Tampere
26 Jun, Sunday
14° C

Proakatemian esseepankki

Luottamuksella tekemistä, tekemisellä luottamusta



Kirjoittanut: Rosaliina Salmela - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Viisi toimintahäiriötä tiimissä
Patrick Lencioni
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Otin lukuuni Patrick Lencionin Viisi toimintahäiriötä tiimissä kirjan. Kunnon akatemian klassikko. Kukaan akatemialla ei ole varmaan välttynyt kuulemasta suosittelua tästä kirjasta. Ja nyt kirjan lukemisen jälkeen ymmärrän, miksi tämä on niin suosittu kirja akatemialaisten keskuudessa. Ei pelkästään hyvän teorian vuoksi vaan myös sen, kuinka hyvin Lencioni on tarinallistanut teoriansa ja tehnyt siitä helposti ymmärrettävää.

 

Viisi toimintahäiriötä

Kyseiset viisi toimintahäiriötähän ovat:

  1. Luottamuspula – Luottamus on keskeistä toimivalle, yhtenäiselle tiimille. Ilman sitä tiimityö on miltei mahdotonta. Tiimiläisten täytyy oppia olemaan luontevasti haavoittuvaisia toistensa seurassa. (Lencioni 2002, 203.)
  2. Konfliktien pelko – Monet välttelevät ristiriitoja tehokkuuden nimissä, vaikka terve konflikti itse asiassa säästää aikaa. Tiimeissä, joissa uskalletaan kohdata konflikti, yritetään vain saada aikaan paras ratkaisu lyhyessä ajassa. (Lencioni 2002, 210-211.)
  3. Sitoutumisen puute – Tiimissä sitoutuminen on toimintaa, johon sisältyy kaksi asiaa selkeys ja hyväksyntä. Kaksi suurinta syytä sitoutumisen puutteeseen ovat halu yksimielisyyteen ja varmuudentarve. (Lencioni 2002, 215.)
  4. Vastuun välttely – Tiimityössä vastuullisuus tarkoittaa tiimin jäsenten valmiutta vaatia toiset tiimiläiset tilille suorituksesta tai käytöksestä, joka saattaa vahingoittaa tiimiä (Lencioni 2002, 220).
  5. Tulosten huomiotta jättäminen – Tiimin äärimmäinen toimintahäiriö on tiimiläisten taipumus huolehtia jostakin muusta kuin ryhmän yhteisistä tavoitteista (Lencioni 2002, 224).

 

Olen tyytyväinen, että luin kirjan vasta nyt, jos olisin lukenut sen kevään lopulla, niin olisin todennut tiimimme olevan aivan rikki. Nyt koen, että osa toimintahäiriöistä tiimissämme ei ole niin paljon näkyvillä enää verrattuna kevääseen. Miettiessäni viime kevättä ja tätä syksyä, koen että monissa asioissa olemme kehittyneet paljon, mutta monissa emme ole menneet eteenpäin yhtään.

Lencioni esittää kirjassaan tiimiarviointi-testin, jonka tein tiimistämme. Painotan, että tekemäni testi perustuu täysin omaan kokemukseeni ja havaintoihini. En ole teettänyt tätä testiä muilla tiimini jäsenillä.

 

Luottamuspulamme

Tekemässäni tiimiarvioinnissa nousi esiin luottamuspula. Itselleni oli ensin vaikeaa tajuta, että miten muka luottamuspula on tiimimme ongelma, sillä koen että kykenemme olemaan haavoittuvaisia toistemme seurassa. Toisaalta alkaessani lukemaan paremmin Lencionin kuvausta, siitä että minkälainen on tiimi, jossa ei ole luottamusta niin huomasin useita yhtäläisyyksiä tiimimme kanssa.

Lencioni (2002, 205) nostaa esille, että tiimissä, jossa ei luoteta niin:

  • kätketään heikkoudet ja virheet toisilta
  • epäröidään pyytää apua tai antaa rakentavaa palautetta
  • epäröidään tarjota apua oman vastuualueensa ulkopuolelta
  • tehdään hätiköityjä johtopäätöksiä toisten aikeista ja taipumuksista
  • ei onnistuta tunnistamaan eikä hyödyntämään toisten osaamista ja kokemusta
  • tuhlataan aikaa ja voimia hallitakseen käytöstään, jotta tehtäisiin vaikutus muihin
  • kannetaan kaunaa
  • pelätään palavereita ja keksitään verukkeita välttääkseen yhdessäoloa

 

Check. Check. Check. Check. Check.

