Tampere
28 Mar, Thursday
7° C

Proakatemian esseepankki

Maailmanlaajuinen verkottuminen, Globalisaatio



Kirjoittanut: Matias Savo - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Globalisaatio Koetuksella
Sixten Korkman
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tämän esseen aiheeksi valikoitui Globalisaatio. Lähteenä käytin kirjaa nimeltä Globalisaatio Koetuksella (Sixten Korkman, 11/2017, Otava äänikirja). Kirja on ollut varmaankin vaikein ymmärrettävä, mitä olen tähän mennessä lukenut/kuunnellut. Tekstissä on paljon sellaisia termejä, joita jouduin googlailemaan, jotta ymmärsin niiden merkityksen. Tämä kuitenkin oli todella opettavainen kirja juuri tästä kyseisestä syystä. Minun oli pakko nähdä vaivaa ymmärtääkseni kirjan sisältö.

Globalisaatio käsitteenä on todella laaja ja sen kehittyminen on ollut suorastaan räjähdysmäistä viimeisen 20 vuoden aikana. Lyhyesti sanottuna Globalisaatio tarkoittaa maailman laajuista verkottumista. Yksi Globalisaation merkittävimmistä hetkistä lähihistoriassamme oli internetin syntyminen. Marshall Mcluhan on kehittänyt termin ”Maailman kylä” joka kuvaa hyvin meidän nykyhetkeä, jossa nykytekniikan avulla välimatkat on saatu todella pieniksi ja tiedämme välittömästi mitä toisella puolella maapalloa juuri nyt tapahtuu. Täytyy kuitenkin muistaa, että globalisaatio ei ole prosessi, jonka lopputuloksena on yhtenäistynyt maailma.

Globalisaation historia

Globalisaation ensimmäinen kukoistuskausi alkoi 1800-luvulla. 1700-luvun lopulla käynnistynyt teollinen vallankumous toi mukanaan höyryvoiman, jonka ansiosta kuljetuskustannukset alenivat. Syy kuljetuskustannuksien laskuun oli junien syntyminen ja laivojen kehittyminen. Kehityksen mukana tuli kansainvälisen kaupan lisääntyminen. Höyryvoima sai myös aikaan muuttovirtojen lisääntymisen

Teollistuminen ja tekniikan kehittyminen ei suinkaan ollut ainut Globalisaation vauhdittaja. Klassinen taloustiede ja liberalismi antoivat globalisaatiolle teoreettisen perustan osoittamalla vapaakaupan edistävän talouden tehokkuutta.

Itseasiassa Eurooppa oli 1820-luvulla maailman vaurain manner. Tähän offtopiccina väliin, Ruotsin Falunissa sijaitseva kuparikaivos on tiettävästi maailman ensimmäinen osakeyhtiö, jolla oli melkoinen monopoliasema 1600-luvulla. Se tuotti 2/3 koko maailman kuparista.

Takaisin itse asiaan…

Globalisaatio sai myös aikaan polarisaatiota valtioiden välille. Ainakin osittain Euroopan maiden harjoittaman siirtomaapoliitikan takia tulotasot valtioiden välillä kasvoi merkittävästi. Kun 1500-luvulla tuloerot olivat lähes olemattomia, kasvoivat ne 1900 luvulla enimmillään jopa 100 kertaiseksi.

Globalisaation tuoma kehitys otti takapakkia Ensimmäisen maailmansodan aikana. Muummuassa Hitler ei ollut lainkaan kiinnostunut ulkomaankaupasta vaan halusi laajentaa maansa kotimaankauppaa rajoja siirtämällä. Kauppasuhteet romuttuivat ja vallitseva talousjärjestelmä kaatui. Siitä seurauksena syntyi 1930-luvun lama. Tämän seurauksena ryhdyttiin protektionistisiin toimiin, eli rajoitettiin ulkomaankauppaa kotimaankaupan suojelemiseksi. Tämä kaikki sai aikaan maailmantalouden järkkymisen.

 

Globalisaation vaikutuksia

Globalisaatiolla on ollut todella merkittäviä hyviä vaikutuksia, mutta tottakai kolikolla on myös aina kääntöpuoli. ”Maailman köyhimmät 1-2miljardi ihmistä, joilla ei ole päivän ateriaa, kärsivät pahimmasta taudista: Globalisaation puutteesta” (Professori ja kansanvalista, Hans Rosling)

Globalisaatio sai aikoinaan aikaan sen, että rikkaat lähtivät rikastumaan, köyhät köyhtymään ja ero näiden ryhmien välillä on kasvanut valtavaksi. Brittiläisen kansalaisjärjestön Oxfamin arvion mukaan 8 superrikkaan ryhmä omistaa yhtä paljon kuin maailman köyhin puolikas, eli n. 3,7miljardia ihmistä. Siis kahdeksan ihmistä!! Aivan jäätävää. Toki nyt on tapahtunut myös parannusta tämän luvun suhteen, sillä kehittyneiden maiden sisällä köyhyys on vähentynyt mikä on pudottanut tuloeroja koko maailman tasolla.

