Tampere
28 Sep, Wednesday
8° C

Proakatemian esseepankki

Lykke



Kirjoittanut: Iiris Ryhänen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Onnellisuus

 

Onnellisuus on monen eri tunteen tunneyhtymä. Onnellisuuden tunne voi olla kiitollisuuttaa, iloa tai hyvänmielen tunnetta. Onnellisuus on subjektiivinen asia ja sen takia sitä on vaikea mitata. Valtiot ovat pääasiassa mitanneet keskenään onnellisuutta elämänlaadun näkökulmasta, mutta se ei kata puoliakaan onnellisuuden liitännäisistä alueista.

 

Onnellisuus voi olla pitkäaikainen näkemys elämästä tai hetkellinen kokemus. Jokainen kokee onnellisuuden eri lailla ja mittaa sitä eri tavoin.

 

Miten onnellisuutta mitataan

Ylen artikkelissa Haluatko olla onnellinen? Asiantuntijat: iso osa onnellisuudesta tulee jo geeneissä, mutta voit vaikuttaa asiaan myös itse (Salme Unkuri, 2021) kerrotaan, kuinka YK:n maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa ja syinä on muun muassa luottamus, turvallisuus ja suhteellinen tasa-arvo. Jos onnellisuutta mitattaisiin iloisuuden ja tyytyväisyyden perusteella, niin Suomi tuskin olisi edes listan kärjessä. Onnellisuuden mittareita, kun voikin olla monia, kuten esimerkiksi korruption vähäisyys, vapaus tehdä elämänvalintoja jne.

Mittaus voi tapahtua esimerkiksi haastattelemalla ihmisiä ja tutkimalla tilastoja. Kun on kyseessä merkittävä tutkimus, jossa haastatellaan ihmisiä ja sen perusteella tehdään johtopäätöksiä, täytyy otannan olla suuri.

Voiko sitten kiitollisuutta tai tunteiden tasapainoa mitata? Siihen minulla ei ole vastausta. Kenties kaivelemalla hieman, löytyisi niidenkin selvittämiseksi oikeat kysymykset. Yksilön on varmasti vaikea mitata onnellisuutta, jokainen kun määrittää omat onnellisuuden kriteerinsä.

Rahan merkitys

 

On todettu, että raha lisää onnellisuutta tiettyyn pisteeseen. Mutta sen pisteen ylitettyä liiallinen varallisuus vähentää onnellisuutta. Bruttokansantuote on yksi tekijä, joka selittää miksi tiettyjen maiden kansalaiset ovat muita onnellisimpia. (Wiking 2017, 80) Liiallinen varallisuus antaa mahdollisuuden saada lähes kaikki materia mitä halutaan. Kun yksi asia on saatu, halutaan heti lisää. Ahneus kasvaa usein varallisuuden kasvun myötä, kuin myös kilpailun halu ja kateus. Kun mahdollisuudet ostaa ylellisiä tavaroita kasvaa, saattaa herätä tunne siitä, kuinka voi saada kaiken haluamansa. Jos työkaverilla on uusi kello, voi helposti haluta itse paremman. Jos naapurilla on uusi auto, voi itse haluta ostaa uudemman ja hienomman. Huomaan, että usein saatetaan ajatella, että omaisuus kuvastaa omaa arvoa, vaikka näin ei ole. Voisin sanoa, että kilpailu ja muihin vertailu tekee ihmisen jopa onnettomaksi, vaikka hetken huumassa kuvittelisikin, että kunhan on parempi kuin toinen, niin on onnellinen.

 

Askel omaan itsevarmuuteen ja sisäiseen rauhaan löytyy, kun ymmärtää sen, että toisten onnistuminen ei ole itseltä pois mitenkään. ”- menestymisen ei tarvitse olla nollasumma peliä. Jos sinä voitat, se ei tarkoita, että minä häviän. (Wiking, 2017) Lykke kirjassa verrataan muun muassa Tanskan ja Etelä-Korean koulutusta. Etelä-Koreassa koululaiset opiskelevat aamusta iltaan. Maassa on erittäin kova kilpailu siitä, kuka on parhain ja pääsee parhaimpiin yliopistoihin. Tanskassa taas keskitytään enemmän sosiaalisten taitojen kehittämiseen eikä laiteta oppilaita paremmuusjärjestykseen. (Wiking, 2017). Kilpailu siitä, kuka on parhain ja kuka saa parhaimman työpaikan ja loppupeleissä eniten rahaa, ei varmastikaan tuo onnellisuutta. Ihmiset kuluttavat itsensä loppuun tuolla tavoin.

