Maineen merkitys elämässä on suuri. Jokainen julkinen teko vaikuttaa maineeseen ainakin jollain lailla. Yritysmaailmassa maineen merkitys on suurempi, kuin moni luulisi. Se on Pekka Aulan ja Jouni Heinosen mukaan organisaation tärkein aineeton pääoma. Yrityksen saavuttaessa hyvän maineen, on sen paljon helpompaa tehdä tulosta. Hyvä maine tuo hyviä asiakkaita, kun taas huono maine ajaa asiakkaat pois. Edellä mainittujen Pekka Aulan ja Jouni Heinosen kirjassa Maine – menestystekijä käsitellään maineen merkitystä yritykselle. Yrityksen menestys riippuu sen ihmisten erinomaisuudesta, viisauspääomasta, kollektiivisesta neroudesta ja kyvystä luoda uutta nopealla tempolla.

Hyvään maineeseen tarvitaan muutakin, kuin oikeiden asioiden tekeminen. Niistä pitää osata kertoa muille. Maine koostuu omakohtaisista kokemuksista ja mielikuvista. Vahva ja toimiva brändi, joka on yhdistettävissä yritykseen auttaa huomattavasti maineen kasvattamisessa. Avoin viestintä tuo luottamusta kuluttajan ja yrityksen välille ja samalla yritys ehostaa mainettaan kertomalla tekemistään asioista. Tosiasia on kuitenkin se, että yritys voi rakentaa itselleen imagon, mutta maine täytyy ansaita. Hyvä maine suojelee huonoina aikoina, auttaa houkuttelemaan sijoittajia ja rahoittajia ja kasvattaa markkinaosuutta.

Maine voi muuttua silmänräpäyksessä sanan kulkiessa nopeasti. Pienikin virhe voi johtaa hyvin suuriin ongelmiin ja pudottaa yrityksen huipulta pohjalle, jos yritys ei ole jo lunastanut lippuansa ihmisten sydämiin. Tunnetut suuret yritykset tekevät virheitä, mutta ne eivät välttämättä vaikuta asiakkaisiin ja yrityksen maineeseen niin suuresti, kuin esimerkiksi pienen ja uuden yrityksen tekemä virhe. Esimerkkinä voisi käyttää H&M -ketjun ”coolest monkey in the jungle” mainosta. Mainoksessa ulkomaalainen poika käytti hupparia, jossa kyseinen teksti luki. Tämä herätti keskustelua rasismista lukuisissa eri paikoissa, mutta sillä ei kuitenkaan ollut pitkäaikaista vaikutusta ketjun maineeseen. Totta kai H&M joutui todellisen myrskyn kohteeksi, mutta vain hetkeksi. Medialla on myös hyvin iso osuus yritysten maineiden pilaamisessa, sillä sitä kautta asiakkaat saavat hyvin nopeasti tiedon jonkin yrityksen tekemästä virheestä.

Mainonnan kautta yritys voi vaikuttaa maineeseensa helposti. Oikealle kohderyhmälle suunnattu mainonta auttaa yritystä saamaan juuri oikeita asiakkaita. Lähtökohtaisesti yritykset tavoittelevat voittoa, joten oikeanlainen ja oikeille segmenteille suunnattu mainonta yhdessä laadukkaan palvelun tai tuotteen kanssa tuottaa lisää tulosta ja parantaa mainetta. Vääränlainen mainonta puolestaan voi heikentää mainetta ja vähentää myyntiä. Globaali mainonta ei onnistu, sillä universaaleja arvoja ei ole. Kulttuurierot vaikuttavat globaaliin mainontaan niin paljon, ettei yhtä asiaa voi mainostaa samanlailla ympäri maailmaa. Esimerkiksi Big Mac voi olla tunne länsimaisesta vapaudesta tai alaluokkaista ruokaa. Ympäri maailmaa myytävä herkku tuo niin monia erilaisia mielikuvia, ettei McDonald’sin kannata markkinoida sitä samalla kaavalla joka maassa.

Olisi hauska tietää, että onko Proakatemian tiimiyrityksillä tietynlainen maine muiden yritysten keskuudessa. Joka tapauksessa jonkinlainen mielikuva syntyy, kun puhutaan Proakatemiasta ja sen yrityksistä. Olemme tiimimme kesken pohtineet paljon sitä, miten haluamme näkyä asiakkaillemme ja muulle maailmalle. ”Kaikille kaikkea” ajattelu ei onnistu liian laajan segmentin vuoksi, joten on tärkeää määrittää, että kenelle halutaan näkyä ja miksi. Proakatemialla on tyypillistä lähteä rakentamaan yritystä mahdollisimman laajasti heti alkuun. Tämä on ymmärrettävää suurien tiimikokojen vuoksi, mutta se ei silti aina ole se paras vaihtoehto. Pienellä suunnittelulla ja perehtymisellä on helpompi luoda toimiva kokonaisuus, kuin pienistä projektin paloista kasaamalla.