Tampere
04 Dec, Friday
0° C

Proakatemian esseepankki

Mä en aio uupua enää



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Silmäpussit kokoontuivat Scandic Tampere Cityssä Ratina 1:sen luentosalissa 12.10.2017 klo 9 aamulla. Kyseessä oli vakuutusyhtiö Ilmarisen koulutus ”Mä en aio uupua enää”, jossa oli luennoimassa psykologi Kimmo Feldt. Käsiteltävinä aiheina oli otsikkoon viitaten työperäinen stressi ja itsensä johtaminen. Koulutus oli keskusteluhenkinen neljän tunnin setti tiukkaa asiaa, joka pohjautui testeihin ja tutkimuksiin sekä eri ihmisten kokemuksiin. Aihe on itselleni hyvinkin ajankohtainen, sillä viimeisen vuoden aikana kulutin itseni melkein loppuun. Olen jo päässyt rankimmasta vaiheesta yli mutta palautumisprosessi on vielä kesken. Siitä syystä olen yhä uupunut ja melko tehoton ajattelua vaativassa työnteossa. Lähdin hakemaan koulutuksesta ymmärrystä miksi näin pääsi käymään ja oppia tulevaisuutta varten. Halusin myös kuulla itseäni vanhempien ja kokeneempien ajatuksia ja kokemuksia ko. aiheesta, sillä olin jo etukäteen melko varma, että omaan yleisön yhdet nuorimmista silmäpusseista. Olin oikeassa, sillä yleisössä oli vain yksi itseäni nuorempi henkilö, hänkin Proakatemialta.

 

Alkuun käsittelimme ja avasimme käsitteitä; mitä stressi ja uupumus tarkoittaa ja mistä ne johtuvat, mitkä ovat niiden syyt. Koulutuksen aikana moneen otteeseen toistuneet sanat ”riippuu tilanteesta ja henkilöstä” kuvaavat stressiä hyvin. Se on yksilöllistä, joka vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään omalla tavallaan. Stressistä puhutaan usein negatiiviseen sävyyn mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Eustressi on niin sanottua hyvää ja positiivista stressiä, joka potkii ihmistä persuksille ja motivoi toimintaa. Liika stressi, esimerkiksi jatkuva kiire ja liiallinen työpaine voivat johtaa negatiiviseen stressiin, jota kutsutaan distressiksi. Pitkittyessään se voi näkyä monessa eri muodossa. Se voi tuottaa muun muassa unihäiriöitä, kakkostyypin diabetesta, se voi laukaista muistihäiriön ja jopa syödä aivoja. Stressi laskee immuunitasoa, jolloin ihminen on alttiimpi kaikille ja kaikenlaisille sairauksille.

 

Stressistä on helppo syyttää jatkuvaa kiirettä. Loppupeleissä syy ei ole kiire, vaan epävarmuus selviytymisestä haasteen tai niiden summan keskellä, tai sosiaalisesta paineesta. Tutkimusten ja testien perusteella saadut stressin suurimmat syyt ovat

 

  1. odottamaton yllätys
  2. kontrollin / uskon menettämisen tunne
  3. sosiaalinen arviointi, eli muiden arvioinnin alaisuudessa oleminen.

 

Vaikka ihminen helposti kokee stressin syntyvän fyysisistä asioista tai niiden summasta, ja oireet voivat olla fyysisiä, loppupeleissä stressi syntyy aivoissa ja ajatuksissa. Tutkimusten mukaan mitä enemmän ihminen ajattelee stressin olevan vahingollista terveydelle, sitä enemmän stressillä myös on haitallisia terveysvaikutuksia. Ajattelu ohjaa toimintaa mutta mikä ohjaa ajattelua? Tietysti aivot, mutta Feldtin mukaan ajattelun pohjana on tavoitteellinen toiminta, suunnittelu, oleellinen/epäoleellinen tieto, tiedostamattomat motiivit ja syyt sekä tunteet. Stressiin tai stressaavaan tilanteeseen suhtautuminen voimavarana eikä uhkana johtaa parempaan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

 

Viisi kovaa konstia stressin ennaltaehkäisyyn

 

  1. Rajaa työ ja ihmissuhteet: Toisten ihmisten käytöstä ja ongelmia ei aina ole terveellistä imaista itseensä, vaan ihmisten välissä kulkee aina raja: Sinä, sinun tunteesi, sinun käytöksesi – minä, minun tunteeni ja minun käytökseni.
  2. Pidä kiinni arvoistasi: Aina ei ole varaa eikä mahdollisuutta lähteä työpaikasta, jonka arvot sotivat omia ydinarvoja vastaan, mutta tilanteeseen on pystyttävä vaikuttamaan vähintään oman ajattelun tasolla. Mitä työni kertoo minusta?
  3. Palkitse itse itsesi: Arvioi omaa työskentelyäsi ja kerro itsellesi kuinka onnistuit. Älä ole turhan ankara, vaadi itseltäsi vain niin paljon kuin mihin omat resurssisi riittävät ja mitä tilanne vaatii. Jos ulkopuolisesta palautteesta on puutetta, pyydä sitä. Johtajat ja työkaverit voivat olla niin kiireisiä, etteivät ehdi eikä muista antaa palautetta.
  4. Kehu työkaveria selän takana: Toisilta saatu palaute on tärkeää. Se ruokkii työyhteisön yhteistä motivaatiota. Palautteen puute puolestaan ruokkii arvostusvajetta. Kummasti se positiivinen palaute vaan toimii, ja joskus se toimii kolmannen osapuolen kautta vielä paremmin.
  5. Tiedosta omat rajasi: Uuden työtehtävän saadessasi mieti, onko järkevää kummallekaan osapuolelle ottaa tehtävää vastaan. Kuormittaako se sinua liikaa? Mahtuuko se työaikatauluusi? Jos ei, tarjoa vaihtoehtoja. Jos kyllä, tiedosta miksi ennen kuin suostut.

