


Luova laiskuus
Esseen tyyppi: / esseepistettä.
KIRJALÄHTEET
KIRJA | KIRJAILIJA |
---|---|
1 Luova laiskuus
Kuinka vaikeaa voikaan olla löytää kiinnostava kirja? Etsin ja etsin itselleni sopivaa kirjaa, kunnes iskin silmäni Luova laiskuus- nimiseen kirjaan. Siellä se lojui muiden kirjojen välissä huutaen nimeäni. Voiko täydellisemmin olla kirja nimetty? Ei voi, ainakaan minun kohdallani.
Luova laiskuus määritelmänä jotenkin kuvastaa täydellisesti minua omasta mielestäni. Kun törmäsin kirjaan, piti oikein naurahtaa ja ajatella mielessä, että ”hah, nyt se täydellinen kirja on löytynyt”. Täytyy sanoa, että kirja on yksi parhaimmista tietokirjoista(?), jonka olen lukenut. Tosin en niitä ole muutenkaan hirveästi lukenut, mutta vaikka olisinkin, menisi kirja varmasti kärkeen.
Kirjan ensimmäisistä lauseista lähtien pystyin samastumaan kirjan ajatuksiin luovuudesta, jotka eivät synny kiireessä vaan vaativat rauhaa ja aikaa hauduttaa ideoita. Koen itse olevani hyvä suoltamaan ideoita ja ajatuksia niin arjessa kuin koulussakin. En ole tätä aikaisemmin ymmärtänyt, että mistä se johtuu, mutta nyt tiedän sataprosenttisella varmuudella. Se johtuu nimenomaan siitä, että osaan todellakin rauhoittua, levätä ja antaa aikaa itselle. Nykyäänkin kun kiinnitän huomiota pään sisällä liikkuviin ja syntyviin ajatuksiin, niin huomaan kuinka esimerkiksi iltaisin ennen nukkumaanmenoa aivoni prosessoivat huimaa tahtia erilaisia ideoita asioista, joita on saatettu panna alulle jo aiemmin päivällä. Tai jopa päiviäkin aikaisemmin.
Yksi mielenkiintoisia asioita mitä kirjassa mainitaan, on amerikkalaisen psykologin Abraham Maslown ”tarpeiden hierarkia”. Se on tasakylkinen kolmio, joka koostuu viidestä eri kerroksesta, jossa alemmat kerrokset toimivat ylempien kerrosten edellytyksenä. Alin kerros koostuu ihmisen fyysisistä perustarpeista, ruoasta, vedestä, lämmöstä ja levosta. Seuraava kerros koostuu turvallisuuden tarpeista, varmuudesta, vakaudesta ja huolettomuudesta. Kolmas kerros yhteenkuuluvuuden tarpeista, ystävistä, perheestä ja rakkaudesta. Toiseksi ylin arvostamisen tarpeista, saavutuksista, taidoista ja hyväksynnästä. Ylin kerros koostuu kahdesta asiasta, luovuudesta ja lahjakkuudesta. Nyky-yhteiskunnassamme nämä asiat ovat pääsääntöisesti kunnossa, eivät tietenkään kaikilla. Kuvion opetus on siis se, että luovuus ja lahjakkuus pääsevät valloilleen vasta alempien kerrosten toteutuessa. Tämä kuvio on helppo osoittaa toimivaksi, esimerkiksi jos itseäni uhkaisi vaikka potkut jostakin firmasta, niin en kyllä hirveästi pystyisi ajattelemaan mitään luovaa vaan toivoisin vain selviytyväni jotenkin. Luovuus vaatii turvallisuuden tunnetta.
Monet työnantajat eivät vieläkään pyri löytämään itselleen niitä taidokkaita ja samalla luovimpia työntekijöitä, vaan he keskittyvät lähinnä pelkkien taidokkaiden työntekijöiden löytämiseen. Oikeasti ne, jotka ovat myös niitä luovimpia, vievät yrityksen kehitystä eteenpäin ja kohti menestystä.
Paremmasta esimerkistä voin kertoa NHL-seurat, jotka oikeasti tekevät viisaita päätöksiä varatessaan lupaavia junnuja organisaatioonsa tai tehdessään vaihtokauppaa muiden seurojen kanssa. Ehkä onnistunein joukkue tässä on Tampa Bay Lightning, jonka general managerina toimiva Steve Yzerman on onnistunut luomaan liigaan sellaisen dynastian, että itseänikin alkaa jo melkein säälittää muut seurat. Yzerman on saanut pidettyä joukkueessa kaikki ne taitavimmat ja luovimmat pelaajat huolimatta palkkakatosta. Yksi merkittävimmistä vaihtokaupoista oli, kun Lightningin pitkäaikainen ykkösmaalivahti sai lähteä. Tämä oli Yzermanilta pelimiehen liike. Jäljelle maalivahdiksi jäi nuori venäläinen Andrei Vasilevskiy, joka on viimeistään tällä kaudella osoittanut olevansa NHL-maalivahtien parhaimmistoa. Edellisen ykkösveskan kauppaaminen vapautti roimasti tilaa palkkakattoon ja tämän ansiosta Yzerman sai kiinnitettyä pitkäksi aikaa joukkueen ja koko liigan tämän hetken parhaimmista maalintekijöistä, jonka Yzerman oli jo aiemmin löytänyt ja kiinnittänyt niin halvalla, että oikein huimaa.
Asia, josta haluan vielä puhua, on kiire. Kiire yksinkertaisesti tappaa ideat. Kirjassa lainataan erästä taiteilijaa, joka piti elintärkeänä rauhoittumista ja rauhallista fiilistä ennen työn aloittamista. Tällöin saat suurimman hyödyn irti työstä ja ideatkin kukoistavat. Itselläni on naurettavankin helppo samaistua erääseen, tai aika moneenkin, kirjassa mainittuun asiaan. Mieleeni ei nimittäin myöskään tule yhtäkään tilannetta, jossa kiire jotenkin edistäisi luovuutta.
Nykyään luovuuden edellyttämä rauhallisuus ja rentous ovat vakavasti uhattuina kiireellisyyden takia. Jotta hyvinvointi ja sitä kautta luovuus alkaisivat lisääntymään, jokaisen pitää itse ottaa hetki ja miettiä omaa elämäntapaansa. Olen todella kiitollinen siitä, että minulla ei ole sitä ongelmaa, että olisi jatkuva kiire ja stressi ja ahdinko. Olen hyvin kiitollinen siitä, että osaan rentoutua ja ennen kaikkea levätä silloin, kun siltä tuntuu.