Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Makia – Matkalla suomalaisen muodin huipulle



Kirjoittanut: Petra Hiltunen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Kirjoittanut: Petra Hiltunen & Jesse Järvensivu

 

 

Muistan ensimmäisen kerran, kun joskus yläasteella huomasin Makian vaatteita kaduilla. Vaatteet olivat ajattomia ja hyvin yksinkertaisia. Värit olivat pelkistettyjä. Tuotteet noudattavat edelleen hyvin samanlaista linjaa, kuin mitä ne olivat alkuaikoinakin. Ammattikoulussa laitoin vaivalla ansaitut kesätyörahat kiinni Makian jo klassikoksi muodostuneeseen Raglan Parkaan. Takki oli väriltään punainen, siinä on neljä isoa nappia ja sen vuori on väriltään valkoinen, jos joulupukin pitäisi päivittää nuttuaan, hän valitsisi tuon kyseisen takin. Paljon on noista ajoista virrannut vettä Tammerkoskessa. On ollut hienoa seurata sivusta pienen katumuotibrändin kasvua suureksi tekijäksi Suomessa. Mitkä asiat tähän sitten johtivat? Miten Makia onnistui siinä, mitä monet ovat yrittäneet? Perehdymme tässä tekstissä artikkelien, videoiden sekä Makiasta kirjoitetun kirjan perusteella heidän tarinaansa.  

 

Makian takana on alkujaan kolmen ystävän  muodostama porukka, joka alkoi suunnittelemaan vaatteita. Vaikkei vielä silloin taustalla ollut laajaa tukiverkostoa ja pohjatonta tilipussia, oli heillä kaikilla vahva visio siitä minne he haluavat Makiaa viedä. Porukan vahva lumilautailu tausta oli alkuaikoina vahvassa asemassa. Kierrettyään vuosia ympäri  maailmaa ja nähdessään kuinka samoissa rinteissä laskeneet kollegat olivat onnistuneesti pystyneet luomaan omissa autotalleissaan ja kellarikomeroissaan pesunkestäviä vaatebrändejä, sai se porukan ajattelemaan, että miksi ei pystyttäisi samaan. Kaikilla heistä oli kirkkaana mielessä se tosiasia, että lautailu-ura tulisi loppumaan jonain päivänä, eikä sen varaan voinut laskea mitään. Niinpä alkujaan kaveriporukan kesken jaetuista printtipaidoista alettiin todenteolla tekemään bisnestä. 

Oli joka tapauksessa päädytty hetkeen, jossa kaikki on mennyt hieman päin persettä ja tarvittiin pieni tai keskisuuri ihme, jotta pää saadaan takaisin pinnalle, Malmi sanoo. Vuonna 2007 sellainen löytyi tietysti tutuista piireistä. Mies oli Totti Nyberg eli Makian nykyinen toimitusjohtaja. Myyntityöhön suostuneen Nybergin ensikäynti varastolla oli järkytys.” Leukani loksahtivat kun näin sen määrän, joka sinne oli tilattu. Se oli kallista kamaa eli italialaisia materiaaleja ja kaikki Suomessa valmistettua. Ajattelin heti, etteivät vaatteet olleet tuotannollisesti halpoja. Tulisi hankaluuksia, jos rahat pitäisi saada täydellä katteella takaisin.” Nybergillä kuitenkin riitti intoa, osaamista ja aiemmasta työstään syntyneitä suhteita vaateyrityksiin. Se tarkoitti, että yhtäkkiä saimme kamoja muidenkin kuin frendien päälle kaljaa vastaan, Hyväri kertoo. (Yle) 

Toimintatapana vaatteiden valmistaminen ennen minkäänlaista myymistä ei ollut mitenkään kannattavaa. Jos mietitään vaateteollisuuden lainalaisuuksia, on tapana ollut tuottaa pieni erä alkuun, jota on ollut helppoa lähteä kierrättämään jälleenmyyjillä ja kysynnän ollessa tarpeeeksi suurta, on ollut helppoa tilata isompi erä jakelua varten. Makia siis teki kaiken päinvastoin, jos asiaa tarkastellaan nyt, niin huomataan, että sillä on varmasti ollut yrityksen kannalta suuri rooli siinä missä se nyt menee. Tuotteita oli pakko lähteä myymään, mikä ajoi porukan valloittamaan  maailmaa samalla etsien rahoittajia ja tuotteiden maahantuojia, sekä saamaan brändiä laajempaan tietoisuuteen. Henkilöstön suhtautuminen Makiaan on ollut myös jotain poikkeuksellista. Kyseessä on ollut enemmän kuin pelkkä työpaikka. Kyseessä on ennemmin yhteisö tai perhe. Jokaiselle tärkeä asia. Mitään ei ole koskaan haluttu tehdä puolivillaisesti. 

