Tampere
05 Dec, Monday
-7° C

Proakatemian esseepankki

Luovuus on välttämätöntä tulevaisuuden työelämässä



Kirjoittanut: Emilia Joki - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Pim! Olet luova
Luova järkevyys
Lauri Järvilehto
Paavo Järvilehto
Saku Tuominen
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Kirjoittanut Fiia Ketonen ja Emilia Joki

Johdanto

 

Jokainen meistä on luova. Luovuudella ei viitata vain taiteelliseen luovuuteen vaan yhteen perusinhimilliseen ominaisuuteen (Järvilehto & Järvilehto 2020). Tulevaisuudessa luovuus tulee olemaan entistä arvokkaampaa, sillä ainakaan vielä sitä ei ole voitu korvata tekoälyllä. Pidimme Kipinälle pajan luovuudesta ja päätimme kirjoittaa sen pohjalta esseen (Kipinä 2021). Tässä esseessä käsittelemme sitä mitä tarkoitetaan luovuudella ja miksi omaa luovuutta kannattaisi kehittää. Sitä nimittäin voi.

Pajassa käsittelimme mitä on luovuus, miksi sitä pitäisi vaalia ja erilaisia keinoja kehittää luovuutta. Teimme myös luovuusharjoituksen ja esittelimme muutamia yhteistyöhön sopivia luovuuden herättelykeinoja. Emme paneudu tässä esseessä noihin yhteistyössä käytettäviin innovointitekniikoihin.

 

Mitä tarkoitetaan luovuudella

 

Luovuudesta on olemassa useita teorioita, mutta yleisesti ottaen sillä tarkoitetaan kykyä luoda uutta tai ajatella uudella tavalla. Yleensä puhuttaessa luovuudesta ihmiset sekoittavat sen taiteelliseen luovuuteen. Monesti kuulee kommentteja ”Oletpa luova”, kun joku on taitava ilmaisemaan itseään taiteen kautta. Luovuus on kuitenkin paljon muutakin, sillä esimerkiksi pulmanratkaisussa tarvitaan luovuutta (Järvilehto & Järvilehto 2020). Luovuutta tarvitaan vaikkapa autolla ajaessa, kun vastaan tulee tilanne, jossa tuttu reitti onkin jostain syystä pois käytöstä ja tarvitsee keksiä mitä kautta pääsee perille.

Luovuus vaatii rohkeutta ja riskinottoa, uskallusta ajatella eri tavalla. Toisinaan sanotaan luovuuden vaativan hulluutta ja toisinajattelijoita onkin pidetty hieman hulluina. Alle kouluikäisten lasten ajattelu on huomattavasti luovempaa kuin aikuisten (Helin 2020), sillä aikuiset ajattelevat luontaisesti enemmän tieto edellä sekä mahdollisesti rajoittavat itseään häpeän pelossa tai muista syistä. Positiivista on kuitenkin se, että luovuus on taito ja sitä voi harjoittaa. Ja kuten aina uuden taidon opettelussa tärkeintä on harjoittelu.

 

Luovuus on arvokasta

 

Tulevaisuudessa tekoäly tulee korvaamaan työpaikkoja, jotka vaativat toistuvaa ja robottimaista työskentelyä. Inhimilliset taidot, kuten luovuus, kyky ymmärtää kompleksisia kokonaisuuksia, sosiaaliset taidot ja empatiakyky tulevat korostumaan työelämässä. Saku Tuominen kiteyttää kirjassaan ”Luova järkevyys” näin: ”Luova työ vaatii asiantuntijuutta ymmärtää, mitä voi tehdä toisin.” (Tuominen 2020). Meidän mielestämme luovuus on kuitenkin tärkeää jokaiselle yritykselle. Tasaisin väliajoin tulisi pysähtyä ja katsoa vanhoja toimintamalleja uusin silmin. Se, että jotain on tehty vuosikymmeniä menestyksekkäästi samalla tavalla, ei suoraan tarkoita sen olevan nykyhetkessä paras mahdollinen tapa toimia.

Erityisesti mieleemme on jäänyt tulevaisuustutkija Ilkka Halavan Proakatemialla pitämässä pajassaan käyttämänsä asiakasesimerkki. Hänet oli pyydetty käymään Valmetin tehtaalla tarkastelemassa heidän tämänhetkistä tapaansa toimia. He kertoivat rekrytoinnissa olevan haasteita, sopivia tekijöitä ei meinaa millään löytyä. Halava oli kiertänyt Valmetin tuotantolinjaa läpi ja lopulta kysynyt: ”Onko tuotantolinjalla joku vaihe, jota 50-vuotias nainen ei voisi tehdä?”. Hetken mietittyään he totesivat, ettei tuotannossa ole sellaista vaihetta. Vuosien saatossa tekniikka oli kehittynyt nopeasti, eikä se tänä päivänä enää vaatinut fyysisesti vahvaa henkilöä. Rekrytointi ei vain ollut vielä ajan tasalla ja tarvittiin vain hiukan asioiden katsomisesta uusin silmin.

