Tampere
19 Apr, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Lupaa, suunnittele, säädä.



Kirjoittanut: Eetu Kamppuri - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sisältöstrategia - Asiakaslähtöisyydestä tulosta
Kati Keronen
Katri Tanni
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tulemme perustamaan tänä syksynä videotuotantoalan osakeyhtiön ja tulemme kasvattamaan yritystämme verkostojen avulla sitouttamalla ammattilaisia, sekä asiakkaitamme yhteiseen heimoomme. Yrityksemme filosofiaan kuuluu yhteisön rakentaminen ja tätä kautta mittaamattoman lisäarvon tuottaminen asiakkaillemme. Tähän perustuu asiakaslupauksemme ”Enemmän kuin videotuotantoa”. Tärkeää nuorelle aloittavalle yritykselle on pystyä viestimään omaa asiakaslupaustaan ja filosofiaansa tehokkaasti. Tämän lisäksi markkinoinnin ja viestinnän sisältöjen tulisi seurata tarkkaan haluttua brändimielikuvaa. Brändäyksen tehtävänä on luoda suuntaviivat markkinoinnille ja viestinnälle. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä toteutuksen tulee olla hyvin organisoitua. Jotta tämä toteutuisi Heimo Filmsissä, tutustuin Kati Kerosen ja Katri Tannin kirjoittamaan kirjaan Sisältöstrategia – Asiakaslähtöisyydestä tulosta.

Sisältöstrategian tarkoituksena on toimia työkaluna muuttuvassa markkinoinnin ja viestinnän maailmassa, jossa aitoa asiakaslähtöisyyttä avoimuuden ja rehellisyyden avulla korostetaan. Käytännössä sisältöstrategialla tarkoitetaan yrityksen sisällön suunnittelua ja toteutusta niin, että se on brändin mukaista. Heimolle tärkeimpinä sisältöstrategia ottaa kantaa mm. seuraaviin asioihin:

  • Miten markkinointi ja viestintä toteuttaa strategisia tavoitteita
  • Keiden tavoittaminen on yrityksemme menestyksen kannalta tärkeintä
  • Millä toimilla asetettuihin tavoitteisiin päästään ja miten onnistumisia mitataan

Heimon lähitulevaisuuden tavoitteena on kasvattaa tekijäverkostoamme suuremmaksi mahdollistaaksemme joustavan, aika- ja paikkariippumattoman tuotannon. Sisältöstrategian luomisen avulla meidän olisi mahdollisuutta asettaa konkreettisia työkaluja tämän tavoitteen saavuttamiseen. Markkinoinnissa ja viestinnässä Heimon tulee kiinnittää paljon huomiota siihen, että se vaikuttaa kiinnostavalta alan ammattilaisten silmissä, ja jotta kuva verkostosta saadaan säilytettyä tiiviinä ja intiiminä. Nämä tulee olla tietenkin kirjattuna markkinointisuunnitelmaan, mutta tärkeintä on käytännön organisointi, jotta lähetetty viesti pystytään lunastamaan. Kirjassaan Ketonen ja Tanni esittelevät otteen suuren monikansallisen yrityksen brändikirjasta. Siinä esitellään yrityksen tärkeimpiä arvolupauksia. arvolupaukset ovat pääsääntöisesti kovin erottumattomia, kuten esimerkiksi ”Caring for people and environment”. Lupauksena sinänsä todella hyväntahtoinen. Tärkeintä on kuitenkin se, miten tämä käytännössä näkyy yrityksen markkinoinnin ja viestinnän sisällöissä. Heimon tapauksessa yhteisön rakentamisen näkökulmasta sisällöissä voisi esimerkiksi esiintyä paljon yhdessä töitä tekeviä, tai vapaa-aikaa viettäviä ihmisiä, heimolaisia.

Tärkeässä roolissa tulee myös olemaan sen määrittely, kenen tavoittaminen, sitouttaminen ja palveleminen on yrityksemme etujen mukaista. Haluamme asiakkaamme kokevan elämyksiä tehdessään töitä meidän kanssamme. Tässä tärkeässä roolissa on Heimoomme keräämämme tekijäverkosto. Meidän tulee pystyä määrittämään, että millaisista tekijöistä verkostomme tulee koostumaan, sillä asiakaskokemuksen tulee olla mahdollisimman yhteneväinen. Tähän olisi mahdollista luoda sisäiset ohjeet ja määritelmät rekrytointiprosessia varten. Näin tekijäverkoston koostumusta pystytään hallitsemaan paremmin. Toinen tärkeä osa verkostoamme tulee olemaan asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme. Meille on tärkeää, että meillä on asiakkaamme kanssa mukavaa. Tämän onnistuessa se johtaa kahteen asiaan: asiakkaamme viihtyy, ja hyvin sujuvan yhteistyön ansiosta palvelun ja tuotteen laatu on paras mahdollinen. Meidän tulee siis olla tarkkoja siinä, kenen kanssa haluamme tehdä töitä ja kenen emme. Toki aluksi meillä voi olla pakonomainen tilanne, jossa töitä on tehtävä mihin vain, jotta kassavirtaa saadaan kasvatettua. Tästä on kuitenkin päästävä mahdollisimman pian eroon. Iso asiakas ei kuitenkaan välttämättä ole aina paras asiakas. Tulevaisuudessa tämän hallintaan tulisi suunnitella sisällöt siten, että niillä saadaan houkuteltua jo lähtökohtaisesti samanhenkisiä yrityksiä asiakkaiksi. Tässä on jälleen tärkeä viestiä näkyvästi yrityksen filosofiaa heimoudesta ja elämyksellisyydestä. Tämän lisäksi myyntihenkilöille tulee antaa selkeä ohjeistus, minkä perusteella arvioivat mahdollista asiakasta.

