Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Luottamuksen moninainen vaikutus



Kirjoittanut: Sini-Maaria Aho - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Luottamus: Pääomien pääoma
Risto Harisalo
Ensio Miettinen
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Onko luottamus ensimmäinen ja tärkein sääntö organisaatioiden johtamisen näkökulmasta ja kuinka luottamus vaikuttaa organisaatioiden ja niissä toimivien ihmisten toimivuuteen? Miksi luottamus sitten olisi se ensimmäinen sääntö? On tietenkin totta, että yhteiskunnassa tarvitaan monia lakeja, joilla on tärkeitä tehtäviä. Lakien kunnioitus ja voima riippuvat siitä, missä määrin ihmiset luottavat lainsäätäjiin, lakien tarkoituksiin. Ilman luottamusta lainsäätäjät menettävät ihmisten arvostuksen ja lait tehokkuutensa. (Harisalo & Miettinen, 2010, 13.) Luottamus ohjaa vahvasti kaikkia pääomia mitä me toiminnassamme tarvitsemme. Pääomien tarkoitus on mahdollistaa ja kehittää organisaation sisäisiä asioita ja olosuhteita mahdollisimman laaja-alaisesti. Ne edistävät muutosten kohtaamista, käsittelyä ja hallintaa sekä motivoivat ihmisiä tarkkailemaan ympäristöään ja reagoimaan sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja ongelmiin. Pääomat siis vahvistavat ihmisten keskinäistä kanssakäymistä ja yhteistyötä ja korostavat tasavertaista yhteistyötä ja yhdessä päättämistä. (Harisalo & Miettinen, 2010, 21.)

 

 Luottamus

Luottamuksessa on oltava aina vähintään kaksi osapuolta, jotka ovat luottaja ja luotettu. Luotettavuudella tarkoitetaan henkilön itsestään antamaa kuvaa muille. Sen avulla voidaan viestittää muille myös sitä kuinka luotettavana muut sinua pitävät. Luotettavuutta voi vahvistaa toimimalla johdonmukaisesti sekä pitämällä lupauksensa. Luottamus voi kohdistua joko yritykseen tai henkilöön sekä hänen käyttäytymiseensä. Kummatkin luottamuksen ilmenemismuodot kuitenkin liittyvät toisiinsa, ja ne ovat yhteydessä toisiinsa. Luottamus voi liittyä henkilön tai yrityksen osaamiseen, ihmissuhteisiin ja kiinnostukseen muista sekä rehellisyyteen ja luottamuksellisuuteen. Osaamisella viitataan tässä yhteydessä teknisiin, kognitiivisiin ja viestinnällisiin taitoihin. Ihmissuhteisiin liittyvä luottamus tarkoittaa muista välittämistä ja halusta tehdä heille hyvää.  (Venäläinen, 2016.)

 

Kun tiimissä tai työyhteisössä vallitsee luottamus, ihmiset keskustelevat avoimesti vaikeistakin asioista, kuuntelevat toisiaan ja ottavat toisensa huomioon. Kaikkien työyhteisön jäsenten välillä vallitsee keskinäinen arvostus.

 

Luottamus on psykologista turvallisuutta. Luottamus ja vuorovaikutus, edistävät tiedon kulkua ihmiseltä toiselle. Organisaatiokulttuurissa luottamus tai sen poissaolo näkyy toimintatavoissa ja työprosesseissa heijastuen myös asiakaspalvelun ja työn laatuun. Luottamus voidaan määritellä myös tunteeksi, joka kohdistuu johonkin. Se voi olla positiivista luottamusta, negatiivista epäluottamusta tai neutraalia tunnetta. Luottamus on tunne, joka syntyy monien asioiden summasta. Luottamuksen rakentamisessa arvojen mukainen toiminta lisää luottamusta. (Laine, Rauramo, 2017.)