Olipas siinä sittenkin aika monta alleviivattavaa asiaa, jotka huomaan tiimissämme. Meni hetki tajuta, että usean tiimissä olevamme ongelman juurisyy onkin luottamuksen puute. En ollut aikaisemmin tajunnut, että kaikki johtuu luottamuksesta, mutta niinhän se on. Miten voimme sitoutua sekä uskaltaa kokeilla ja tehdä, jos emme luota? Ilman luottamusta emme uskalla ottaa vastuuta asioista tai tarjota apuamme, sillä pyrimme suojelemaan itseämme.

Vaikka voinkin allekirjoittaa monta asiaa tästä listasta niin haluan nostaa hattua meidän tiimillemme, että monissa näissä listan asioissa olemme kehittyneet keväästä. Olemme muun muassa kehittyneet avun pyytämisessä ja osaamme jo tunnistaa tiimimme sisällä muiden osaamisalueita sekä kokemuksia.

Yksi luottamuksen rakentamisen vaatimuksista on se, että jokainen tiimin jäsen laskee suojavarustuksensa toistensa edessä ja uskotaan, että kukaan ei käytä kenenkään arkoja asioita heitä vastaan. Jotta näkisimme toistemme heikkoudet sekä puutteet meidän täytyy uskaltaa avautua toisillemme.

Se ei tarkoita, että meidän täytyisi avata kaikista arkaluontoisimmat asiat, mutta olisi hyvä tietää toisistamme perusasioita esim. sisarusten määrä, lapsuuden kotipaikkakunta, lapsuuden erityishaasteet, harrastukset, ensimmäinen työpaikka ja huonoin työpaikka (Lencioni 2002, 206). Toisista näinkin pienien asioiden tietäminen saa aikaan empatiaa sekä ymmärrystä toisiamme kohtaan. Akatemialla meillä on oppimissopimukset. Kevään ensimmäisissä oppimissopimuksissa tiimimme kanssa avasimme hieman enemmän itsestämme, kerroimme elämäntilanteistamme sekä yleisiä perusasioita mm. perheestämme. Tämä auttaa jo ymmärtämään paremmin toisiamme ja huomaamaan ihmisen takana oleva tarina.

Huomaan, että tiimissämme ei ehkä niin paljon puhuta enää ihan vain kuulumisia. Aikamme menee aina tiimistä tai akatemiasta puhumiseen. Meillä ei ole ikinä aikaa puhua toistemme kanssa ja tutustua toisiimme. Olemme kumminkin kulkeneet vain vähän yli puoli vuotta yhdessä tätä matkaa. Olisi mahdotonta, että tuossa ajassa tuntisimme toisemme täysin sekä pystyisimme luottamaan jo toisiimme täysin.

 

Mitä meidän kuuluisi tehdä?

Jotta tuntisimme toisemme paremmin meidän täytyisi antaa tilaa enemmän satunnaisille kohtaamisille. Se ei tarkoita, että merkitsemme kalenteriimme viikoittaisen ajan, jolloin on tilaa vapaalle keskustelulle. Meidän täytyisi lähtökohtaisesti olla halukkaita tutustumaan tiimiläisiimme ja antaa sille aikaa.

Tiimit kasvavat yhteisten kokemusten kautta.

Luottamuksen syntyminen vaatii paljon aikaa ja kohtaamisia toistemme kanssa. Meidän ei tulisi siis kiirehtiä asian kanssa, koska aika on tässäkin suuressa roolissa. Kumminkin voimme itse tehdä asialle jotain. Meidän täytyisi tiimin kanssa yksinkertaisesti tehdä yhdessä enemmän, kokea epäonnistumisia sekä onnistumisia yhdessä, jotta saavuttaisimme vallitsevan luottamuksen tiimiimme. Emme kumminkaan uskalla kokeilla mitään, sillä pelkäämme epäonnistumisia. Jotta uskaltaisimme tehdä, tarvitsemme luottamusta. Jotta voimme kasvattaa luottamusta meidän pitäisi vain tehdä. Eli mitä siis teemme?

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close