 

Stressistä ei pääse eroon ellei ole tarpeeksi pitkään prosessoinut ja toiminnallisesti ajanut ajatuksiaan pois stressaavista asioista. Pelkkä lepo ei riitä, sillä tekemättä mitään ajattelu asioiden parissa jatkuu. Aivoihin mahtuu vain muutama ajatus kerrallaan ja on tärkeää osata välillä siirtää mielessä pyörivät ajatukset kokonaan sivuun ja tehdä jotain aivan muuta, rentoutua. Mitä enemmän stressiä on kasaantunut, sitä pidempi prosessi palautuminen on. Pitkittyessään stressi johtaa uupumukseen. Mitä uupumus tarkoittaa?

Tässä uupumuksen merkkejä:

 

  1. Jatkuva väsymys / unettomuus
  2. Unohtelu ja keskittymiskyvyn puute
  3. Fyysiset oireet / toistuva sairastelu
  4. Ruokahalun katoaminen
  5. Ahdistuneisuus ja masentuneisuus
  6. Kyynisyys ja pessimismi
  7. Vihan tunteet ja ilon katoaminen
  8. Eristäytyminen
  9. Ei kuuntele muita / läheisiä jotka oireet huomaa

 

Kolmen eri tyypin uupumus

 

  1. Burnout – Pitkittyneen stressin seuraus, uupuvat työssään mutta peittelevät sitä, jatkuu vapaa-ajallakin.
  2. Boreout – Tylsistyminen ja työn välttely. Kyynistyminen.
  3. Woreout – Haluavat saavuttaa tavoitteitaan mutta työskentely on tehotonta.

 

Näistä kolmesta eri tyypin uupumuksesta koen itse kokeneeni ainakin jonkin asteisen burnoutin, sillä en päässyt eroon stressaavista ajatuksista missään tilanteissa. Heräilin yöllä ja muistin tekemättömät asiat, saatoin tarttua tietokoneeseen ja alkaa töihin kolmen aikaan yöllä. En osannut erottaa työtä enkä vapaa-aikaa. En myöntänyt asiaa itselleni pitkään aikaan vaikka ihmiset ympärilläni yrittivät kertoa mopon karanneen käsistä. Ajattelin, että kyllä minä jaksan, olenhan jaksanut ennenkin, tämä on vain väliaikaista. Loppupeleissä oli niin kiire, että en kerennyt tehdä enää mitään. Yritin keskittyä kaikkiin asioihin samaan aikaan, jonka takia tehokkuus katosi ja unohtelin tärkeitäkin asioita harva se päivä. Urheilu jäi ja unohdin syödä, jonka seurauksena paino putosi monta kiloa. Koin kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita, välillä olin super iloinen, välillä ei kiinnostanut mikään eikä mikään tuottanut iloa. Noin kymmenen kuin hujauksessa kuluneen kuukauden jälkeen havahduin tilanteeseen ja vihdoin myönsin itselleni ja muille tilanteen vakavuuden, ja että asialle on tehtävä jotain. Karsin elämästäni kaiken ylimääräisen, listasin prioriteettien mukaan kaikki jäljelle jääneet asiat ja päätin, että en tee enää viikonloppuisin töitä. Keskityin perusjuttuihin, arkirytmin hahmottamiseen ja itselleni tärkeiden asioiden uudelleenopettelemiseen; syömiseen, nukkumiseen ja urheiluun. Pikkuhiljaa kupla ympärilläni alkoi hälvetä ja aloin taas nähdä ympärilleni. Jokainen on luonteeltaan omanlaisensa persoona, joka on tärkeää oppia tunnistamaan, jotta löytää omat tapansa rentoutua ja suoriutua arjesta. Tässä eri tyyppisille persoonille esimerkkejä ja ajatuksia itsensä johtamisen tavoista:

 

  • Tunnollinen? – suunnitelmien teko, priorisointi, epätäydellisyyden hyväksyntä
  • Ulospäin suuntautunut? – sosiaalisten suhteiden merkitys / vs. luonto ja oma aika
  • Avoin uusille kokemuksille? – varo boreoutia!
  • Tunneherkkyys? – rentoutumistekniikat, Mindfulness
  • Sovinnollisuus? – kommunikointi ja rajaukset

 

Koulutus avasi silmiäni asiasta ja kuluneesta vuodesta. Opin ymmärtämään myös eri ihmistyyppejä paremmin. Uupuminen jossain elämän vaiheessa on täysin normaalia ja tavallaan myös tärkeää itsetuntemuksen kannalta. Hahmotan nyt omat rajani paremmin enkä varmasti joudu edellä mainittuun pyöritykseen enää uudestaan, ellen ole niin tyhmä, etten ottaisi kokemuksesta opikseni.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close