 

Luottamukseen keskeisimmin vaikuttavat käyttäytymispiirteet ovat rehellisyys, innostavuus, usko tulevaisuuteen ja ammatillinen kyvykkyys (Harisalo & Miettinen, 2010, 33). Luottamusta voi kuvata myös vuorovaikutussuhteeksi. Luottamus on olennainen tekijä ihmisten arjessa, työssä, kotona ja vapaa-ajalla. Se on yleensä myös huomaamaton tekijä, sillä ihmiset ottavat sen valinnoissaan vaistomaisesti huomioon. Siksi se vaikuttaa myös heidän päätöksiinsä, valintoihinsa ja käyttäytymiseensä.

 

Luottamukseen liittyy käyttäytymisen piirteitä, joita on hyvä osata tarkkailla sekä itsessään että muissa ihmisissä. Sitoutuminen on yksi näistä käyttäytymisen piirteistä. Ihmiset luottavat toisiinsa, kun he ovat työhönsä ja sen vaatimuksiin sitoutuneita. Samoin tunteminen, mitä paremmin ihmiset ovat oppineet tuntemaan toisensa, sitä helpompaa heidän on luottaa toisiinsa. Seuraavaksi kannattaa kiinnittää huomiota vastuullisuuteen. Vastuullinen käyttäytyminen ja vastuun kanto ovat luottamusta luova käyttäytymispiirre. On vaikeaa luottaa ihmisiin, jotka välttelevät vastuutaan ja siirtävät sitä muiden kannettavaksi.

Tähän liittyy myös vahvasti rehellisyys. Rehellisyys on huomattava hyve, koska rehelliset ihmiset eivät kätke puheisiinsa ja tekoihinsa salaisia merkityksiä ja pyrkimyksiä.  Avoin kommunikaatio auttaa puhumaan kipeistä asioista, se tehostaa ongelmien ratkaisua ja nopeuttaa puuttumista vaikeisiin asioihin. Se tarkoittaa olennaisen tiedon jakamista. Tärkeää on myös omata taito sovitella ja ratkaista jännitteitä ja ristiriitoja. Konflikteja syntyy, varmasti pakostikin joskus. Eivätkä konfliktit ole ongelma, vaan ihmisten puutteelliset taidot ja kyvyt käsitellä niitä. (Harisalo & Miettinen, 2010, 35.)

 

Ihmisillä on tapana pitää luottamusta itsestään selvyytenä. Lapset luottavat vanhempiensa huolenpitoon ja hyväntahtoisuuteen. Sairaat luottavat lääkäreittensä ammattitaitoon ja neuvoa kysyvä asiantuntijan asiantuntemukseen. Ostajat luottavat kokemuksensa perusteella siihen, että tuote on valmistettu hyvin ja että sen käyttöön ei liity riskejä. Ihmisten on luotettava itseensä voidakseen luottaa muihin. Itseluottamus, on välttämätöntä vuorovaikutuksen karikkojen tunnistamiseksi ja välttämiseksi. Kun ihmiset päättävät tulevaisuudestaan, heidän on luotettava valintojensa moitteettomuuteen. Valitessaan itselleen ammattia tai työpaikkaa, he luottavat selviävänsä uudessa tehtävässä. Ryhtyessään yrittäjiksi he uskovat menestyvänsä. Luottamus kanssaihmisiin ja erilaisiin institutionaalisiin järjestelyihin tekee elämästä ennustettavan ja hallittavan. Se tuo mielekkyyttä elämään. Kun ihmiset luottavat työtovereihinsa, he voivat keskittyä omiin tehtäviinsä ja niiden kehittämiseen. Vahva luottamus rohkaisee ihmisiä investoimaan tulevaisuuteensa pitkällä aikavälillä. (Harisalo & Miettinen, 2010, 23–24.)