 

Yrityksen suurimmat kasvun vuodet osuvat aikaan jolloin sosiaalinen media ja sen tuomat markkinointi mahdollisuudet eivät olleet läheskään sillä tasolla, mitä ne ovat nyt vuonna 2021.  

Ero Makian ja Billebeinon välillä on paitsi koossa myös siinä, että vuonna 2014 lanseerattu Billebeino syntyi eri aikaan. Se on kasvanut voimakkaasti verkkokaupan, digitaalisen markkinoinnin ja influencerien kultakaudella.  (Niipola, J, 2021, s.280) 

Makian markkinointi on painottunut alussa vahvasti erilaisiin alan messuihin, joihin toimijat ympärimaailmaa ovat kokoontuneet seuraamaan uusimpia trendejä ja toimijoita. Nykyään tavarantoimittajiin voi olla yhteydessä sosiaalisessa mediassa ja kontaktointi eri yrityksiin ja näkyvyys suoraan kuluttajille on mutkatonta. Markkinointikanavia siis nykypäivänä on valtavasti verrattuna 2000 luvun alkuun, ja siksi uudet yritykset ja brändit pääsevät helpommin kilpailualustalle isojen toimijoiden kanssa.  

2010- luvulla Makia kokeili markkinoinnissaan kaikkea mahdollista. Matkusteltiin kuvausreissuilla pitkin maailmaa ja valjastettiin näyttävän markkinointikampanjan saattelemana jopa Kimi Räikkönen Makian keulakuvaksi. Kaikki tämä kiertäminen on ollut osana sulkemassa ympyrää nyt kymmenen vuotta myöhemmin, kun on palattu Makian juurille Helsinkiin ja on haluttu taas tuoda esiin sitä puolta mistä kaikki aikoinaan lähti.  

Helsinkiläisellä katuvaatemerkki Makialla oli pari vuotta sitten ongelma. Kuluttajat eivät osanneet lokeroida merkkiä selkeästi mihinkään. Makia oli samaan aikaan urheilullinen ja siistin tyylikäs. Alkoi tyylin muokkaaminen uusiksi, jossa turhat rönsyt karsittiin pois. Kohderyhmäksi otettiin hyvin pukeutuva urbaani mies. Makia löysi uusiin mallistoihinsa innoituksen toimistonsa ympäristöstä Hietalahden vanhalta telakka-alueelta. Sieltä vaatteisiin on tullut merellistä henkeä, eli sään kestäviä takkeja sekä kuvia ankkureista ja majakoista. (Fablehti, 2021) 

 

Makian kaksikymmentä vuotta kestäneelle taipaleelle on mahtunut myös paljon vastoinkäymisiä. Milloin on ollut pula pääomasta, milloin on oltu mediassa plagiointikohun keskellä ja milloin yrityksestä on lähdetty muualle töihin. Kaikki vastoinkäymiset ovat osaltaan olleet rakentamassa aina vain parempaa, kestävämpää ja tunnetumpaa Makiaa. Viimeaikaisista kohuista suurin on ehdottomasti se, että Makia veti tuotteensa myynnistä tavaratalo Kärkkäiseltä.  

Yhtiö perustelee tuotteidensa poisvetoa Kärkkäiseltä sen omistajan Juha Kärkkäisen “arvoilla ja toiminnalla sosiaalisessa mediassa”. Makia ei tiedotteessaan tarkenna, mistä arvoista on kysymys. Yhtiön perustaja ja brändijohtaja Joni Malmi kuitenkin puhuu tiedotteessa suvaitsevaisuudesta ja sanoo sen olevan Makialle tärkeä arvo. – Kaikki ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä, oli heidän ikänsä, etnisyytensä, uskontonsa, sukupuolensa tai muut vastaavat tekijät mitä tahansa, Malmi sanoo tiedotteessa. 

Taloudellisiltakaan ongelmilta Makiassa ei ole vältytty. 2010-luvun alkupuolella oli yrityksessä eräänlainen pohjakosketus. Yritykseltä puuttui strategia ja fokus. Firman ongelmat johtuivat siitä, että Makia lähti tekemään liian isoa mallistoa. Vaatteiden tuotanto sakkasi ja laadun kanssa tuli isoja ongelmia. Sen lisäksi tuotteiden toimituksissa oli ongelmia. Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen firman johto alkoi korjaamaan virheitä ja ensimmäisenä kuntoon laitettiin: jakelustrategia, tuotteiden hinnoittelu, tuotanto, laatu, asiakaspalvelu ja logistiikka. 

