Tampere
30 Nov, Monday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Lukemisen tärkeys



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

 

Blogiessee:https://ajatuksiaopiskelusta0.blogspot.fi/2017/10/lukemisen-tarkeys.html

 

Ajaessani Helsinkiin, kuuntelin Radio Suomipopin uusintaa autoradiosta. Uusinnassa oli Aamulypsyyn kuuluva, kerran viikossa ilmestyvä, Juha Vuorisen Vuorissaarna. Vuorissaarnassa Juha Vuorinen kertoo noin viiden minuutin ajan tarinaa ajankohtaisesta aiheesta, joka on koskettanut häntä. Harvemmin itse välitän kyseisestä radio-ohjelman osasta mutta tämä sai minutkin pistämään korvat hörölle ja miettimään asiaa tarkemmin. Vuorinen kertoi tässä lukemisen tärkeydestä. Vuorinen itse kirjalijana tietää kuinka tärkeää kirjoittaminen on – eri asia tuleeko hänen kirjoissaan (Juoppohullun päiväkirja yms.) kirjoittamisen jalo monimuotoisuus esille. Kuten Vuorinen kertoo, jos muusikko kehottaa kuuntelemaan enemmän musiikkia tai näyttelijä kehottaa käymään enemmän teatterissa – mielletään että nyt ehdottajalla on oma lehmä ojassa asian suhteen. Siksipä Vuorinen ei kehota ketään lukemaan enemmän, vain miettimään sen tärkeyttä.

 

Lukeminen avartaa ajatusmaailmaa ja lukemalla ajatukset virtaavat puhtaampana. Lukeminen kehittää ajattelukyvyn lisäksi myös ymmärrystä. Proakatemialla suurena osana opintoja on lukeminen (n. 80 kirjaa 2,5 vuoden aikana). Lukemisen avulla otetaan selvää itseään kiinnostavasta aiheesta ja lopuksi tästä kirjoitetaan essee Kirjojen aiheet yleensä liittyvät läheisesti sen hetkisiin projekteihin tai itsensä kehittämiseen. Itselläni lukeminen jäi ensimmäisen vuoden opiskeluiden osalta pintapuoliseksi, ihan tarkoituksella. Luin kyllä kirjoja mutta vain pakon takia. Esseepisteiden deadline toimi motivaationa ja sakon uhka kummitteli mielessä. Näistä luetuista kirjoista jäi paljon yksityiskohtia päähän joita on pystynyt hyödyntämään projekteissa sekä muussa tekemisessä. Kuitenkin monen kirjan kokonaisuuden hahmottaminen ja tajuaminen jäi uupumaan mutta onneksi tiedostin tämän asian itse kun mietin mitä olenkaan viimeisen vuoden aikana saavuttanut. Opiskeluita ollessa jäljelllä vielä noin 14 kk, on tässä onneksi aikaa korjata asia. Vuorisen mukaan monipuolisen lukemisen myötä kehittyy syy-seuraus suhde mikä puolestaan edesauttaa ymmärtämään paremmin suurempia asiakokonaisuuksia. Huomatessani tämän konkreettisesti, lukuinnostukseni vain kasvoi ja voin kompata Vuorista.

 

Vuorinen kertoo että viime Helsingin Sanomien sunnuntailiitteessä oli Tuomas Kasevan artikkeli nuorten yleisesti katoavasta lukuinnostuksesta. Artikkelissa Kaseva kertoo että pitkien tekstien lukeminen ei tuota nuorisolle ongelmia vaan lukemisen ymmärtäminen. Kuten itsekin aikaisemmin kerroin, oma jaksamattomuus ja puuttuva motivaatio olivat osa miksi kirjoista ei jäänyt ”suurta kuvaa” mieleen. Ennen opettajan oli vaikea saada selvää oppilaan käsialasta, nykypäivänä opettajalle käy kuitenkin työstä saada selvää nuorten ajatuksista.

 

Artikkelissa Kaseva kertoo että lukemiseen käytettävä aika on vähentynyt. Sen takia olen itsekin aikatauluttanut kalenteriin aikaa myös lukemiselle koska muuten sitä ei vain yksinkertaisesti ole. Ensimmäisen vuoden Proakatemia-opiskeluiden aikana en tätä aikataulutusta tehnyt ja siitä oppineena olen tehnyt muutoksen. Olen huomannut tämän olevan tehokas ja toimiva tapa minulle itselleni. Opiskeluiden ja töiden jälkeen, saapuessani illala kotiin, ei kirja ole ensimmäinen asia väsyneessä mielessä. Tämän vuoksi saatan ottaa kaksi tuntia keskeltä päivää ja uppoutua kirjojen tai artikkeleiden maailmaan. Järkevät ajatus ei luista uhkailulla ja siksi lukemisesta täytyy tehdä itselle mieluisaa että sen jälkeen esseetekin syntyvät kuin itsestään. Jokainen voi kehittyä lukemisen sekä kirjoittamisen suhteen, se että ajatuksien tuonti paperille ei onnistu nyt, ei tarkoita etteikö se voisi onnistua myöhemmin. Halu oppimiseen, kirjoittamiseen, lukemiseen sekä ymmärtämiseen lähtee vain ja ainoastaan itsestä.

 

Jos ihminen ei osaa kirjoittaa, on myös lukemisen kanssa ongelmia mikä tarkoittaa että ihminen ei pysty ymmärtämään ristiriitaista tai tulkinnanvaraista tekstiä . Tästä puutteesta syntyy ongelmia kun eteen tulee eripura. Sama kuin 5. luokkalaiselle sanoisi että tabletti otetaan pois jos arvosanat eivät parane. Tähän 5. luokkalainen toteaa: ”Ihan vitun sama.” Voi, kun asia olisikin niin.” -Juha Vuorinen

 

Lähteet: Juha Vuorisen Vuorissaarna, ilmestynyt 13.10.

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005388591.html, luettu 15.10.2017

Kommentit
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close