Kuitenkaan korkean Globalisaation maat Euroopassa eivät ole ajautuneet tuloerojen jyrkkään kasvuun. Verokilpailu on johtanut yritysveroasteen alenemiseen lähes kaikkialla. Kilpailu ei ole kuitenkaan pakottanut Euroopassa verotuksen yleiseen keventämiseen. Sen sijaan Euroopassa ollaankin siirretty verotuksen painopistettä entistä selvemmin ansiotulo- ja kulutusveroihin. Verotuksen avulla taas pystytään tarjoamaan kansalaisille palveluita, tukea ja turvaa, minkä tuloksen syntyy nimike hyvinvointivaltio. Korkean sosiaaliturvan maissa kansalaiset suhtautuvatkin positiivisemmin globalisaation tuomaan epävarmuuteen. Verotus on myös yksi merkittävä tekijä siinä, miksi suomen kansa ei ole kokenut polarisoitumista. Eriarvoisuuden tunne täällä on huomattavasti pienempi kuin heikon sosiaaliturvan maissa ja sen takia olemme välttyneet lukuisilta konflikteilta.

OECD ja IMF ovat viimevuosina julkaisseet mielenkiintoisia tutkimuksia, joiden mukaan suuret tuloerot haittaavat talouskasvua. Jos tästä voimme jotain päätellä niin Suomella pitäisi olla hyvät kasvumahdollisuudet. Nyt itseasiassa näen verotuksessa paljon enemmän positiivista kuin aikaisemmin. Sillä on aika suuri merkitys valtiolle, jos pystymme pitämään sosiaaliturvan hyvällä tasolla.

Globalisaatio kiteytettynä kymmenellä väitteellä:

  1. Globalisaatio on teknologian edistämä Prosessi, jota tukevat vahvat kaupalliset ja taloudelliset intressit. Se on ehdollinen harjoitettavalle politiikalle, joka voi joko rajoittaa tai vahvistaa sitä.
  2. Globalisaatio tehostaa taloutta ja on väylä vaurastumiseen.
  3. Globalisaatio altistaa talouden epävakaisuudelle ja maailmanlaajuisille kriiseille joiden yhteiskunnalliset kustannukset ovat mittavia
  4. Globalisaatio tuottaa voittajia ja häviäjiä. Se vähentää kehittyvissä maissa köyhyyttä mutta ruokkii rikkaiden rikastumista ja eriarvoisuutta. Tämä aiheuttaa poliittisesti haastavan polarisaation.
  5. Globalisaation ansiosta tuloerot ovat yleisestiottaen pienentyneet ja sosiaaliturva on parempaa avoimuuden tiellä pitkälle edenneissä maissa
  6. Globalisaatio aiheuttaa julkisen talouden rahoitusta nakertavaa verokilpailua sekä veroparatiiseja hyödyntävää veropakolaisuutta.
  7. Globalisaatio ei pakota luopumaan kansallisista ympäristöpolitiikan tavotteista.
  8. Globalisaatio kaventaa osaltaan kansallista itsemääräämisoikeutta, mutta mahdollistaa vaikuttamisen rajojen ulkopuoliseen kehitykseen.
  9. Kulttuurien kohtaaminen sekä rikastuttaa että raivostuttaa.
  10. Globalisaation luonne ja vaikutukset riippuvat niin kansallisesta politiikasta kuin kansainvälisestä poliittisesta yhteistyöstä. Globalisaation tulevaisuus on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys.

 

Tästä esseestä tuli enemmänkin kirjareferaatti enkä suoranaisesti tätä osannut liittää mihinkään projektiini tai kouluun ylipäätään. Kirja kuitenkin antoi minulle taas paljon uutta yhteiskuntaan liittyen ja on helpompi ymmärtää erilaisia mekanismeja, jotka meidänkin maatamme säätelee. Systeemiajattelu myös kehittyy tässä koska nyt on huomattavasti helpompi nähdä miten tietyt päätökset vaikuttavat asioihin. Toki sitä systeemiä en ole vielä ymmärtänyt mihin meidän verorahamme oikeasti kokonaisuudessaan käytetään, mutta jäähän itsellekkin vielä jokin aihe nillitykselle. Eihän Suomalainen muuten voi olla onnellinen, jos ei olisi jotain asiaa mihin olla tyytymätön.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close