Tämä on erityisen hyvä esimerkki, miten uudella tavalla ajattelu on elintärkeää yrityksille. Luovuudelle ja asioiden ääreen pysähtymiselle pitäisi aina jättää aikaa. Tulevaisuuden menestyjiä ovat yritykset, jotka sijoittavat luovuuteen ja luovuuden johtamiseen. Muutosten keskellä kyky ajatella uudella tavalla ja kehittää uusia toimintatapoja on elintärkeää. On jo nähty, kuinka muutoksiin helpommin sopeutuvat yritykset selviävät varmemmin ja juuri se vaatii luovuutta.

 

Kehitä luovuutta

 

On totta, että toiset meistä ovat luovempia kuin toiset. Luovuus ei kuitenkaan ole persoonallisuuspiirre, vaan se kehittyy ja omaa luovuuttaan voi kehittää erilaisin tavoin. Tyypillisesti luovuus kehittyy luomalla. Varaa itsellesi aikaa olla luova ja poista mahdollisia kuormitustekijöitä. Intohimo ja kiinnostus asiaa kohtaan ovat tärkeitä luovuuden kehittämisen kannalta. Stressi on yksi pahimmista luovuuden tappajista.

On haastavaa olla luova, mikäli ei ole aidosti kiinnostunut asiasta, jota on tekemässä. Kannattaa siis panostaa luomisessa asioihin, jotka tuntuvat itselle tai tiimille kiinnostavilta. Panosta luovuuteesi asioissa, jotka saavat sinut syttymään ja joissa tunnet olevasi parhaimmillasi, niin kehität luovaa pääomaasi.

Tuominen harmittelee kirjassaan nykyelämän työelämän tapaa yrittää saada ihmiset olemaan luovia. Rakennetaan pakonomaisia innovointihetkiä, joissa yritetään puristaa ulos ratkaisu mahdollisimman tehokkaasti (Tuominen 2020). Nämäkin tietysti saattavat toimia, mutta ne voivat tehdä luovuudesta pakkopullaa ja kannattavampaa olisikin kannustaa arkipäiväiseen luovuuteen. Kun tiimissä vallitsee innostava ilmapiiri, joka kannustaa eikä tuomitse, saattaa yritystä eteenpäin vievät ideat löytyä ihan muun työn lomassa. Potentiaaliset ideat tulisi myös uskaltaa ottaa testikäyttöön, epäonnistumisia ei saa pelätä liiaksi. Luovuus vaatii psykologista turvallisuutta, joten vahvistamalla tiimin tai työyhteisön vuorovaikutustaitoja voidaan kehittää myös luovuutta. Häpeän tai epäonnistumisen pelko on tiimityöskentelyssä luovuuden esteenä.

 

Luovuus oppimisen apuna

Sunni Brown puhui TED-puheessaan ”Doodlers, unite!” siitä miten satunnaista piirtelyä pidetään yhteiskunnallisesti merkkinä siitä, ettei piirtelijä keskity (Brown 2011). Vielä tänäkin päivänä koulumaailmassa oppiminen perustuu pitkälti lukemiseen ja kirjottamiseen, sekä varsinkin korkeakoulututkinnoissa kuuntelemiseen. Kaikki eivät kuitenkaan opi pelkästään kuuntelemalla tai lukemalla, ja se on erityisen tärkeä huomio. Brown mainitsee TED-puheessaan neljä erilaista oppimistyyliä. Perinteisin oppimistyyli on lukeminen ja kirjoittaminen, mutta tämän lisäksi löytyy myös visuaalinen, auditiivinen sekä kinesteettinen. Erityisesti visuaalinen ja kinesteettinen oppija hyötyy ”doodlailusta”. Visuaalinen oppija oppii parhaiten näkemällä ja opiskelun apuna voi käyttää piirtelyn lisäksi, kaavioita, alleviivauksia ja muita merkintöjä. Kinesteettiselle oppijalle auttaa kaikki tuntohavaintoihin perustuva. Piirtely on myös tehokasta ja opiskelun aikana liikkuminen, esimerkiksi kävely kuunnellessa. Havaintoesitykset ovat tehokkaita.

