Tampere
26 Jan, Sunday
2° C

Proakatemian esseepankki

Luova työyhteisö



Kirjoittanut: Noora-Emilia Hassinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Johdanto

Juha T. Hakalan teoksessa Luova laiskuus – anna ideoille siivet (2003. Gummerus.) käsitellään luovuuden tarpeita ja etsitään käytännöntapoja lisätä jokaisessa meissä piilevää luovuutta.

 

Luovuuden tarpeet

”Jotta ihminen voi luoda uutta, pitää hänen perustavimmat asiat olla kunnossa.” (Hakala 2013, 26). Näin toteaa Juha Hakala jo heti kirjansa ensi vaiheilla. Hän viittaa sanomallaan Maslowin kuvaan tarpeiden hierarkiasta, kaiken luovuuden syntymisen pohjaan. Ihmisellä on tarpeita, joiden on täytyttävä ennen kuin hän voi toimia luovimmillaan. Maslowin pyramidi-malli tästä hierarkiasta on asiaa hyvin avaava. Ensin ihmisen fyysiset tarpeet kaiken pohjalla täytyvät olla hyvin kunnossa. Ihmisellä täytyy olla fyysisten tarpeiden täyttämiseksi ruokaa nälän taltuttamiseksi, vettä janon sammuttamiseksi, lämpöä ja ennen kaikkea myös lepoa. Varmuus, vakaus ja huolettomuus täyttävät turvallisuuden tarpeita. Esim. yt-neuvottelet työpaikalla huojuttavat noita piirteitä ja näin ollen myös kukistavat luovuutta. Yhteenkuuluvuuden tarpeeseen tarvitaan ympärille ystäviä, perhettä ja rakkautta. Tästä avautuu myös seuraava eli arvostamisen tarve – ihminen tarvitsee kokemusta hyväksynnästä läheistensä keskuudessa, erinäisiä saavutuksia sekä taitoja. Viimeisenä tulevat toteuttamisen tarpeet eli luovuus ja lahjakkuus. (Hakala, 2003, 25-26.) Kun kaikki nämä tarpeet ovat kunnossa, niin Hakalan sanoin (Hakala, 2003, 25) ” —Luovuus, kyky keksiä, löytyy Maslowin piirtämän kuvion huipulta. Siellä on itseään toteuttava, uutta luova ihminen.”

 

Luova mielentila

”Luovuus on kykyä ja rohkeutta luoda uutta.” (Hakala, 2003, 37). Jotta löytäisimme tuon kyvyn ja rohkeuden, jopa Hakalan haastattelemat Nobel-tutkijat korostivat oikean mielentilan ja rentoutumisen merkitystä. Lyhyesti ja ytimekkäästi ”Älä hätäile, unohda huolet.” (Hakala, 2003, 47). Jotta ihmisen luovuus voi alkaa kukkia, täytyy aivoja huoltaa ja antaa niille sekä keholle lepoa. Ihminen tarvitsee ns. saumakohtia arkeensa ja työntekoonsa, jotta aivoissa ajatukset pääsevät muhimaan ja avaamaan sitä kautta aivan uusia väyliä ja tilaa luovuudelle. (Hakala, 2003, 57.) Näitä ns. saumakohtia, eli todellisia taukoja ilman minkäänlaista aktiviteettia tai esim. puhelimen selailua, aivot todella tarvitsevat levätäkseen ja rentoutuakseen. Modernissa maailmassa tähän ei juuri kyetä ja ”kiireestä” on tullut jopa trendi. ”Jatkuva, päälle käyvä työn kiivas rytmi rusikoi, jopa tappaa hyvät ideat.” (Hakala, 2003, 51). Kun luovuus kuolee seuraa turhautuneita, väsyneitä ja vihaisia ihmisiä. Jotta voisimme saada jokaisessa meissä piilevän luovuuden jälleen kukoistamaan, tarvitsisimme arkeemme enemmän luppo- eli latausaikaa. Tällöin saamme valjastettua myös alitajuntamme käyttöön. Meidän täytyy opetella rentoutumaan, oppia pysähtymään. Tähän pystyäksemme ja lisätäksemme hyvinvointiamme sekä luovuttaa meidän on otettava oma elämäntapamme tarkkaan arviointiin. ”Jatkuvana tunnetilana kiire synnyttää pitkäkestoisen stressin, joka on myös muulla tavoin turmiollista – eikä vähiten aivoillemme.” (Hakala, 2003, 51).

