Tampere
16 Jun, Wednesday
9° C

Proakatemian esseepankki

Luovuus on in



Kirjoittanut: Joni Sydänlammi - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Luovuuden Idea
Nando Malmelin
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kiitos vielä Eetu Patroselle, kun piti Revenalle pajan aiheesta luovuus. Se sai ajattelemaan omaa luovuutta enemmän, varmaan jopa luovemmin ja ylipäätään loi ymmärrystä ja kokonaiskuvaa siitä, mitä luovuus on.

En aio kirjoittaa luovuuden historiasta tai siitä kuinka luova itse olen. Enkä ala määrittelemään luovuuttaa, koska sitä ei täydellisesti voi lyhyesti tehdä. Luovuus nyt esimerkiksi on ongelmien määrittelemistä ja ratkaisemista, uuden keksimistä tai vanhojen kehittämistä. Tähän esseeseen lähteenä pidän Nando Malmelinin kirjoittamaa Luovuuden idea teosta. Ja omia pohdintoja ja havaintojani.

 

Luovan ideoinnin tekniikat

Mainosmies Alex Osborn vuonna 1953 julkaisi teoksessaan Applied Imagination nykyisin monessa toiminnassa, esimerkiksi yrityksissä ja Proakatemialla tutuksi tulleen tekniikan luovuuteen ja ongelmaratkaisuun. Tiedätkö mikä se on?

Tämä tekniikka perustuu kahteen periaatteeseen ja neljään sääntöön.

  1. Periaate on, että kaikki kritisointi ja arvostelu ryhmässä siirretään myöhempään vaiheeseen.
  2. Periaate on , että tuota mahdollisimman paljon ideoita.

Säännöt on tehty tukemaan periaatteita.

  1. Sääntö on, että älä kritisoi ideoinnin aikana.
  2. Kannusta vapaaseen erilaisten ideoiden esittämiseen.
  3. Alussa ideoiden määrä korvaa laadun
  4. Myöhemmin jalostakaa ideoita ja yhdistelkää niitä.

Brainstorming kuten moni muukin luovuustekniikka perustuvat ajatukseen, että mitä enemmän ideoita on käytettävissä, sitä paremmat mahdollisuudet ryhmällä on löytää ja tuottaa menestyviä luovia ideoita.

Brainstormausta ei voi toteuttaa yksin, vaan ryhmässä, koska se perustuu vuorovaikutukseen ja sen tarkoitus on auttaa ryhmää välttämään tiettyjä ryhmässä toimimisen ongelmia antamalla selkeän filosofian ja toimintatavan.

Usein ajatellaan, että ryhmässä toimiminen on tehokasta ja toimivaa, mutta monet tutkimustulokset osoittavat kylläkin toista. Esimerkiksi itsenäisesti työskentelevien yksilöiden on useasti todettu pystyvän tuottamaan sekä enemmän että parempia ideoita vastaavan laajuisiin aivoriihiin verrattuna. Brainstormingissa joukon vaikutus yksilöön saattaa olla jopa kielteinen. Näitä tuloksia perustelee väittämät, että yksilön ajankäyttö ei ole ryhmässä tehokasta, koska se, että kukin vuorollaan esittää ideoitaan, samalla passivoi muuta ryhmää. Dialogin seuraaminen myös passivoi yksilön ideointia ja pohdintaa, koska hän keskittyy kuuntelemaan muita. Kun yksilö kuuntelee muita, on hänellä vähemmän aikaa ideoinnille. Lisäksi introvertit ja hiljaisemmat ryhmän jäsenet voivat kärsiä vaikeudesta tuoda omia ideoita esille ollenkaan. Tai yksilöt eivät rohkene tai halua tuoda ideoitaan ilmi, koska pelkäävät arvostelua. Vapaamatkustaminen on myös harmillisen yleistä ja helppoa ryhmätyöskentelyssä.

Näitä kaikkia havaittuja ongelmia pystyyn taklaamaan tehokkaasti erilaisilla keinoilla, kuten jakautuminen pienempiin ryhmiin ja ylipäätänsä luomalla ryhmään psykologista turvallisuutta.

Meillä Revenassa aivoriihi työskentely on toimivaa, syynä varmasti meidän psykologinen turvallisuus ja osaamme hyödyntää tiimimme yksilöiden vahvuuksia. Tietysti, mikään ryhmä ei ole täydellinen eli on meilläkin kitkavaiheita ja epäluottamusta havaittu, mutta ne pyritään nostamaan esille ja käsittelemään.

Vaikka siis aivoriihi on kohdannut kritiikkiä tutkimuksissa, siitä on myös paljon hyötyä yrityksille ja ryhmille. Ylipäätänsä sen sijaan, että yksi henkilö ahertaa ongelmien kanssa, on ryhmässä brainstormaaminen koettu mielekkäämmäksi ja mukavammaksi. Positiivinen suhtautuminen voi vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin myönteisesti laajemminkin. Brainstormingin ryhmätyöskentelyn periaatteet sopivat myös yksilön luovuuden kehittämiseen. Omien ajattelumallien tiedostaminen korostuu, mikä käytännössä tarkoittaa yksilön kykyä olla arvioimatta ja kritisoimatta omia ideoita liian varhaisessa vaiheessa.

 

Miten kehittää luovuutta?

Käytännön työ ja toiminta ovat niitä mitkä kehittävät luovuutta, toisin kuin tutkimusartikkelien ja raporttien sivut. Tietysti luovuuden johtaminen organisaatiossa edellyttää luovuuden teorian perusasioiden, kuten käsitteiden ymmärtämistä. Organisaatioissa usein luovan työskentelyn tavoitteena on ideoiden, tuotteiden ja toimintatapojen jatkuva jalostaminen. Ei niinkään radikaali innovoiminen uuden tuottamiseksi. Luovuuden tuloksen voi havaita yrityksen toiminnassa pieninä ja vähittäisinä muutoksina arjessa.

Luovuuden onnistuminen ja toteutuminen on kaupallisissa yrityksissä mitattavissa liiketoiminnan hyötyinä. Usein tulos on työn tehokkuudessa tai tuotteen/palvelun suosiossa tapahtunut muutos, joka näkyy taloudellisena tuloksena.

Viestintä toimii luovuuden mahdollistajana ja siten kehittäjänä.

Kerron miten Pihurissa luovuutta kehitetään ja käytetään arjessa. Se tapahtuu viestinnän kautta. Olemme Juhon kanssa ajatusten juoksussa erilaisia, joten aina ongelmien sattuessa konsultoimme toista, koska lähes poikkeuksetta aina toinen saa toisen liikkeelle ongelmatilanteesta. Ja me molemmat olemme oppivaisia, eli emme aina saman ongelman kanssa käänny toisen puoleen. Näin jatkuvasti keskustelemme ongelmakohdista ja silti yksilöinä viemme asioita ja työtä eteenpäin.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close