 

Rationaalisuus

Rationaalisuudella on keskeinen sija kulttuurissamme. Ihmisten ja organisaatioiden tavoitteena on toimia rationaalisesti, jotta heidän toimintansa saisi osakseen arvostusta ja kestäisi siihen kohdistetun kritiikin ja moitteen. Inhimillisen elämän monimutkaisuus synnyttää jatkuvasti tilanteita, joissa rationaalinen toiminta vaarantaa luottamuksen. Myyjällä on monia mahdollisuuksia ajaa rationaalisesti omaa etuaan asiakkaan edun kustannuksella. Vastaavasti asiakkaiden on rationaalista väittää, että tuote oli virheellinen jo ostohetkellä, vaikka he itse rikkoivat sen. Kaikissa näissä tapauksissa rationaalinen toiminta voi johtaa luottamuksen menettämiseen. Rationaalisuus on pulmallista myös työyhteisöissä. Ihmiset voivat levittää vääriä huhuja ja mustamaalata kanssaihmisiään oman asemansa parantamiseksi. He voivat siirtää ongelmissa itselleen kuuluvaa vastuuta muille torjuakseen itseensä kohdistuvat syytökset. Haitallisten seuraamusten pelossa ihmisten on rationaalista välttää vastuunottoa tapahtumista. (Harisalo & Miettinen, 2010, 25.)

 

Luottamuspääoma

Luottamuspääoma on tämän esseen keskeisin käsite. Se on pääomien pääoma. Se edustaa ensimmäistä sääntöä, josta johdetaan muita pääomia. Pääomat luovat perustan kehittää johtamista, organisaatiota ja ihmisten keskinäistä kanssakäymistä. Luottamuspääomalla on eräänlainen kerroinvaikutus muille pääomille. Se tarkoittaa, että luottamuspääoman vahvistuminen vahvistaa muitakin pääomia ja vahva luottamuspääoma tehostaa muiden pääomien käyttöä. Samalla tavalla, jos luottamuspääoma on heikkoa, se heikentää samalla muita pääomia ja rajoittaa niiden hyödyntämistä. (Harisalo & Miettinen, 2020, 18–19.)

 

Elämä ilman luottamuspääomaa perheissä, organisaatioissa ja yhteiskunnassa olisi todennäköisesti kovaa, kylmää ja laskelmoivaa. Ihmiset välttelisivät toisiaan ja rakentaisivat välilleen vaikeasti ylitettäviä muureja. He käyttäisivät välinpitämättömästi toisia omaksi hyödykseen. (Harisalo & Miettinen, 2010, 179.) Ilman luottamusta ei yrityksellä ole myyntiä, tuotantoa eikä rahoitusta ja jos ostaja ei luota myyjään, kaupat harvoin syntyvät ja näin ollen, jos johto rakentaa organisaation epäluottamuksen varaan, organisaatio ei ole kauaa elinvoimainen (Salminen, 2017).

 

Luottamuspääoma toimii monella eri tavalla pääomana. Luottamuspääoma auttaa ihmisiä selviytymään monimutkaisissa ja epävarmoissa olosuhteissa. Luottamuspääoma helpottaa asioiden aloittamista, kun ihmisten ei tarvitse suojata selustaansa mahdollista vilppiä ja petosta vastaan. Se tehostaa asioiden käsittelyä, kun ihmisten ei tarvitse pelätä, että heidän ponnistelunsa ja uhrauksensa jäävät palkitsematta. Luottamuspääoma motivoi ihmisiä tekemään työnsä mahdollisimman hyvin ja kehittämään sitä. Se motivoi oppimaan ja kokeilemaan, koska luottamuksen ilmapiirissä ihmisten on luonnollista jakaa toisille ideoitaan ja kokemuksiaan ja varoittaa toisia mahdollisista riskeistä ja uhkista.