 

 

Terveys ja vapaus

 

Meillä Suomessa on onneksi ilmainen terveydenhuolto ja varmistetaan, että varsinkin lapsilla on vapaus elää lapsena, eikä esimerkiksi tehdä töitä alle 15-vuotiaana. Jos lapsi joutuu töihin jo nuorena, eikä pysty kouluttautumaan, ei hänellä todennäköisesti tule olemaan vapautta elämässä. Vapautta tuo muun muassa koulutus ja sen kautta työ. Taloudellinen vapaus varmistaa usein sen, että voi tehdä mielekkäitä asioita, paitsi jos tekee jatkuvasti töitä, niin ei ole aikaa ja siten myöskään vapautta. Maat, joissa yleinen hyvinvointi ja ihmisoikeudet toteutuvat, niin onnellisuus saattaa olla suurempi

 

 

Jos tilanne on se, että on itse sairas, tai että läheinen on sairas, mutta ei ole varaa maksaa hoitoja, niin se vaikuttaa ihmiseen. Tuollaisessa tilanteessa voi varmasti olla vaikeaa olla kiitollinen ja onnellinen. Kaikilla ei terveydenhuollon lisäksi ole myöskään varaa tai mahdollisuutta ravitsevaan ruokaan. Terveyden heikkeneminen tarkoittaa usein muun muassa hoitokuluja, huonoa jaksamista, huolta ja ahdistusta, kuin myös fyysisiä ja henkisiä haittoja.

 

Suomessa onnellisuuteen varmasti vaikuttaa esimerkiksi sananvapaus. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään henkensä edestä, jos ilmaisee eriävän mielipiteen esimerkiksi maan hallituksesta. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus sananvapauteen, mutta valitettavasti tänäkin päivänä sananvapaus on etuoikeus.

 

 

 

Yhteiskunta

 

Nykyajan yhteiskunta suomessa ohjaa meitä saavuttamaan koko ajan jotakin. Ohjaa meidät tavoite keskeisyyteen ja niiden mittaamiseen.

 

Missä kohtaa lopetimme unelmoinnin ja muutimme ne tavoitteiksi, jotka me rikoimme vielä pienempiin tavoitteisiin. Missä kohtaa elämä muuttui unelmoinnista ja onnellisen elämän elämisestä, modernisoituun suoristuskulttuurilliseen yhteiskuntaan. Milloin lopetimme elämästä nauttimisen.

 

Positiivisen psykologia pajassa tiimimme pohti kysymystä: Onko mahdollista olla onnellinen ilman tavoitteita? Tehtävän kysymys sai vereni kiehumaan ihoni alla. Vihaan sanaa tavoite, muistuttaa jostain vahojen miesten pörssiyhtiön kokouksessa keksityltä käsitykseltä, jonka ideana on latistaa kaikki ilo elämästä. Vastasi kysymykseen, miksi ei voisi olla onnellinen ja tyytyväinen siihen mitä jo on. Kukkaan ei ole väittämään, että et ole onnellinen. Onnellisuus on subjektiivista, kukaan ei ole sanomaan kenellekään kuin itselleen, milloin on onnellinen.

 

Usein ajattelen voiko olla, että ihmiset olivat onnellisimpia elämäänsä ennen teknologiaa ja rahaa. Kun ihminen sai tehdä sitä mitä osasi ja ei ollut vastuussa kenestäkään ja kenellekään muulle kuin itselle. Joskus unelmoin siitä, että minulla ei olisi perheitä tai ystäviä ja saisin aloittaa elämäni aivan alusta jollain kaukaisille saarella, jossa voisin asua primitiivisissä oloissa. Tiedän kuitenkin, että yksi suuri vaikuttaja onnellisuuteen on yhteisö ja muut ihmiset elämässä.

 

Ehkä kuitenkin pystyisin tuomaan tuota unelmaa lähemmäksi todellisuutta ja aloittaa siitä, että en huolehdi asioista, joihin en voi vaikuttaa. Luin jostain viisaan toteamuksen, ihmiset, jotka murehtivat elävät menneisyydessä ja ihmiset, jotka stressaavat elävät tulevaisuudessa. Jos elää hetkessä ei ole tarvetta muuta kuin nauttia nykyhetkestä.

