Tampere
01 Dec, Tuesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Luovan työn arvo



Kirjoittanut: Janne Pussinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Moni nuori ja vanhempi ihminen unelmoi luovasta työstä. Oman novellin tai näytelmän kirjoittaminen, albumin tai elokuvan nauhoittaminen, taidegallerian omistaminen ja täyttäminen ovat yleisiä haaveita, joita elokuvat, juorulehdet ja media muutenkin ihannoivat aina vain enemmän ja enemmän. Mutta onko unelma realistinen? Voiko luovalla työllä enää tänä päivänä elättää itsensä, perheestä puhumattakaan?

Taitelijat maalataan mediassa muita työn tekijöitä paremmiksi, yliluonnollisiksi taiteen ja intohimon välittäjiksi, joiden käden jälki on tärkeämpää kuin heidän oma elämänsä. Fiktiiviset taiteilijat kärsivät taiteensa vuoksi, ostaen ennemmin maaleja kuin kipeästi tarvitsemaansa ruokaa. Tai sitten taiteilija on menestynyt ja tienannut rahaa, mutta pitää sitä enemmän haittana, ärsyttävän maallistavana osana itseään. Taiteilijat mediassa ammentavat inspiraatiota tuskasta joka nousee köyhyydestä. Meidän silmissämme taiteilija on vapaa sielu jota yhteiskunnan säännöt eivät koske. Taitelija on yksinäinen ristiretkeilijä joka käy sotaa maallisuutta ja rahvaanomaisia asioita, kuten rahaa vastaan (hyväksyen rahallisen tuen tai taiteensa rahallisen annin nenä nyrpistettynä). Taide on kaikki kaikessa, ja jos hän on todellinen taitelija, ei hänen tarvitse siitä välittää: kaikki kyllä ratkeaa, kunhan hän vain omistautuu kokonaan taiteelle. Mitä enemmän taiteilija kärsii taiteensa eteen, sitä parempi taiteilija hän, sitä enemmän hän on omistautunut taiteelle.

Tämä mielikuva taiteilijasta saattaa olla kärjistetty, mutta se on oikeassa. Populaarikulttuuri maalaa taitelijoista yksinäisiä susia, jotka eivät muuta apua tarvitse. Elokuvat maalaavat selvän kuvan taitelijoiden ja ns. tavallisten ihmisten asemista: taitelija on vapaa sielu, jonka elämä on dramaattista ja täynnä tragediaa, joka tekee taitelijasta sankarimaisen marttyyrin. Kaikki ihmiset jotka työskentelevät toimistossa ovat joka elämäänsä ja työhönsä kyllästyneitä konttorirottia jotka kaipaavat vapautusta harmaasta elämästään, tai lipeviä, muita hyväksi käyttäviä äärikapitalisteja jotka tekisivät mitä vain rahan takia. On selvää, mihin rooliin media haluaa meidän asettavan itsemme. Jokainen meistä voi olla taiteilija.

Median maalaama kuva taitelijoista saa luovan näyttämään yksinäiseltä ja yhden persoonan voiman ajamalta. Todellisuus on kuitenkin toinen. Ehkä yksi miljoonasta henkilöstä joka elättää itsensä luovalla työllä on riippuvainen pelkästään itsestään. Kaikkien suurimpien, merkittävimpien luovien töiden takana seisoo joukko ihmisiä, jotka ovat kaikki antaneet oman osansa taiteen luomiseen.

Tom Kelley, innovointifirma IDEO:n taustavoima, sanoi golfista seuraavasti ” The greatest golfer in history, who appears to be the ultimate solo performer, is actually the product of a team effort, and when the occasional bumps in the road arrive, the going is easier because of that fact.”. Vaikka golfia, tai urheilua yleensäkään pidetä luovina lajeina, Kelleyn kommentti Tiger Woodsista pätee myös kaikkeen luovaan, ja varsinkin luovaan työhön, jonka tarkoituksena on tehdä voittoa. Yhtäkään kirjaa, elokuvaa, videopeliä tai muuta taideteosta ei olisi julkaistu, ellei vähintään itse taiteilija ja yksi toinen henkilö olisi siihen uskonut. Taide kaipaa aina myös arvostajaa, mutta taiteilija kaipaa aina myös henkilöä joka osaa auttaa häntä suuntaamaan taitonsa oikeaan suuntaan.

Muinaisessa Roomassa filantroopit auttoivat taiteilijoita keskittymään työhönsä muun toiminnan sijaan. Kiinassa keisarit tukivat eri alojen artisteja, jotta keisari muistettaisiin ikuisesti. Bardit, trubaduurit ja skaldit lauloivat ja musisoivat elättääkseen itsensä. Rikhard III, Englannin kuningas 1400-luvun lopulla työllisti useita teatteriseurueita elämänsä aikana. Aateliset renessanssi-Italiassa maksoivat Da Vincille ja Michelangelolle suuria summia heidän työstään. Nykyajan poptähdillä on managerinsa ja tuottajansa. Taiteilijan ura ei ole niin yksinäinen kuin elokuvat ja muu media haluaisivat meidän uskovan. Taitelija voi yksinään olla taivaanrantaa maalava haaveilija, puoli tokkurassa lavalla heiluva rokkari tai antisosiaalinen, sodan runtelema, masentunut juoppo (puhun nyt sinusta, Hemingway). Hän tarvitsee taistelutoverikseen taiteen sotatantereille tasaisemman ihmisen. Tämän takia erilaiset taiteen tukitoimet ovat vetäneet puoleensa erilaisia ihmisiä.