 

Luottamuspääoma pätevöittää ne säännöt, joiden mukaan erilaiset asiat organisaatioissa ratkaistaan. Ihmisten on tärkeää tietää, että asioita hoidetaan oikeudenmukaisesti ja että heidän ei tarvitse pelätä syrjintää eikä väärinkäytöksiä. Jos heitä koskevat ikävät päätökset on tehty oikeudenmukaisesti, he hyväksyvät ne, vaikka eivät pidä niistä. Luottamuspääomaa mitataan kaikista eniten juuri niissä tilanteissa, joissa on tehty organisaatiota dramaattisesti koskettavia päätöksiä. Näin ollen päätösten kiistäminen ja riitauttaminen ovat menetetyn luottamuspääoman väistämättömiä seurauksia. (Harisalo & Miettinen, 2010, 40–41.)

 

On tärkeää ymmärtää, että ihmisten valinnat muokkaavat luottamuspääomaa. Tämä tarkoittaa, että luottamuspääoma ei laskeudu ihmisten keskuuteen heidän ulkopuoleltaan, vaan heidän valintansa luovat edellytykset ja rajat luottamuspääoman kasvulle ja kehitykselle. Jos tiimissä tai työyhteisöissä johtaja toimii avoimesti ja rehellisesti ja antaa muille esimerkin seurattavaksi, yhä useampi omaksuu hänen tapansa toimia, ja se muuttuu koko ajan vain yleisemmäksi tavaksi toimia. Asiat kuitenkin kehittyvät myös päinvastaiseen suuntaan, sillä myös luottamukseen välinpitämättömästi suhtautuvien johtajien esimerkkiä on tapana seurata. Jos prosessia ei kyetä estämään, epäluottamus valtaa huomaamatta sijaa luottamukselta ja syrjäyttää sen jossain vaiheessa kokonaan. Kun tämä vaihe saavutetaan, asioiden korjaaminen vaatii sitkeyttä, aikaa ja voimavaroja. Tässä on pelkistetysti kuvattuna prosessi, joka käynnistää luottamuspääoman kasvun ja taantumisen. Organisaatiossa näiden asioiden ja olosuhteiden tunnistaminen ja käsittely vaativat huomattavaa ammattitaitoa. On osattava puuttua asioihin ja on oltava rohkeutta käydä käsiksi asioihin, vaikka olisikin yksin muita vastaan. (Harisalo & Miettinen, 2010, 43–44.)

 

Luottamuspääomalla yritys voi korvata suuretkin virheet liiketoiminnallisissa päätöksissä, koska opitaan virheistä ja tiedostetaan niiden syntyminen ajoissa. Tämä vaatii sitä, että kaikki uskaltavat ottaa ongelmat ajoissa esille. Kun luotetaan yhteisiin tavoitteisiin ja toisiin ihmisiin, yrityksessä uskalletaan olla avoimia ja aloitteellisia. (Salminen, 2017.)

 

Epäluottamus

Kun luottamus järkkyy, epävarmuus, ennakoimattomuus ja hallitsemattomuus alkavat lisääntyä. Elämä ei ole enää samassa määrin ihmisten omissa käsissä kuin aikaisemmin. He eivät voi enää luottaa siihen, että ihmiset puhuvat totta, huolehtivat velvollisuuksistaan ja kantavat vastuunsa heille uskotuista asioista. (Harisalo & Miettinen, 2010, 24.) Koska luottamus merkitsee uskoa ja varmuutta, epäluottamus merkitsee epäuskoa ja epävarmuutta. Monet erilaiset tekijät muuttavat luottamuksen epäluottamukseksi haitallisin ja tuhoisin seurauksin. Epäluottamus etäännyttää ja vieraannuttaa ihmiset toisistaan ja saa heidät tuntemaan toisensa vastustajikseen ja vihollisikseen.  (Harisalo & Miettinen, 2010, 55.)

 

Epäluottamus on pelottava voima. Kun epäluottamus valtaa sijaa ihmisten mielissä, ihmiset saattavat menettää moraalisen kompassinsa ja sosiaalisen suuntavaistonsa. Epäluottamus saa aikaan sen, että ihmiset alkavat epäillä ja etääntyä toisistaan. Samalla he menettävät halunsa auttaa ja tukea toisiaan. Epäluottamus saa heidät edistämään vain omia etujaan. Vastakkainasettelut ja konfliktit lisääntyvät ja sovun etsintä vaikeutuu. Epäluottamus heikentää tuloksentekoa ja tuottaa epätyydyttäviä tuloksia (Harisalo & Miettinen, 2010, 15–16.)