Tällä hetkellä Heimon käytännön toimenpiteiden määrittely on vielä kovinkin sekaista ja epäjohdonmukaista. Tiettyjä toimintoja on saatu jo rutiininomaisiksi, mutta vielä esimerkiksi olemassa olevien asiakkaiden hallintaan ei ole selkeää prosessia, ja myyntiprosessissakin kokeillaan vielä uusia juttuja. Suurien tavoitteiden juureen tulee asettaa osatavoitteita ja niiden alle toimenpiteitä, joilla niihin päästään. Yksinkertainen esimerkki voisi olla liikevaihdon kehitys. Aluksi teemme todennäköisesti suurimman osan tuotannosta vielä omalla tiimillämme, jolloin liikevaihto on vielä kohtuullisen pientä, mutta tulos suhteessa suurempi. Myöhemmin verkoston laajentuessa pystymme tuottamaan enemmän lyhyemmässä ajassa, mikä johtaa liikevaihdon kasvuun. Tekijöille maksettavan palkan takia suhteellinen tulos voi kuitenkin laskea. Verkoston kasvattaminen on hyvä myös sitoa liikevaihtoon. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi tietyn prosentuaalisen liikevaihdon tuottaminen ydintiimin ulkopuolisella työvoimalla.

Nykymaailmassa potentiaalinen asiakas saa pääsääntöisesti päättää minkä yrityksen tuotteet, palvelut ja ennen kaikkea sisältö häntä kiinnostaa. Juuri mitään mainosta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ei ole pakko katsoa. Tämän takia yritys, joka onnistuu tuottamaan mielenkiintoista ja informatiivista sisältöä pärjää pull-markkinoinnissa. Se ei kuitenkaan ole ilmaiseksi otettavissa, vaan valtavan informaatiokohinan keskellä on pystyttävä erottumaan. Mielestäni Heimon vahvuus piilee juurikin siinä, että ydintiimillä ei ole ollut kovinkaan kauaa kokemusta videotuotantoalalta. Näkisin että meillä on mahdollisuus ideoida sisältöä, jota pidempään alalla olleet kilpailijamme eivät voisi kuvitellakaan tekevänsä. Toisekseen tiimijohtamisen ja liiketaloudellisten taitojemme ansiosta pystymme asettamaan kilpailukykymme alueella, jota ei videotuotantoalalla ole edes vielä ollut. Tässä meidän tulee kuitenkin olla rohkeita kokeilemaan asioita, jotka tuntuvat jopa meistä pelottavilta.

Tästä huolimatta meidän tulee myös perustella itsemme potentiaaliselle asiakkaallemme jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin asiakas ei ole meitä esimerkiksi edes vielä tavannut. Ketonen ja Tanni esittelevätkin termin asiakasarvo, joka pohjimmiltaan tarkoittaa hyötyjä ja mahdollisuuksia, joita asiakas hakee. Se on syy siihen, miksi asiakas ostaa ja pysyy asiakkaana. Asiakasarvon Ketonen ja Tanni jakavat neljään pääteemaan selkeyttääkseen kuvaa asiakasarvosta:

  1. Taloudellinen arvo: asiakkaan saavuttama rahallinen hyöty
  2. Toiminnallinen arvo: asiakkaan ajan ja vaivan säästäminen esimerkiksi tekemällä sisältöjen kuluttaminen ja asioiminen vaivattomaksi, helpottamalla vertailua eri toimijoiden, palveluiden ja tuotteiden välillä.
  3. Emotionaalinen arvo: mielihyvän tuottaminen esimerkiksi inspiroivan tai elämyksellisen sisällön avulla.
  4. Symbolinen arvo: asiakkaalle tuotetut tärkeät merkitykset, kuten status, eettisyys tai ympäristöystävällisyys.

Näihin teemoihin meidän tulee kiinnittää huomiota sisältöä tuottaessamme. Taloudelliseen arvoon pystymme vastaamaan, kun saamme selkeät mittarit mittaamaan asiakkaan saamaa rahallista hyötyä yhteistyömme pohjalta. Se voi olla jopa kauttamme yhteisöstä saatu uusi merkittävä kumppanuus, tai videomme tuottama lisämyynti. Toiminnalliseen arvoon pyrimme vastaamaan juurikin verkostollamme, jotta voimme helpottaa asiakkaamme asiointikokemusta esimerkiksi nopealla reagoinnilla aikataulupaineeseen, jos kuvauspaikka on kaupunki, jossa asuu verkostomme tekijä. Emotionaaliseen arvoon vastaamme myöskin yhteisöllämme ja sitä kautta rakennettavalla sympatialla. Tähän liittyy myös vahvasti asiakkaan kokemus kanssamme tehdystä yhteistyöstä. Symboliseen arvoon tulemme vastaamaan juuri sillä, että asiakkaamme jakaa kanssamme ajatusmaailmansa yhteisön rakentamisesta ja verkostoitumisesta.

Kaiken kaikkiaan näen, että vaikka on tärkeää tehdä tiettyihin asioihin tarkkoja toimenpiteitä, jotka toteuttavat strategiaamme mahdollisimman tehokkaasti, on mielestäni jo strategiamme luonteenomaista, että poikkeuksellisia asioita kokeillaan ja toiminta on joustavaa. Tämä on myös itselleni luonteenomaista, joten kokisin sen olevan tärkeä osa myös siltä kannalta, että viihdyn yrityksessämme. Uskon että yhdessä pystymme hyvin juurikin siihen.

Kommentoi