 

 

 

Yhteisöllisyys Hellu

 

Voiko ihminen olla onnellinen ilman yhteisöä? Lykke- Onnellisten ihmisten salaisuudet vastaavat kysymykseen, ei. Yhteisöllisyys ja yhteen kuuluvuus on isoimmista asioista, joka tuottaa onnellisuutta. Sekä Happiness Research Institute, että Maailman onnellisuusraportti, ovat havainneet, että onnellisimmissa maissa vallitsee vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja jokaisella onnellisilla ihmisellä, on joku, johonka luottaa. Tanska maailman onnellisimpana maailmana viettää eniten aikaa perheenjäsenten ja ystävien kanssa. (Wiking 2017, 38) Vapaa-aika pääasiassa vietetään ihmisten kanssa ja jopa asunnot sijoittuvat yhteisöllisyyden lisäävästi. Tanskassa ei ole ennenkuulumatonta, että taloyhtiön asukkaat luovat yhden tiiviin yhteisön ja viettävät paljon aikaa toistensa kanssa. (Wiking 2017, 45)

 

Niin Tanska kuin Suomikin on hyvinvointivaltio. Hyvinvointivaltion ideana on korkea ja yhtenäinen verotus, jonka avulla mahdollistetaan ilmainen koulutus ja terveydenhuolto kansalaisille. Maailman onnellisimmilla mailla rahallinen omaisuus on suurehkoa ja terveyspalvelut helposti saatavilla. Tanskan veroaste on yksi maailman korkeimmista, silti tanskalaiset vuonna 2014 tehdyn kyselyn mukaan maksavat mielellään veronsa. Tämä johtuu sen tärkeydestä, että tiedostetaan sen tuoma apu sukulaisille ja läheisille, jos he ajautuvat sen tarpeeseen. Yhteisön hyvinvointi on tärkeämpää, kuin uusimman auton hankkiminen. (Wiking 2017, 42)

 

 

 

 

Miten sinä käsität onnellisuuden ja mikä tekee sinut onnelliseksi Iiris

 

Minä olen joskus kirjoittanut vihkooni näin: ”onnellisuuteen ei vaikuta konkreettiset asiat esim. hyvä työ. Onnellisuutta on turha etsiä tulevaisuudesta, koska se estää onnellisuuden tässä hetkessä. Onnellisuus ei ole asia, jota tavoitella, se on tässä ja nyt.” Olen edelleen suhteellisen samaa mieltä. Pointtini oli, että onnellisuuden käsite on hyvin erilainen siihen verrattuna, miten itse koen asian. Usein ajatellaan, että tiettyjen tavoitteiden saavuttaminen tuo onnellisuutta, esimerkiksi se uusi työ tai uusi auto. En usko, että näin kuitenkaan on. Tavoitteiden saavuttaminen varmasti tuo väliaikaista iloa, mutta sekin loppuu nopeasti, kun saavutetuista asioista tulee itsestäänselvyyksiä ja syntyy uusia asioita tai esineitä, joista haaveilla. Koen, että onnellisuus on asioiden ja tilanteiden hyväksymistä. Onnellisuus ei ole iloa, se on kokonaisvaltaista, eikä ole tunteista riippuvaa. Kiitollisuuden voisi kenties liittää tähän. Kiitollisuus siitä mitä on jo, tuo sisäistä rauhaa. Kaikkien tunteiden hyväksyminen ja sen tietäminen, että selviää elämästä vaikka mitä tulisi. Ymmärrys siitä, ettei suru tai viha ole huonoja ja välteltäviä tunteita. Uskon, että jo neutraali suhtautuminen omiin tunteisiin auttaa sisäisen rauhan löytämisessä. Monet ihmiset ovat onnellisia, vaikka omistaisivatkin vähän ja eläisivät kurjissakin olosuhteissa.

 

Minä usein unohdan pysähtyä ja miettiä sitä mitä minulla on jo ja kuinka hyvin asiat elämässäni oikeasti on. Jos mietin mitkä asiat tuovat elämääni iloa ja tasapainoa, niitä ovat muun muassa musiikki, taide, luonto, syvä yhteys muihin ihmisiin tai eläimiin ja armollisuus itseä ja muita kohtaan. Meditaatio on hyvä keino pysähtymiseen ja itsensä kuunteluun, niin omien ajatusten ja tunteiden, kuin oman kehon kuunteluun. Kun meditoin, koen, että minulla on kaikki mitä tarvitsen ja koen rauhaa. Vaikka kuulisin ääniä tai muuta, jota voisi kokea häiriönä, en anna niiden häiritä, vaan hyväksyn ne. Samoin pyrin arjessa vain hyväksymään vastoinkäymiset, joille en voi mitään. Hyväksyminen on kuitenkin erittäin hankalaa ainakin aluksi. Haluan vielä painottaa, että asioiden hyväksymisellä en tarkoita tunteiden vähättelyä tai niiden kieltämistä.