 

Luottamuksen ja epäluottamuksen vuorottelussa on kysymys jäämisen ja lähtemisen välisestä valinnasta. Luottamus kannustaa jäämään ja epäluottamus rohkaisee lähtemään. Kun ihmiset kohtaavat asioita ja olosuhteita, joita he pitävät hyvinä, on todennäköistä, että he jatkavat organisaatiossa ja edistävät niitä omalla käyttäytymisellään. Jos he pitävät asioita ja olosuhteita epätyydyttävinä eikä ratkaisuja tunnu löytyvän, alkaa lähteminen tuntumaan paremmalta vaihtoehdolta. (Harisalo & Miettinen, 2010, 44.)

 

On monia tekijöitä, joiden avulla ihmiset voivat hävittää luottamuksen keskinäisestä tiedonvälityksestä. He voivat esimerkiksi toimia epärehellisesti, pantata ja salailla tietoa. Myös sanojen ja tekojen välinen ristiriita aiheuttaa epäluottamusta. Muut voivat menettää luottamuksensa johtajiin, jotka eivät toimi kuten kertovat toimivansa ja jotka silti vaativat muilta sitä, mihin eivät itse ole valmiita. Käyttäytyminen, joka on ristiriidassa virallisten tai yhdessä hyväksyttyjen tavoitteiden, arvojen ja normien kanssa, synnyttää epäluottamusta.  Epäluottamus voi siis romuttaa hetkessä vaivalla hankitun luottamuspääoman. Epäluottamus voi kehittyä hyvin nopeasti ja romuttaa saavutukset ja tulevan kehityksen. Siksi onkin tärkeää keskittyä sekä luottamukseen että epäluottamukseen. (Harisalo & Miettinen, 2010, 48–49.)

 

Tulkinnallinen pääoma ja vuorovaikutus

Tulkinnallisen pääoman keskeisimpiä tavoitteita on luoda edellytykset ihmisten yhteistoiminnalle, keskinäiselle vuorovaikutukselle. Tulkinnallisen pääoman tarkoituksena on yhdistää ihmiset edistämään arvokkaita ja merkittäviä tarkoituksia. Se tehtävänä on luoda mielekkyyttä työhön ja elämään. Vuorovaikutus tulkinnallisen pääoman tuotoksena on strateginen tapa luoda arvoa. (Harisalo & Miettinen, 2010. S. 69.) Tulkinnallinen pääoma kannustaa ihmisiä jakamaan osaamistaan ja voimavarojaan. Sitä tarvitaan aktivoimaan ajattelua siihen suuntaan, että asioita aletaan kehittämään.

 

Vuorovaikutuksen näkökulmasta luottamus valaa ihmisille uskoa siihen, että he voivat parantaa ja kehittää elämäänsä vaikuttavia asioita ja olosuhteita ja että yhteistyö on mahdollista ja kannattavaa (Harisalo & Miettinen, 2010. S. 15).  

Vuorovaikutus on osa tulkinnallista pääomaa. Se tarkoittaa sitä että, tulkinnallisuus aktivoi ihmisiä yhteistyöhön yli erilaisten rajojen ja esteiden. Uudet tarkoitukset ja merkitykset ovat ihmisiä innostavia ja kannustavia. Vuorovaikutus onkin kaiken yhteistyön edellytys. Innovatiivisuus aktivoi vuorovaikutusta, se konkretisoi ja kehittää ajattelua uuden tiedon avulla. Se tekee tulkinnoista merkityksellisiä, sen sijaan että ne olisivat hauraita ja tulkinnanvaraisia. Tulkinnallisuus synnyttää uutta näkemystä ja innovatiivisuus tarjoaa sille selkärangan, uskottavuutta ja käytännöllisen merkittävyyden. (Harisalo & Miettinen, 2010, 20.)