 

Ensimmäisten kahdenkymmenen vuotensa aikana Makia on saavuttanut vahvan jalansijan osana suomalaista vaatealaa. Se mitä seuraavat vuosikymmenet tuovat tullessaan ovat varmasti yhtä merkityksellisiä, kun aiemmatkin. Tukevalle pohjalle on hyvä rakentaa. Keväällä 2021 uutisoitiin, että suomeen on syntynyt uusi  brändiyhtiö Manna & Co, joka tuo yhteen monta suomalaista kuluttajabrändiä: Vallilan, Makian, Finlaysonin ja sen tytäryhtiön Reinon & Ainon. Lisäksi siihen kuuluu 20 prosenttia omistus Sastasta. Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja pitää konsernijärjestelyä merkittävänä asiana. Yhteenliittymä tulee tukemaan vahvasti yritysten mahdollisuuksia kansainvälistyä, sekä luo mahdollisuuksia tehdä jotain uutta. Uuden brändiyhtiön alle kasatuilla yrityksillä on merkittävä rooli suomalaisessa tekstiiliteollisuudessa:  Finlayson on vuonna 1820 perustettu tekstiilialan yhtiö, Makia vaatealan urbaani edelläkävijä ja Sasta yli 50 vuoden kokemuksella luotettujen retkeily- ja metsästysvaatteiden valmistaja. Vallila Interior Oy on vuodesta 1935 toiminut sisustus- ja tekstiilialan perheyritys. Makia on onnistunut siinä mistä moni vain uskaltaa unelmoida. Tie on ollut pitkä ja kivinen. Matkaan mahtuu paljon tuuria ja hyvää onnea, mutta suurimpana yksittäisenä asiana mainittakoon suomalaisen sisu. Ilman sitä yrityksen matka olisi tyssännyt monen monta kertaa.  

Makia – Through the rough seas. 

 

 

Lähteet 

Niipola, J. (2021) Viha rakkaus MakiaWSOY 

Aromaa, J. 2019: Muoti kiinnostaa miehiä yhä enemmän, mutta bisnestä sillä on vaikea tehdä – Makian pomo: “Raha loppui ennen kuin hauska alkoi”. Yle. https://yle.fi/uutiset/3-10935698 

Julkaistu 26.8.2019. 

Vedenpää, V. 2016: Makia ponnisti kellarista Keski-Eurooppaan – Suomen katuvaatemerkit etsivät menestyskaavaa. Yle. https://yle.fi/uutiset/3-8639893 Julkaistu 1.2.2016. 

Pantzar, M. 2021: Miten Punavuoren pussikaljaporukasta kasvoi menestynyt yritys? Vaatebrändi Makian alku oli täynnä mokia, joista paikkaamaan pyydetty toimitusjohtajakin järkyttyi. Yle. https://yle.fi/uutiset/3-12154359 Julkaistu 26.10.2021 

Lindholm, P. 2021Vaatemerkki Makia vetää tuotteensa Kärkkäinen-tavarataloista, joiden perustaja tunnetaan uusnatsiyhteyksistä – “Ei katumusta tai anteeksipyyntöjä”. Yle. https://yle.fi/uutiset/3-11845849 Julkaistu 19.3.2021 

 

2019: Yli 80 Makia-vaatebrändin nimikettä ottanut inspiraationsa muualta – Makian johto avaa suunsa plagiointisyytöksistä: “Nämä kohutapaukset eivät ole kopioita, vaan meidän versioitamme”. MTVuutiset. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yli-80-makia-vaatebrandin-tuotetta-ottanut-inspiraationsa-muualta-makian-johto-avaa-suunsa-plagiointisyytoksista-nama-kohutapaukset-eivat-ole-kopioita-vaan-meidan-versioitamme/7582956#gs.ikrmij Julkaistu 10.10.2019 

 

2021: Makia aikoo tuplata liikevaihtonsa – tässä suunnitelma. Fablehti. https://www.fablehti.fi/makian_kasvu/ Julkaistu 2.2021 

 

 

 

Kommentit
  • Julius Honkanen

    Moi Petra ja Jesse!
    Vaateala sekä brändäys kiinnostaa itseäni ja siitä syystä päätin lukea teidän kirjoittaman esseen Makiasta. Makia brändinä ei ole itselleni kovinkaan tuttu enkä tiedä sen historiasta paljoakaan, joten oli avartavaa tutustua brändiin esseenne kautta. Essee on kirjoitettu todella selkeästi ja sitä oli mukava lukea. Itseasiassa uppouduin esseeseen niin syvälle että olisin toivonut sen vielä jatkuvan. Jesse vinkkasikin minulle, että jos haluan tutustua Makiaan vielä tarkemmin niin kannattaa katsoa Vimeosta Makian dokumentin. Jessen suosituksen seurauksena etsinkin dokumentin käsiini ja aloitin sen katsomisen. Esseen rakenteesta sen verran, että koska kyseessä on akateeminen essee olisi tekstisisältö hyvä jakaa otsikoituihin kappaleisiin, joka tekisi siitä vielä selkeämmän. Lähteitä on käytetty hyvin ja tekstistä erottuu selkeästi, mikä on lainattua ja mikä omaa tuotosta.

    19.9.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close