Kuvitellaan että olet muusikko, joka haluaa julkaista uuden kappaleen. Mitä kaikkea tarvitset saadaksesi kappaleen muiden kuultavaksi. Ensinnäkin biisi tarvitsee säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan. Soittimet tarvitsevat soittajia esittämään biisin ja jonkun olisi hyvä laulaakin. Kun kappale on näin työstetty harjoituksissa valmiiksi, siirrytään studioon. Studiossa kappaletta todennäköisesti tuotetaan lisää ja se nauhoitetaan. Nyt kappale on purkissa ja valmis levitettäväksi. Kuka levittää kappaleen? Missä kappale soi? Levy-yhtiö voi julkaista kappaleen, markkinoida sitä ja muusikkoa ja myydä sitä eteenpäin. Kappale tarvitsee vielä kansikuvan ja mahdollisesti musiikkivideon. Hyvä olisi markkinoida artistiakin, jotta kappale saa mahdollisimman paljon kuulijoita. Artisti tarvitsee vielä oheistuotteita kappaleensa ympärille myytavaksi, t-paitoja, huppareita tai vaikka sukkia ja jonkun täytyy suunnitella nekin. On todennäköistä, että jo ensimmäisessä askeleessa mukana on ollut useampi ihminen säveltämässä ja sovittamassa kappaletta, sillä yhtyeillä on tapana työstää tulevia kappaleita yhdessä.

Tämä ketju noudattaa hyvin perinteisiä linjoja, joita tätä nykyä on lyhennetty hyvin paljon. Patreon, jossa artistien fanit maksavat kuukausittaisia summia tukeakseen artistia. Spotifyhyn on helppo saada omaa musiikkiaan kuultavaksi (vaikkei muusikko, sillä itse tienakaan juuri mitään). Youtube tarjoaa ilmaisen alustan jolla julkaista lähes mitä tahansa videota. Kickstarter antaa mahdollisuuden kerätä rahaa suoraan faneilta perinteisten yhtiöiden sijaan. Nämä kaikki vaativat silti taitoja, joita taiteilijoilta ei välttämättä löydy.

Toki on poikkeuksellisia artisteja, jotka osaavat pitää kirjanpito-excelin pystyssä, navigoida sosiaalisen median markkinoinnin vaarallisia vesiä, kirjoittaa (ja ymmärtää) julkaisuun liittyviä sopimuksia ja vielä tuottaa taidetta. Nämä renessanssitaiteilijat ovat kuitenkin hyvin harvassa. Taitelija voi toki jättää nämä kaikki osa-alueet huomioitta, mutta vaikka kuinka sitä kaipaisi, taidetta ei voi syödä. Jos taiteilija haluaa elättää itsensä taiteella, hänen täytyy joko alentua oppimaan näiden eri alojen perusasiat, tai alkaa tekemään yhteistyötä näitä aloja jo osaavien henkilöiden kanssa.

Kaikki kulttuurit antavat taiteelle jonkinlaista erottamatonta arvoa. Kaikki kulttuurit ovat myös luoneet taidetta, oli se sitten näytelmiä, kirjallisuutta, arkkitehtuuria, kankaita, musiikkia tai mitään muuta taidetta. Vasta viime vuosisadan aikana taide on kuitenkin tuotteistettu niin pitkälle, että käytännössä jokainen länsimäinen ihminen pystyy ostamaan jonkinlaista taidetta (tähän vaikuttaa myös yleinen elintason nousu ja kulutettavan varallisuuden määrän kasvu). Meidän tulisikin siis yhteiskuntana käydä keskustelu siitä, miten arvotamme taiteen? Konkreettisesti! Mitä olemme valmiit maksamaan taiteesta?

Teknologia (ja varsinkin internet) ovat tehneet taiteen julkaisemista yksityisesti ja nopeasti helppoa, tai ainakin helpompaa kuin se ennen oli. Elämme aikaa jona yhä useampi koittaa työllistää itsensä jonkinlaisella luovalla työllä. Youtube on täynnä vloggareita, Instagram täynnä itsensä Instagram-malleiksi julistaneita nuoria ja kuka vaan voi julkaista Patreonin kautta (lähes) mitä vain. Taiteilijalla on nyt ainutlaatuisen suuri valta kontrolloida oman taiteensa hintaa ja yleisöillä on vielä kasvava voima nostaa uusia, vähemmän tunnettuja artisteja julkisuuteen. Artistien ja yleisön välinen keskustelu on nyt helpompaa ja välittömämpää kuin ikinä ennen. Voimme yhdessä määrittää taiteen arvon ilman perinteisiä, vanhoja ja jäykkiä yrityksiä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close