 

Konfliktit ovat olennainen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Konfliktit syntyvät siitä, että ihmiset tulkitsevat ja ymmärtävät heihin vaikuttavia asioita eri tavoin. Siksi heillä on myös vastakkaisia käsityksiä tavoitteista, intresseistä ja työn kehittämisestä. Konfliktit ovat yhtä olennainen osa organisaatioiden todellisuutta kuin tehokas päätöksenteko, saumaton yhteistyö ja sujuva koordinaatio. Konfliktien olemassaolo ei ole se perimmäinen ongelma vaan ihmisten taidot ja kyvyt käsitellä ja ratkoa konflikteja. Siksi usein ei osata ratkoa konflikteja niin ettei keskinäinen luottamus ja kunnioitus kokisi kolausta. Konfliktien käsittelyssä on pohjimmiltaan kysymys vaatimusten ja vastavaatimusten esittämisestä.

Ihmisten oma persoona vaikuttaa heidän tapaansa käsitellä konflikteja. On ihmisiä, jotka ovat halukkaita sopimaan, ja ihmisiä, joilla ei ole siihen mitään tarvetta. Konfliktit alkavat usein suhteellisen mitättöminä, mutta vahvistuvat ajan myötä ja muuttuvat yhä vaikeammiksi ratkaista. Konfliktit eivät välttämättä ratkea vetoamalla kokemukseen, tosiasioihin ja tutkimuksiin. Niitä ei voida aina ratkaista vetoamalla järkeen, auktoriteettiin tai asemaan organisaatiossa. Ne voidaan ratkaista murtamalla niitä henkisiä, taloudellisia ja sosiaalisia umpikujia, joihin ihmiset ovat keskinäisissä suhteissaan joutuneet.  Ne voidaan ratkaista avaamalla ajattelua ja näkemyksellisyyttä. Pakkovalta ei ole suositeltava tapa ratkoa konflikteja, vaan jokainen konflikti on ratkaistava osapuolten välisin keskusteluin ja neuvotteluin. (Harisalo & Miettinen, 2010, 81–82.)

 

Vallalla on olennainen merkitys myös ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Valta jakaantuu yleensä epätasaisesti ihmisten välillä, koska heillä on erilainen halu käyttää valtaa. Vallan avulla ihmiset saavat asiat liikkeelle ja pitävät ne liikkeellä. Saadakseen asiansa hoidetuksi ihmisten on tukeuduttava omaan valtaansa. Jos ihmisellä ei ole valtaa päättää omista asioistaan, hän jää väistämättä muiden armoille. Jos ihmiset eivät pysty sopimaan keskinäisistä valtasuhteistaan, he epäonnistuvat yhteistyössään. (Harisalo & Miettinen, 2010, 77.)

 

Sosiaalinen pääoma

Sosiaalinen pääoma käsittelee organisaatioissa sitä ulottuvuutta, joka antaa ihmisille säännöt, käyttäytymisen yleiset ohjeet ja toiminnan tuen. Se tarkoittaa sosiaalisia verkostoja ja niiden kautta syntyviä vuorovaikutuksia sekä luottamusta. Se sääntelee ihmisten keskinäisiä suhteita, harkinnan rajoja, valinnan vapautta ja erilaisten asioiden kuten konfliktien käsittelyä. Se tukee ihmisten henkistä kehitystä ja kannattelee ihmisiä heidän erilaisissa askareissaan. Vaikka sosiaalinen pääoma onkin näissä asioissa välittävä voima, sen merkitys ei aina aukea ihmisille. Usein siis saatetaan noudattaa sosiaalista pääomaa huomaamattaankin. Tämä avaa sitä miksi, sosiaalinen pääoma tarvitsee tuekseen luottamuspääomaa. Luottamuspääoma siis luo uskottavuutta sosiaaliselle pääomalle sekä siitä jatkuvasti kehittyvän, joustavan ja mukautuvan.

