa minulle valmiudet sekä pienimuotoisempaan managerointiin että varsinkin artistin koko liiketoiminnan hoitamiseen. Artistimanagerointiin ei nimittäin ole suoraa koulutusta Suomessa, vaan alalle päädytään monia eri reittejä pitkin. Esimerkiksi Teoston artikkelissa haastateltu Virpi Immonen teki töitä levy-yhtiössä, kustannusyhtiössä, merchandise-firmassa ja ohjelmatoimistossa ja tajusi, että tekee samoja hommia kuin manageri. Monilla managereilla onkin kokemusta tai koulutus musiikkialalta. Osalla puolestaan on oikeustradenomin tutkinto, sillä managerin täytyy hallita sopimusasiat hyvin.

 

Proakatemian arvot ovat myös managerointini arvot

 

Mielestäni Proakatemian toimintamallit ovat suoraan siirrettävissä managerin työhön, sillä molemmissa työskentely on hyvin projektiluontoista, hektistä ja oman osaamisen rajat ylittävää. Myös Proakatemian arvot kuvaavat managerinkin työtä: kaikki alkaa luottamuksesta managerin ja artistin välillä. Molempien täytyy luottaa, että toinen tekee oman osansa yhteisen tavoitteen eteen, jotta itse voi keskittyä siihen, missä on hyvä. Lisäksi managerin ja artistin suhteen tulee olla lähempänä ystävyyttä kuin yhteistyökumppanuutta, mikä näkyy luottamuksena toista kohtaan. Jos suhde on ”vain” yhteistyökumppanuutta, tekeekö manageri silloin työtään sydämellä?

Rohkeus kuvastaa managerin tapaa toimia. Muutosta ja epävarmuutta ei saa pelätä, sillä managerin käsissä olevat palaset muuttuvat jatkuvasti ja silti niitä pitää kyetä hallitsemaan. Muuttuva ympäristö haastaa ylittämään omat rajansa. Rohkeutta on myös sanoa, jos managerin mielestä jokin ei toimi esimerkiksi musiikissa. Usein nimittäin artisti sokaistuu omalle tuotannolleen ja silloin ulkopuolisen mielipide on kultaakin kalliimpi.

Teot  ovat ne, jotka erottavat hyvän managerin huonosta. Manageri tekee kaikkensa, jotta artisti menestyy. Nykyisin artistien tulot eivät tule enää pelkästään levymyynnistä ja keikoista. Niiden lisäksi täytyy keksiä uusia ratkaisuja ja managerin tehtävä on löytää niitä. Täytyy olla aina hieman aikaansa edellä, jotta osaa tehdä oikeita peliliikkeitä. Teoillaan manageri osoittaa luottamustaan ja arvostustaan artistia kohtaan, sekä siivittää artistin menestykseen.

Oppiminen on hyvälle managerille tärkeää. Työn voi nimittäin oppia vain tekemällä. Teoston artikkelissa haastateltu manageri Jussi Hautala opiskeli managerointia Buckinghamshiren yliopistossa Lontoossa ja haastattelussaan kertoo oppineensa lakisääteisiä asioita sekä bisneksen lainalaisuuksia. Muun ammattiin tarvittavan opin hän on saanut oman kokemuksensa kautta, sekä muilta kovan luokan managereilta. Sen takia Proakatemia on mielestäni hyvä lähtökohta uralleni, sillä siellä opin kaiken, mitä voin etukäteen oppia managerin uraa silmällä pitäen. Proakatemialla korostuu tekeminen ja virheistä oppiminen, mikä on myös oleellinen osa managerin uraa. Hyvä managerikin tekee virheitä, mutta oppii niistä, eikä toista samoja virheitä uudelleen.

Menestys seuraa, kun aiemmat arvot täyttyvät. Menestys on sekä managerin että artistin yhteinen tavoite. Artisti haluaa menestyä ja manageri haluaa auttaa siinä. Manageri on se tyyppi, joka ei itse halua välttämättä menestyä ja olla valokeilassa, vaan hän elää siitä, kun saa auttaa muita menestymään ja ylpeänä sanoa: ”me tehtiin tää!” Liiketaloudellisesta näkökulmasta manageri on erittäin tärkeä henkilö, kun tavoitellaan menestystä. Hyvillä managereilla on nimittäin bisnesvainua ja osaamista tehdä kannattavaa liiketoimintaa, mitä artistilla ei välttämättä ole. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, joten artistin on hyvä antaa ohjat osaavan managerin käsiin ja päästää irti suomalaisesta asenteesta tehdä kaikkea itse.

Kommentit
Post a Reply to Vili Haara cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Vili Haara Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close