Oppimista tulisi siis katsoa hieman eri tavalla ja ottaen huomioon erilaiset oppimistyylit. Luovuus on tässäkin asiassa tärkeää. Miten pystymme ottamaan samassa oppimistilanteessa huomioon erilaiset oppijat, jotta saadaan maksimoitua syvä oppiminen? Tietysti myös yksilöllä on vastuu oppimisestaan. Jos oppiminen tuntuu puuduttavalta ja haastavalta jopa mielenkiintoisen aiheen parissa, kokeile ennakkoluulottomasti uusia tekniikoita. Itselle parhaiten sopivan oppimistyylin ja -ympäristön löytäminen on ensisijaisen tärkeää. Työympäristö ja tiimi voi lähinnä tukea sekä mahdollistaa luovuuden käyttöä oppimisessa.

 

Kolmenkymmenen ympyrän harjoitus

 

Toteutimme pajassa (Kipinä 2021) 30 circles tyyppisen harjoituksen, jossa on lyhyessä ajassa tarkoitus piirtämällä muuttaa ympyrät muiksi asioiksi (Kelley 2018). Rajallisen ajan vuoksi tarjosimme puolet vähemmän ympyröitä kuin alkuperäisessä harjoituksessa, mutta perusajatus oli sama. Tavoitteena haasteessa on saada mahdollisimman monta ympyrää käytettyä. Useimmiten ihmiset estävät omaa luovuuttaan sensuroimalla tai kritisoimalla itseään. Tätä haastetta esimerkkinä käyttäen: panostetaan liikaa piirrosten laatuun, ei laiteta vaikkapa samaa kategoriaa olevia piirroksia esim. erilaisia naamoja useaan ympyrään, aletaan liikaa pohtimaan sääntöjä tai sitten ihan vaan ei uskalleta häpeän pelossa piirtää jotain mikä juolahtaa ensimmäisenä mieleen. Tämän tyylisesti omaa luovuutta voi rajoittaa myös monissa muissa tilanteissa.

Tekemässämme demonstraatiossa kävi odotetulla tavalla eli valtaosalla jäi ympyröitä tyhjäksi. Harva saa kaikki ympyrät täyteen ensimmäisellä kerralla, sillä se vaatii harjoitusta. Luovuus on jatkuvaa heiluriliikettä hajottavan ja kokoavan ajattelun välillä (Järvilehto & Järvilehto 2020). Liika itsekritiikki rajoittaa hajottavaa vaihetta, jossa ideoiden määrää pyritään kasvattamaan. Eniten luovia ideoita saadaan aikaan kieltämällä kritiikki määrätyksi ajaksi eikä tuolloin tule käyttää kokoavaa eli ideoita supistavaa ajattelua ollenkaan (Helin 2020). Vaikka olisit tehnyt tämänkaltaisen luovuuden harjoituksen aiemmin, sen toistaminen toimii silti jatkossakin eli suosittelemme kokeilemaan 30 circles haastetta tiimin kanssa.

 

Pohdinta

 

Fiia

Pohdiskelin luovuuden merkitystä omassa elämässäni, minua kun on usein kutsuttu luovaksi. Lapsesta asti olen rakastanut visuaalisia ja kinesteettisiä harrastuksia. Piirsin ja maalasin paljon, tykkäsin käydä askartelukursseilla. Rakastin myös tanssia ja ennen kuin pääsin tanssitunneille, katsoin musiikkivideoita ja yritin opetella koreografian itsenäisesti. Esiinnyin jatkuvasti perheelleni tai ihan kelle vain kuka jaksoi katsoa. Aikuisena päädyin hiusalalle, jota alkuun rakasti suuresti. Koin pääseväni käyttämään luovuutta sekä sosiaalisuutta hyödyksi. Lopulta allergisoidun ja aloin kanavoida luovaa energiaani muuhun. Opettelin valokuvaamaan ja videokuvaamaan, harjoittelin kirjoittamista. Opetin sukelluskouluilla Thaimaassa ja akrobatiaa Suomessa.

Olen itsekin usein ajatellut luovuuden olevan juuri tätä. Taiteellista silmää ja kehollista ilmaisua. Vasta Proakatemialla opiskelun myötä olen ymmärtänyt, miten luovuus näkyy myös työelämässä ja miten sitä voi hyödyntää ihan arkipäiväisissäkin pulmissa. Olen usein kokenut ”tavallisen” työelämän todella rajoittavana ja siitä syystä päätynyt jo kauan sitten yrittäjyyden polulle. En koskaan pitänyt siitä, miten minulle aina saneltiin, mikä on se ainut oikea tapa tehdä töitä. Monessakin työpaikassa, pääni pursusi kehitysideoita, mutta usein ehdotukset uusista toimintatavoista tyrmättiin alkuunsa. Varmasti paljon johtui vielä nuoruudessani vallinneessa vahvassa kulttuurissa, missä naisten ja nuorten ajatuksilla ei ollut yhtä paljon väliä. Ajat kuitenkin muuttuvat. Onneksi.