 

Luova työyhteisö

”Hyvä esimies tekee ja tukee, mutta sekään ei vielä riitä. Hyvä esimies myös näkee. Hänellä on taito rakentaa työyhteisössään toimintakulttuuria, joka synnyttää ja ylläpitää aitoa innostuksen paloa, luovuutta.” (Hakala, 2003, 101). Näin ollen osatekijä yhteisön luovuuden syntymisessä on myös onnistunut johtaminen. Muita eväitä luovuutta synnyttävään työyhteisöön ovat yhteisönjäsenten tasapuolinen arvostus ja yhteisöllisyys. Kun työntekijöille annetaan enemmän toimintavapautta, vastuuta ja jopa valtaa, he alkavat suoriutua työstään paremmin ja laadukkaammin (Hakala, 2003, 136). Työpaikalla täytyy olla avoin, rento ilmapiiri, jotta sinne olisi jokaisen mukava tulla. Tuollainen työyhteisö on altis ideoinnille ja uuden luomiselle (Hakala, 2003, 101-102). Kun ihmisellä on yhteisössään turvallinen ja arvostettu olo, hän on valmiimpi käyttämään luovuuttaan ja tuomaan erikoiseltakin kuulostavat ideansa julki. Avointa ja luovuudelle herkkää työilmapiiriä edesauttaa myös avoimet -, esim. ovettomat työtilat. Jos tietoa pantataan neljän seinän sisällä, omassa työhuoneessa ja tiedon kulku tyssää, monet uudet ja luovat ideat jäävät syntymättä. (Hakala, 2003, 198). Yksi luovuutta syövä piirre on myös kateus. Kaikkea tuota voidaan kuitenkin välttää pitämällä ilmapiiri avoimena ja henkilöstö hyvinvoivana (Hakala, 2003, 102). Työilmapiirissä täytyy koittaa välttää ainaista yksimielisyyttä, sillä se viittaa yleensä pysähtyneisyyteen. Pysähtynyt yhteisö ei ole otollinen synnyttämään uusia luovia ideoita. ”Luovuus vaatii riskinottoa ja jopa ristiriitoja, sillä ristiriitojen ratkaiseminen voi olla hedelmällistä.” (Hakala, 2003, 136).

Työyhteisöissä, niin kuin esim. myös Proakatemialla kannattaa hyödyntää eri taustaisia ja eritavoin ajattelevia ihmisiä. Kun näitä ihmisiä yhdistää samaan ryhmään tuloksena on usein luovasti ajatteleva ja toimiva ryhmä. Mistä kyseinen luovuus ryhmässä sitten kumpuaa? Kun erilaisia näkökulmia yhdistetään, syntyy usein myös erimielisyyttä. Erimielisyys taas virittää mielikuvitusta, joka saa luovuudenkin heräämään (Hakala, 2003, 92, 134). ”Ristiin pölyttäminen synnyttää luovuutta, rajapinnoilla syntyy jännittäviä innovaatioita.” (Hakala, 2003, 148).

Työn tökkiessä ja luovuuden puuttuessa usein myös näkökulman vaihtaminen voi toimia ratkaisuna ongelmaan. Koita tarkistella asiaa esim. eri persoonan kautta, kaukaa, läheltä tai vaikka aivan eri lähestymistavalla. Voit pyytää myös kollegaasi tarkastelemaan asiaa aivan uudella, tuoreella näkökulmalla ja saatatkin huomata, että asia ratkeaakin kuin itsestään. (Hakala, 2003, 128). ”Joskus tarvitaan jopa tuhlaileva määrä yrityksiä, jotta saadaan syntymään jotakin todella elinvoimaista.” (Hakala, 2003, 86). Kun suunnitellaan jotain palvelua tai tuotetta asiakkaalle, täytyy osata asettua käyttäjän eli asiakkaan asemaan. ”Ellei siihen kyetä kumartuen nöyrtymään, ellei ongelmaa nähdä, myyntikurvit sakkaavat. Niin yksinkertaista se on.” (Hakala, 2003, 143). Luovuus on usein siis myös ongelmien näkemistä, joita muut eivät edes huomaakaan (Hakala, 2003, 140).

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close