Mikä asia määrittää eniten tiimien, johtajien, yritysten tai henkilökohtaisten suhteiden onnistumisessa? Vastaus on luottamus. Näin konsultti Richard Fagerlin aloittaa kirjansa Trustology. Kirja on Fagerlinin yritys kasata yksien kansien alle iso liuta oppejaan luottamuksen muodostamisesta jokaiselle tiimille ja organisaatiolle. Kirjan tarkoitus on saada organisaatiot, tiimit, kohtaamaan oma sisäinen luottamuksensa ja auttaa näiden organisaatioiden johtajia kehittämään tiimistä mahdollisimman korkean luottamuksen omaava, toimiva yksikkö. Todellinen tiimi.

Eikä kirjasta ole hyötyä vain tiimien johtajille. Jokainen meistä tarvitsee luottamusta aivan joka päiväisessä elämässään. Jokainen suhde, jonka muodostamme, joiden varassa elämämme loppujen lopuksi roikkuu, perustuu jollain asteella luottamukselle. Oli kyseessä sitten yrityskumppani, jonka luotamme hoitavan oman puolensa yrityksen velvollisuuksista, opettaja, jonka luotamme hoitavan koulutuksemme laadukkaasti, lääkäri, jonka käsiin luotamme terveytemme tai puolisomme, jonka voimme luottaa rakastavan ja välittävän meistä. Ja me olemme ainoita, jotka voivat vaikuttaa luottamukseemme.

Trustologian ensimmäinen ja absoluuttisin totuus jakaa ihmiset varmasti hyvin paljon kahtia. Luottamusta ei voi ansaita, sen voi vain antaa.  Tämä ei tarkoita, että meidän täytyy jakaa kaikki salaisuutemme jokaiselle vastaantulijalle tai kysyjälle. Yleensä, kun päätämme voimmeko luottaa, johon kuhun ihmiseen, käännämme katseemme kyseisen henkilön aikaisempaan käytökseen ja yhteiseen historiaanne. Onko tämä henkilö joskus pettänyt luottamukseni? Tekiköhän sen huolimattomuuttaan tai vahingossa? Mitkä seuraukset luottamuksen pettämisellä oli? Voimmeko luottaa häneen uudestaan?

Mutta luottamuksen ansaitseminen, ei ole tämän henkilön vastuulla. Jos me haluamme kasvattaa korkeamman luottamuksen kulttuuria, on vastuu meidän harteillamme. Pitkässä skaalassa organisaatioiden kulttuurit kehittyvät vain sillä, että annamme luottamuksemme eteenpäin. Jos emme uskalla antaa luottamustamme muille, jos emme ole valmiita riskeeraamaan mitään, emme tule ikinä kasvattamaan luottamuksen kulttuuria. Mahatma Gandhi sanoi ”Ole muutos, jonka haluat nähdä maailmassa.” Jos haluamme ihmisten luottavan meihin, on meidän luotettava muihin ihmisiin.

Luottamus ei ole vastavuoroista. Luottamus alkaa ja loppuu sinusta. Moni pitää päässään (hyvin todennäköisesti alitajuisesti tai ajattelematta asiaa) tilastoa luottamuksesta. Mutta ei luottamusta voi siirtää täydellisesti pistetaulukkoon. Koko ajatus on naurattava. Kaverini on pitänyt tämän ison salaisuuden (+5 luottamuspistettä), mutta hän jätti tulematta luennolle (-2 pistettä). Hän auttoi minua muuttamaan pienellä varoitusajalla (+10 pistettä), mutta ei ruokkinut koiraani, kun olin matkoilla (-100 pistettä). Tällaisen tilaston pitäminen yhdestäkään ihmisestä on vaikeaa, mahdotonta. Jo yhden ihmisen kanssa tulee vaikeuksia muistaa kaikki. Ja kun otetaan huomioon se, miten ihmisen muistot muuttuvat ajan kanssa ja muokkaantuvat mielialamme mukaan, on koko tilasto naurettavan epäluotettava. Tämän lisäksi kun otamme vielä huomioon Dunbarin luvun, on ajatus vielä askeleen mahdottomampi. Antropologi Robin Dunbarin tutkimuksen mukaan keskiverto ihmisellä on keskimäärin 150 sosiaalista suhdetta, joten kun yrität perustella ihmisten luottamusta tilastoilla pääsi sisällä, yrität pitää tällaista tilastoa todella suurelle joukolle ihmisiä. Yritä vaikka viikon ajan pitää tilastoa vain yhden ihmisen kohdalla ja ymmärrät, kuinka naurettava tämä ajatus on.

Korkean tehokkuuden tiimit ovat tiimejä, jotka luottavat toisiinsa ehdotta, ilman tällaisia vaatimuksia. Tiimin jäsenet työskentelevät yhdessä parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamisen puolesta. Ihanteellisessa tilanteessa jokaisella tiimin jäsenellä on vaikutus tiimin tuottamaan tulokseen. Tiimin jäsenet ovat läheisiä ja keskittyneitä oikeaan asiaan.

Oikeaan asiaan. Eivät siis toistensa luotettavuuden tarkkailuun ja arvosteluun. Huipputiimien jäsenillä ei ole aikaa, resursseja tai kiinnostusta turvata omaa selustaan muiden tiimin jäsenten toimilta, tarkkailla muiden tiimien jäsenten toimia ja virheitä tai syyttää toisiaan. Tiimi, joka sortuu tällaiseen luottamukseen puutteeseen ei tule saamaan paljon aikaiseksi. Jos tiimin jäsenenä alat pitämään tilastoa tiimisi jäsenten luotettavuudesta, edes pääsi sisällä, edesautat muita tiimin jäseniä tekemään saman. Revit tiimin luottamusta koko ajan alas tällä käytöksellä. Saatat suojata oman nahkasi, mutta mitä kaikkea voisitte saada aikaan, jos koko tiimi luottaisi toisiinsa?

Kirjassaan Paranoidi optimisti, Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa kertoo hallituksen ”kultaisista käskyistä”. Ensimmäinen niistä on ”Oleta aina, että muut toimivat hyvissä aikeissa. Ole avoin, rehellinen ja suorapuheinen ja edellytä samaa muilta.” Noissa kahdessa lauseessa piilee kaikki tieto, minkä johtaja tarvitsee tiimin johtamiseen. Luottamuksen antaminen ei ole vaikeaa, kun pitkässä linjassa se johtaa vain suuremman luottamuksen kasvamiseen.

Luottamuksen antaminen ei kuitenkaan aina ole vaaratonta. Päinvastoin! Luottamuksen antaminen on aina riski. Olipa kyseinen ihminen kuinka tuttu tahansa, on luottamuksen antaminen, suuri riski. Jätämme käytännössä tulevaisuutemme toisen ihmisen käsiin! Kontrollifriikeille, kuten itselleni, voi luottamuksen antaminen sen takia olla vaikeaa. Mutta jos et ole valmis riskeeraamaan turvallisuuden tunnettasi, et ikinä tule saavuttamaan suurempaa luottamusta, ja sen kautta suurempaa turvallisuuden tunnetta. Kaikki mitä teemme elämässämme on riski, mutta riskit voivat tuottaa hyvää.

Lopuksi hiukan muokattu lainaus Raamatusta, ensimmäisestä korinttolaiskirjeestä.

”Luottamus on pitkämielinen, luottamus on lempeä; luottamus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.”