 

Kun luottamuspääoman ja sosiaalisen pääoman välillä on vahva suhde, ihmiset osaavat ottavat sosiaalisen pääoman itsestäänselvyytenä ja hyödyllisenä. Se vähentää sosiaaliseen pääomaan kohdistuvien ristiriitaisten vaatimusten todennäköisyyttä. Se saa ihmiset kokemaan toimintansa oikeudenmukaisena ja ponnistelemaan sen edistämiseksi ja vahvistamiseksi.

 

Jos epäluottamus on vallannut sijaa luottamukselta luottamuspääoman ja sosiaalisen pääoman välinen suhde muuttuu myönteisestä kielteiseksi. Tällöin organisaatioon alkaa ilmaantua epätoivottavia ilmiöitä. Ihmiset alkavat ottaa riskejä hyödyntääkseen sosiaalista pääomaa omaksi edukseen. Ihmiset menettävät uskonsa sosiaalisen pääoman hyödyllisyyteen ja he pitävät yhä useampia päätöksiä organisaatiossaan epäoikeudenmukaisina. (Harisalo & Miettinen, 2010, 118–119.)

Taloudellinen pääoma ja moraalitalous

Luottamuspääoma luo perustan ja edellytykset myös taloudellisen pää oman kasvulle ja kehitykselle. Vahva luottamuspääoma vahvistaa taloudellista pääomaa.  Se kannustaa ihmisiä tekemään harkittuja päätöksiä ja ohjaa heitä ennakoimaan ja välttämään riskejä. Taloudellisen pääoman tehtävänä on tarjota ihmisille mahdollisimman tehokkaasti ne keinot ja välineet, joiden avulla he voivat edistää tavoitteitaan ja pyrkimyksiään. (Harisalo & Miettinen, 2010, 141.)

Taloudellisella pääomalla tarkoitetaan sitä osaa aineellisesta vauraudesta, joka käytetään tuotannon kehittämiseen. Vaikka taloudellinen pääoma on vaurautta, kaikkea vaurautta ei voida kuitenkaan pitää pääomana. Pääoman ja vaurauden välinen olennainen ero on siinä, että pääomaa käytetään, ja vaurautta omistetaan. (Harisalo & Miettinen, 2010, 144.)

 

Taloudellisen pääoman tuotos on moraalitalous. Moraalitalous on talous, joka perustuu hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.  Se kuvaa sitä, missä määrin ihmiset hyväksyvät ne monet erilaiset asiat, joista heidän hyvinvointinsa on riippuvainen. Vahva moraalinen perusta paikkaa virheitä ja epäonnistumisia ja korvaa puutteelliset järjestelyt. Vastaavasti huono moraali vie tehoa hyviltäkin pyrkimyksiltä ja voi tehdä tyhjiksi arvokkaat pyrkimykset. Vahva moraali vaikuttaa myös myönteisesti sekä verkostoihin että vuorovaikutukseen.  Taloudellinen pääoma vie kehitystä kohti moraalista talousjärjestelmää. Moraalitalouden hyväksyntä riippuu siitä, kuinka hyvin se mahdollistaa ihmisille heidän tarpeittensa tyydyttämisen ja mahdollisuuksiensa toteuttamisen.  (Harisalo & Miettinen, 2010, 152.)

 

 

 

 

Lähteet:

 

Harisalo, R & Miettinen, E. 2010. Luottamus: Pääomien pääoma. Juvenes Print. Tampere.

Laine, K ja Rauramo, P. 2017. Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa. Työturvallisuuskeskus TTK. https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/luottamuksen_rakentaminen_tyoyhteison_vuorovaikutuksessa

Salminen, J. 2017. Luottamusmies ja luottamuspääoma.  https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/luottamusmies-ja-luottamuspaaoma

Venäläinen, J. 2016.  Johdon ja alaisten välinen luottamuspääoma. Opinnäytetyö. Helsinki.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close