 

Kun ajattelen mikä tekisi minut iloiseksi ja mitä haluaisin tulevaisuudelta, niin haluaisin esimerkiksi menestyä musiikkiurallani. Haluaisin olla taloudellisesti riippumaton ja tehdä juuri niitä asioita, joita itse haluan, eli olla täysin kontrollissa omasta elämästäni. Tiedän kuitenkin, että aina kun saavutan jotain mistä olen haaveillut, niin se muuttuu pian normaaliksi, enkä osaa enää olla siitä niin kiitollinen.

 

 

Miten sinä käsität onnellisuuden ja mikä tekee sinut onnelliseksi Hellu

 

Minä koen onnellisuutta usealla tavalla. Koen sen niin hetkissä, kuin yleisenä onnellisuutena. Hetkelliset onnellisuuden tunteet ovat minulle voimakkaampia, ja sen kautta koen arvostusta ja kunnioitusta omaan elämään ja sen ympäröiviin asioihin ja ihmisiin. Saatan istua sohvalla ja katseeni siirtyy mieheeni ja kissoihimme, jotka makaavat sohvalla katsomassa telkkaria. Noina hetkinä pysähdyn vaalimaan kaikkia mistä olen kiitollinen. Elämän ja arjen kiireiden keskellä harvoin ehtii pysähtymää pieniäkään asioita. Tämän takia olen yrittänyt lisätä affirmaatioita ja pienten asioiden kiitollisuutta elämääni.

 

Yleisellä tasolla olen onnellinen elämään. Miksi en olisi, minulla on katto pääni päällä, ruokaa pöydässä ja raha asiani ovat kunnossa. Näiden lisäksi elämääni kuuluu vapaus, koulutus, fyysinen omaisuus, kissani, perheeni, ystäväni jne. Minulla on varaa hemmotella itseäni makeisilla ja kukilla, mahdollisuus tehdä ja kokea mitä haluan. Kuitenkin kaikki meistä toivovat ja unelmoivat asioista, jotka uskomme lisäävän onnellisuuttamme.

 

Minut tekee onnelliseksi monikin asia. Tätä samaa kysymystä kävimme läpi positiivisen psykologian pajassa ja nämä asiat olin kirjoittanut ylös.

 

Kissani,

koti,

perhe,

siivous ja kirjan kuuntelu,

kirpputorilla käynti,

Hobitti,

kukat.

 

Kun kävimme omia listojamme läpi, huomasin, että olin niistä harvasta, jotka olivat kirjottaneet konkreettisia asioita. En tiedä johtuiko tämä siitä, että olen useasti ajatellut sitä, mikä minusta tekee onnellisen ja varsikin mikä ilahduttaa minua arjen keskellä. Koen hyvin tärkeäksi sen, että joka päivä olen tiedostaen kiitollinen jostakin. Se saa minut pysähtymään ja keskittymään elämän tärkeihin asioihin. Vaikka kuinka mielen perälläni painaisi koulun essee deadline, kun silitän kissojani tai nuuhkaisen tuoretta kukkakimppua asiat tipahtavat uuteen tärkeysjärjestykseen. Minulle on tärkeää elämä ja siitä nauttiminen, en halua, että vuosien päästä huomaan, että olen elänyt samojen rutiinien keskellä kokematta ja arvostamatta niitä pieniä asioita.

 

Pystyykö onnellisuutta lisäämään? Hellu

 

Pystyy. Kun vastaat kysymykseen mikä sinut tekee onnelliseksi ja tarkastelet noita asioita. Niiden asioiden lisääminen jokapäiväiseen elämään tuottaa pitkällä aikavälillä onnellisemman elämän. Olemme tehneet koulussa kokeilun, missä järjestämme eri elämämme osa-aluilta asioita neljään eri kategoriaan: Tärkeää/kiireelliset, Tärkeää/ei kiireelliset, Ei tärkeää/ kiireelliset, Ei tärkeää/kiireelliset. Se miten jaottelet asiat näihin lokeroihin, tulisi korreloida kalenterissasi käyttämäsi ajan kanssa.

 

 

 

Lähteet:

 

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/09/oletko-onnellinen-jos-et-haluatko-vaikuttaa-asiaan

Meik Wiking: Lykke- Onnellisten ihmisten salaisuudet

https://yle.fi/aihe/a/20-10001029

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close