Ideointi ja innovointi onkin tuntunut todella mielenkiintoiselta opinnoissa, sekä itse ideoimani ja vetämäni markkinointiprojektit asiakkaiden kanssa. Toivon luovuuden seuraavan minua koko elämän ajan sekä haluan myös opettaa luovia työskentelytapoja myös muille. Mielestäni tulevaisuuden työelämässä on tärkeää integroida pehmeät arvot osaksi kulttuuria, joustavuus on avainasemassa. Ihmisillä pitää olla heille mieleisiä tapoja tehdä töitä, sillä saamme parempia tuloksia, kuin yrittämällä puristaa meidät samaan muottiin.

 

Emilia

Samaan tapaan kuin Fiia olen ollut erityisen luovaksi luonnehdittu. Lapsesta asti olen rakastanut piirtämistä, maalaamista ja taiteen tekemistä. Käsillä tekeminen ja omiin maailmoihin uppoutuminen on tuonut itselleni seesteisyyttä ja onnistumisen tunteita. Minullakin oli tanssiharrastus nuorempana, mutta kilpatanssi näyttäytyi itselle enemmän urheiluna eikä keinona ilmaista itseään luovasti sen täsmällisen ja ennalta määrätyn luonteen vuoksi. Ainakaan itse en kuuden vuoden harrastamisen aikana päässyt vaikuttamaan koreografioihin tai sellaisiin asioihin, joissa luovuuttaan pääsee käyttämään. En edes musiikin valintaan.

Hyödynnän nykyisin omaa luovuuttani arjessa monin tavoin ja toisinaan tunnen itseni jonkinlaiseksi Pelle Pelottomaksi keksiessäni ratkaisuja kohdalle tuleviin tilanteisiin. Olen pohtinut jo aiemmin luovuuden ja matemaattisen lahjakkuuden yhteyttä, sillä itselläni on luontainen kyky hahmottaa rakenteita. Luovuus mahdollistaa kummallistenkin asioiden visualisoinnin, joita toisinaan on haastava ilmaista pääni ulkopuolelle. Olenkin oppinut jo varhain olemaan välittämättä muiden rajoittavista kommenteista ennen itseäni tyydyttävään lopputulokseen pääsemistä. Tämä voi kuitenkin olla raskasta ja tekee luovista prosesseista toisinaan aika yksinäisiä. Oma luovuus lähtee parhaiten lentoon sopivassa seurassa ja vuorovaikutuksessa. Siksi voin parhaiten yhteisössä, joissa kommunikaatio ja viestintä on pitkälle jalostettua.

Kumma kyllä, omaa luovuuttani helpottaa huomattavasti valmiit vakaat raamit. Nuorempana allekirjoitin täysin luovan hulluuden ja pikkutuntien parhaat ideat, mutten usko noihin oikein enää. Parhaat työvälineet luovuuden kehittämiseen on mielestäni toistot, virkeät aivot ja ideoiden kirjaaminen ylös.

 

Lähteet:

 

Kipinä. Luovuus. 2021. Proakatemia, TAMK. Paja 2.12.2021. Tampere.

 

Ketonen, F. 2021. Muistiinpanot Ilkka Halavan pajasta ”Tulevaisuuden työelämä”, 13.10.2021

 

Brown, S. Katsottu 20.8.2022. “Doodlers, unite!”

https://www.youtube.com/watch?v=7fx0QcHyrFk

 

Järvilehto, L. & Järvilehto, P. 2020. Pim! Olet luova. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.

 

Tuominen, S. 2020. Luova järkevyys. Otava.

 

Helin, K. 2020. Miten herätellä luovuutta. Luontaiset taipumukset. Viitattu 17.8.2022. https://luontaisettaipumukset.fi/2020/02/04/miten-heratella-luovuutta/

 

Kelley, T. 2018. Build your creative confidence: 30 circles exercise. Ideo. Viitattu 17.8.2022. https://www.ideo.com/blog/build-your-creative-confidence-thirty-circles-exercise

 

Ekonomivalmennus. “Oppimistavat ja oppimistyylit” Luettu 18.8.2022.

https://www.ekonomivalmennus.com/valmennuskurssit_kauppakorkeaan/valintakoe-info-valintakoekirjat/oppimistavat-ja-oppimistyylit/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close